Tie­don li­sää­mi­nen aut­taa tor­ju­maan suo­ma­lais­nuor­ten­kin kes­kuu­des­sa li­sään­ty­nyt­tä su­vait­se­mat­to­muut­ta.

Lon­toon jouk­ko­lii­ken­tee­seen hei­nä­kuus­sa 2005 teh­dyis­tä ter­ro­ri-is­kuis­ta on pian ku­lu­nut kym­me­nen vuot­ta. Näi­den yli 50 kuo­lon­uh­ria vaa­ti­nei­den is­ku­jen jäl­keen­kin mo­net EU-mai­den pää­kau­pun­git – ku­ten Brys­sel, Pa­rii­si ja Köö­pen­ha­mi­na – ovat ol­leet vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min koh­tei­na. Is­ku­jen mää­rä ei näy­tä vä­he­ne­vän.

Mer­kit vä­ki­val­tais­ten aat­tei­den le­viä­mi­ses­tä ovat ol­leet il­mas­sa jo pit­kään, mut­ta ope­tuk­set vä­ki­val­lan en­nal­ta­eh­käi­syn tär­key­des­tä ovat tä­hän saak­ka kai­ku­neet kuu­roil­le kor­vil­le.

Ter­ro­ri-is­ku­ja on usein seu­ran­nut vi­ha­ri­kos­ten aal­to, jo­ka on jää­nyt jul­ki­suu­des­sa is­ku­ja vä­hem­mäl­le huo­miol­le. Esi­mer­kik­si ää­ri-is­la­mis­tien Pa­rii­sis­sa tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa te­ke­mien ter­ro­ri-is­ku­jen jäl­keen 26 mos­kei­jaa jou­tui il­ki­val­lan ja vi­ha­is­ku­jen koh­teek­si. Mos­kei­joi­ta koh­ti am­mut­tiin ja hei­tet­tiin pa­lo­pom­me­ja. Le Man­sis­sa mos­kei­jaan hei­tet­tiin kol­me har­joi­tusk­ra­naat­tia.

SI­SÄ­MI­NIS­TE­RIÖN hel­mi­kuus­sa jul­kis­ta­ma vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min ti­lan­ne­kat­saus osoit­ti, et­tä vä­ki­val­tais­ta ää­ri­ajat­te­lua ja sii­hen viit­taa­via merk­ke­jä ha­vai­taan myös Suo­men lu­kiois­sa ja am­mat­ti­kou­luis­sa. Aa­te­maail­maan pe­rus­tu­va vi­ha ja su­vait­se­mat­to­muus nä­ky­vät sel­väs­ti suo­ma­lais­nuor­ten asen­teis­sa.

Ää­ri­ajat­te­luun pe­rus­tu­van vä­ki­val­lan yleis­ty­mi­nen hei­ken­tää tur­val­li­suut­ta ko­ko Eu­roo­pas­sa, myös Suo­mes­sa: mo­net konf­lik­ti­alueil­le – ku­ten Syy­riaan – läh­te­neet tais­te­li­jat pa­laa­vat tän­ne ta­kai­sin.

Vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen en­nal­ta­eh­käi­sy on myös ta­lou­del­li­nen ky­sy­mys. Vä­ki­val­tais­ten ää­ri­liik­kei­den pii­riin jou­tu­neet nuo­ret ai­heut­ta­vat suu­ria me­ne­tyk­siä kan­san­ta­lou­del­le: suo­ma­lai­sen työ­elä­män ul­ko­puo­lel­le jou­tu­neet ei­vät tuo­ta ve­ro­tu­lo­ja ja saat­ta­vat päin­vas­toin it­se ai­heut­taa suu­ria kus­tan­nuk­sia yh­teis­kun­nal­le.

Ruot­sis­sa teh­ty­jen las­kel­mien mu­kaan yk­si ää­ri­oi­keis­to­lai­seen jen­giin kuu­lu­va saat­taa tuot­taa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le 10–15 vuo­den ai­ka­na jo­pa 700 000 eu­ron kus­tan­nuk­set. Jo pie­neh­kö jen­gi voi mak­saa yh­teis­kun­nal­le kym­me­niä mil­joo­nia eu­ro­ja.

Kan­sain­vä­li­nen yh­tei­sö on vas­ta vii­me kuu­kau­sien ai­ka­na ryh­ty­nyt to­den teol­la kes­kus­te­le­maan vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min var­hai­ses­ta tor­ju­mi­ses­ta. Pa­rii­sis­sa tä­män vii­kon tiis­tai­na ko­koon­tu­neet EU-mai­den ope­tus­mi­nis­te­rit ko­ros­ti­vat Eu­roo­pan laa­juis­ten toi­mien – ja eten­kin kou­lu­tuk­sen – mer­ki­tys­tä syr­jäy­ty­mi­sen, su­vait­se­mat­to­muu­den, ra­sis­min ja vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­lis­min en­nal­taeh­käi­se­mi­ses­sä. Mi­nis­te­rien laa­ti­man jul­ki­lau­su­man mu­kaan kou­lu­tuk­ses­sa­kin on ko­ros­tet­ta­va EU:n pe­ru­sar­vo­ja: va­paut­ta, su­vait­se­vai­suut­ta, ta­sa-ar­voa ja oi­keus­val­tio­pe­riaa­tet­ta.

KOU­LU­TUK­SEN mer­ki­tys ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen vas­tai­ses­sa työs­sä on tun­nus­tet­ta­va kan­sain­vä­li­ses­ti vii­meis­tään nyt. Se­kä Eu­roo­pas­sa et­tä krii­si­alueil­la on kes­ki­tyt­tä­vä toi­sia us­kon­to­ja ja kult­tuu­re­ja kos­ke­van tie­don li­sää­mi­seen. Vä­häi­nen kou­lu­tus joh­taa ste­reo­ty­pioi­den vah­vis­tu­mi­seen puo­lin ja toi­sin. En­nak­ko­asen­tei­ta ja tie­tä­mät­tö­myyt­tä käy­te­tään pro­pa­gan­dan edis­tä­mi­seen.

Tä­mä on ol­lut ha­vait­ta­vis­sa is­la­mi­lai­sis­sa mais­sa, kun pro­feet­ta Mu­ham­me­dis­ta teh­ty­jä piir­rok­sia ja pi­la­ku­via on ku­vat­tu län­ti­sen maail­man tar­koi­tuk­sel­li­sik­si hyök­käyk­sik­si is­la­min­us­koa vas­taan. Sa­man­ai­kai­ses­ti Eu­roo­pas­sa on lei­mat­tu yk­sit­täis­ten mus­li­mien te­ke­mien ri­kos­ten pe­rus­teel­la is­lam so­dan ja vi­han us­kon­nok­si, jon­ka le­viä­mi­nen tu­lee es­tää kei­nol­la mil­lä hy­vän­sä.

Kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan har­maan sä­vy­jä mus­tan ja val­koi­sen vä­lil­lä.

Kou­lu­tus eh­käi­see myös syr­jäy­ty­mis­tä ja tu­kee osal­li­suut­ta yh­teis­kun­nas­sa. Kir­kon Ul­ko­maan­avun teet­tä­män al-Sha­baab-ää­ri­jär­jes­tön rek­ry­toin­ti­pro­ses­sia kä­sit­te­le­vän tut­ki­muk­sen mu­kaan juu­ri kou­lu­tus- ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det eh­käi­se­vät en­nal­ta te­hok­kaas­ti nuo­ri­son liit­ty­mis­tä ra­di­kaa­lei­hin ryh­mit­ty­miin. Sik­si myös Suo­men ke­hi­tys­yh­teis­työl­lä on oi­kein suun­nat­tu­na mer­ki­tys­tä vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min vas­tai­ses­sa työs­sä.

PELKKÄ kou­lu­tus ei kui­ten­kaan yk­sin rii­tä tor­ju­maan vä­ki­val­tais­ta ekst­re­mis­miä: myös luot­ta­muk­sen ra­ken­ta­mi­nen on tär­keää. Vi­ra­no­mais­ten, kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen se­kä et­nis­ten ja us­kon­nol­lis­ten yh­tei­sö­jen on Suo­mes­sa­kin toi­mit­ta­va yh­des­sä tä­män ta­voit­teen eteen.

Aa­ro Ryt­kö­nen
Kir­joit­ta­ja on vai­kut­ta­mis­työn joh­ta­ja Kir­kon Ul­ko­maa­na­vus­sa.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynässä 20.3.2015.