Miten koronakriisistä noustaan? Ihmiskunta ei ole kohdannut vastaavaa katastrofia vuosikymmeniin
Covid-19-pandemia aiheuttaa valtavan jälleenrakentamisen tarpeen, vaikka se ei luonnonkatastrofin tapaan tuhoa peltoja, koteja, teitä ja koulurakennuksia. Ihmiset tarvitsevat tukea toimeentulon ja koulutuksen turvaamiseksi, ja siihen kestävimmät keinot löytyvät paikallisten yhteisöjen omien ratkaisujen tukemisesta.
Koronavirus edustaa koko maailmalle jotakin hyvin uutta ja arvaamatonta.
Tuoreiden arvioiden mukaan pandemia saattaa kestää jopa kaksi vuotta, joten sen kanssa on opittava elämään tavalla tai toisella. Ihmiskunta ei ole ollut vastaavassa tilanteessa vuosikymmeniin, mutta jo ennen koronapandemian puhkeamista humanitaarisen avun tarve on maailmassa ollut korkeammalla kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Vastaavasta tilanteesta on vain vähän kokemusta jopa arvaamattomiin tilanteisiin ja katastrofeissa ja kriiseissä toimimiseen erikoistuneilla avustusjärjestöillä.
Kun pahin sokkivaihe alkaa pian olla ohi, on aika katsoa tulevaisuuteen ja kysyä: miten kriisistä päästään ylös ja eteenpäin?
”Paljon riippuu siitä, minkälaisia vaurioita pandemia aiheuttaa ja kuinka paljon ihmisiä menehtyy tai miten yhteisöjen toimeentulopuoli ja koulunkäynti vaurioituvat. Mitä enemmän, sitä vaikeampaa nousu on”, sanoo Eija Alajarva, Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö.
Koronakriisissä yllättävintä ovat ehkä olleet sen vaikutukset Suomen ja muiden kehittyneiden ja hyvinvoivien valtioiden terveydenhuolto- ja talousjärjestelmille. Maailman hauraimmissa valtioissa pandemian vaikutukset ovat hieman erilaisia, koska taloudelliset lähtökohdat ja esimerkiksi terveydenhuollon kapasiteetti ovat jo lähtökohtaisesti paljon matalammalla tasolla kuin kehittyneemmissä valtioissa.
Esimerkiksi koko Afrikassa julkisen sairaanhoidon käytössä on vain noin 2 000 hengityskonetta, vaikka mantereella elää 1,26 miljardia ihmistä. Esimerkiksi viiden miljoonan asukkaan Suomessa hengityskoneita on noin 1 500.
Koronavirus uhkaa yhteiskunnan rakenteita
Terveysongelmien lisäksi maailman hauraimmissa valtioissa kertautuvat pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi muut ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronavirusta. Esimerkiksi hauras ja toiveikas rauha saattaa ryöpsähtää konfliktiksi, kun pandemian torjuntaan ja ihmishenkien suojelemiseen tarkoitetut rajoitukset vievät toimeentulon miljoonilta.
Lapsille kohtalokasta voi olla se, että he eivät pääse kouluun. Osalle kuukausien tauko koulusta saattaa tarkoittaa, että opinnot katkeavat kokonaan esimerkiksi perheen toimeentulon katoamisen, väkivallan tai lapsiavioliiton vuoksi.
Näihin kaikkiin tilanteisiin myös Kirkon Ulkomaanapu yrittää varautua.
”Nyt pitää miettiä hyvin tarkasti, mitä tarpeita koronan vuoksi kriisiin joutuneilla mailla on”, sanoo Alajarva.
”Toki akuuttiin ja terveyttä uhkaavaan kriisiin pitää vastata, mutta samalla on pohdittava jo ennakkoon, voiko joitakin asioita tehdä toisin ja varautua siihen, mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo.”
Koronaviruspandemia on aiheuttanut humanitaarisen kriisin, joka on pakottanut ihmisiä ympäri maailman humanitaarisen avun piirin. Kuvassa Nepalissa Kailain alueelle jaettavaa ruoka-apua.
Toukokuussa 2020 on meneillään vasta kriisin alkuvaihe. Tilanne on erikoinen. Koronavirus aiheuttaa valtavan jälleenrakentamisen tarpeen, vaikka se ei tuhoa peltoja, koteja, teitä, tietoverkkoja ja koulurakennuksia, kuten hirmumyrskyt ja maanjäristykset.
”Harvemmin olemme katsomassa tulevaa kriisiä silmiin, vaikka hirmumyrskyjäkin pystytään ennakoimaan. Nyt aloitamme työmme monessa ohjelmamaassamme ennen katastrofin alkua ja yritämme torjua sitä esimerkiksi hygieniavalistuksella ja jakamalla hygieniatarvikkeita ja saippuaa”, sanoo Alajarva.
Myös pandemian pitkä aikajänne vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelemista. Kriisi vaikuttaa yhteiskuntien ja yhteisöjen sisällä. Se jättää jälkeensä työttömyyttä ja vakavia aukkoja toimeentuloon. Talouslama on aiheuttanut YK:n mukaan ”raamatullisen nälänhädän” uhkan noin 265 miljoonalle ihmiselle. Se tarkoittaa, että nälkää näkevien määrä voi kaksinkertaistua vain parissa kuukaudessa.
Korona vei toimeentulon miljoonilta
Kirkon Ulkomaanapu on tukenut ohjelmamaissaan erityisesti mikro- ja pienyritysten perustamista, koska juuri ne synnyttävät maailman hauraimmissa valtioissa ison osan tarvittavista työpaikoista. YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan tällaisten niin sanotun epävirallisen talouden työpaikkojen piirissä työskentelee esimerkiksi Afrikassa jopa 71 prosenttia työvoimasta. Juuri näiden ihmisten toimeentuloon koronaviruksen torjunnassa käytetyt rajoitukset vaikuttivat dramaattisimmin. Miljoonat jäivät tyhjän päälle ja vain harvalla Afrikan maalla on tarjota kansalaisilleen sosiaaliturvaa, puhumattakaan pakolaisina maassa elävistä ihmisistä.
Huhtikuussa YK:n alainen Afrikan talouskomissio UNECA varoitti, että Afrikassa jopa 29 miljoonaa ihmistä voi koronaviruksen vuoksi pudota jälleen köyhyyteen. Kyseessä on valtava takaisku mantereella, jossa on kuluneina vuosikymmeninä tehty menestyksekkäästi työtä äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi.
Koronakriisin vuoksi esimerkiksi pienlainaryhmien toiminnan tukeminen on seisahduksissa, puhumattakaan ruoka-avun ja muiden jakeluiden sujumisesta riippuvaisten ihmisten auttamisesta humanitaarisen avun puolella.
”Tilanne on vakava esimerkiksi Etelä-Sudanissa, jossa oli jo ennen pandemiaa paljon maan sisäisiä pakolaisia ja muita humanitaarista apua tarvitsevia ihmisiä. Virus saattaa siellä tulla monen muun katastrofin lisäksi”, Alajarva kertoo.
Ugandassa Rwamwanjan pakolaisasutusalueella jaettiin saippuaa koronaviruksen vastaisessa kampanjassa keväällä 2020. Jakelu kattoi yli 1 250 perhettä.
Koronakriisi vaatii hauraissa valtioissa kokonaisvaltaista jälkihoitoa
Yksityissektorin kehittämisen erityisedustaja Jussi Ojala Kirkon Ulkomaanavusta muistuttaa, että parhaat ja kestävimmät ratkaisut nousevat aina yhteisöistä itsestään eikä niitä voi tuoda ulkoapäin. Kukaan ei tunne paikalliskontekstia kuten paikalliset ihmiset. He ovat myös niitä, jotka välittävät kaikista eniten tulevaisuudestaan kotiseudullaan.
”Kun mietitään, miten koronakriisin vastataan parhaiten Suomessa, vastaus tulee suomalaisilta. Kun kysytään, miten kriisi hoidetaan Somaliassa, kaikkien kannattaa luottaa siihen, että somalialaiset tietävät parhaiten”, sanoo Ojala.
Isoin ero on siinä, miten hyvä yhteisöjen ja yhteiskuntien varautumisen ja tietotaidon taso on. Hauraat maat tarvitsevat kipeästi tukea omien suunnitelmiensa toteuttamiseen. Siksi Kirkon Ulkomaanavun ja muiden toimijoiden on tärkeää pitää kiinni kehitysyhteistyön prioriteeteista.
Esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen ja säällisten työpaikkojen luominen hauraissa valtioissa on koronakriisinkin keskellä vähintään yhtä tärkeää kuin se oli ennen epidemiaa. Siksi Kirkon Ulkomaanavun omistama sijoitusyhtiö FCA Investments esittää nyt erityistä korona-ajan tukea Somalian ruokaturvaa tukeville pienyrityksille. Hankkeessa yhdistyvät pitkäjänteinen tuki maan pk-yrityksille ja toisaalta puuttuminen koronaepidemian laajempien vaikutusten ja uhkaavan nälänhädän puuttumiseen tärkeys.
”Humanitaariselle avullekin on valtava tarve ja sillä on kriisien jälkihoidossa saatu paljon aikaan, mutta ratkaisut rakenteellisiin ongelmiin ja siihen, miten hauraat valtiot nousevat kaikista ongelmistaan, ovat paikallisia”, Ojala sanoo.
Kriisistä nousemisessa tärkeässä roolissa ovat myös uskonnolliset ja perinteiset toimijat. Heidän roolinsa oikean tiedon levittäjinä havaittiin esimerkiksi Länsi-Afrikkaa vuosina 2014–2015 kohdanneen ebolaepidemian aikana. Tuolloin esimerkiksi hautajaisiin liittyvät rituaalit olivat ebolan leviämisen kannalta kriittisiä tilanteita.
Yhteisöille hautajaisrituaalit olivat kuitenkin niin tärkeitä, että ulkopuolisten avustustyöntekijöiden jakamat suositukset niistä luopumiseksi herätti lähinnä epäluottamusta. Epidemian kannalta turvallisemmat rituaalit saatiin käyttöön vasta, kun paikalliset uskonnolliset ja perinteiset toimijat saatiin mukaan valistustyöhön.
Myös Ojala korostaa, ettei koronaviruksen kaltaista laajasti koko yhteiskuntaan iskevää kriisiä voi hoitaa vain terveydellisenä ongelmana etenkään hauraissa valtioissa.
”Länsi-Afrikassa ebola ja terveys olivat kriisin pohjana, mutta kysymys kuului: mitä seurauksia tilanteella voi olla jo valmiiksi hauraiden valtioiden olemassaololle? Luhistuvatko ne täysin vai voidaanko niitä tukea jotenkin?”
Ojalan mukaan luhistumisen riski oli ilmeinen ebolan kurittamissa valtioissa. Tilanteen kokonaisvaltainen hoitaminen auttoi myös terveyttä uhkaavan ongelman hoitamisessa.
”Onnistuminen olisi ollut heikompaa, jos nämä maat olisivat olleet täydessä anarkiassa, jossa jokainen taistelee omasta selviytymisestään”, sanoo Ojala.
Koronakriisin vaikutukset yltävät yhteisöissä eri puolilla maailmaa paljon terveyttä laajemmalle. Kuva Nepalista alueelta, jossa Kirkon Ulkomaanapu on ollut mukana jakamassa ruoka-apua noin 10 000 ihmiselle koronakriisin vuoksi.
Valtioita pitää auttaa pitkäjänteisesti
Kriisien huono hoitaminen voi herkästi heijastua yleisenä tyytymättömyytenä esimerkiksi viranomaisten työskentelyyn ja johtaa täysimittaiseen konfliktiin. Alajarva nostaa esimerkiksi kymmenettä vuottaan jatkuvan Syyrian sodan ja Somalian herkän tilanteen.
”Syyriassa oli esimerkiksi tyytymättömyyttä valtion hallintoa ja viranomaisia kohtaan mutta myös puhtaan veden riittämättömyydestä.”
Somaliassa pelätään ääriliikkeiden saavan jalansijaa, kun viranomaiset keskittyvät koronatilanteen hoitamiseen. Näistä syistä valtioiden ja avustustoimijoiden pitää suunnitella pitkäjänteistä toimintaa.
Mittavia tuhoja kärsivissä maissa aloitetaan jälleenrakennuksella, mutta Alajarvan mukaan Kirkon Ulkomaanapu haluaa keskittyä ohjelmamaissaan erityisesti pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Miten esimerkiksi Suomen kaltaiset valtiot voivat parhaiten tukea hauraita valtioita palautumaan koronakriisistä?
Alajarvan mukaan tuki on aivan välttämätöntä, mutta se täytyy osata kohdistaa niin, että se tukee koko yhteiskuntajärjestelmää.
”Kaikkia rahoja ei voi ohjata normaalilta ohjelmatyöltämme covid-19-työhön. Se olisi lyhytnäköistä. Perustyömme tarpeet eivät ole poistuneet koronakriisin vuoksi”, Alajarva sanoo.
Teksti: Elisa Rimaila
Kansikuva: Paul Jeffrey
Auta suojelemaan ihmisiä pakolaisleireillä koronavirukselta
Voit auttaa perheitä lahjoittamalla:
- Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla
- tilille Nordea, IBAN FI33 1572 3000 5005 04 käyttäen viitettä 1216
- lähettämällä tekstiviestin APU20 numeroon 16499 (20 e)