Vuoden 2020 tärkeimmät vaalit – Keski-Afrikassa äänestettiin sunnuntaina
Jos vaalien tärkeyttä mitataan niiden näkyvyydellä ja vaikutuksella maailmanpolitiikkaan, niin Keski-Afrikan tasavallan presidentinvaalit tuskin nousevat ranking-listalla kovin korkealle. Mutta jos sen sijaan korostetaan niiden vaikutusta omien kansalaisten elämään, niin sunnuntai 27.12. oli vuoden tärkein päivä.
Jo yksinkertaisesti se, että kansalaiset (tai edes merkittävä osa heistä) voivat turvallisesti tulla kotoaan osallistumaan vapaisiin vaaleihin, on todella iso asia ihmisille, jotka ovat vuosien ajan lähinnä selviytyneet konfliktista toiseen. Vaikka monet äänestyspaikat Keski-Afrikan tasavallan maaseudulla joutuivat pitämään ovensa suljettuina koko päivän, varsinkin pääkaupunkilaiset jonottivat ylpeinä ja iloisina pitkiäkin aikoja päästääkseen toteuttamaan kansalaisvelvollisuuttaan ja -oikeuttaan.
Meidän, joille vaalipäivä on vain yksi monista muista päivistä, on vaikea kuvitella sen merkitystä konfliktimaissa asuville. Nämä olivat vasta toiset demokraattiset vaalit Keski-Afrikan tasavallassa, ja vaikka monet pelkäsivät väkivaltaisen konfliktin räjähtävän taas täyteen mittaansa, sitä suurempi on helpotus, kun koko vaalikampanjasta selvittiin melko vähäisillä siviiliuhreilla – ainakin tähän asti.
Vaikka ruoka, terveys ja muut perustarpeet ovat oleellisia, ilman toivoa ei ihminen jaksa eteenpäin. Koulutuksen ja itsenäisen toimeentulon ohella osallistuminen päätöksentekoon on yksi tärkeimmistä toivoa luovista asioista. Kirkon Ulkomaanavun rauhankerhojen sitkeä ruohonjuurityö osallistumisen ja dialogin puolesta kantaa hedelmää vuosien jälkeen. Nuoret, jotka ovat kerhoissa harjoitelleet konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja omien näkemysten kriittistä arviointia ja perustelua, tuskin ovat niitä, jotka väkivalloin ajavat oman ryhmäänsä valtaan tai yrittävät estää muilta pääsyn uurnille.
Kansalaiskasvatus katosi Keski-Afrikan tasavallan kouluista tämän viimeisimmän konfliktin alkaessa, ja rauhankasvatuksen osuus on minimaalinen. Monet eivät edes tiedä tai välitä, minkä valtion kansalaisia ovat, mikä tekee helpommaksi heidän rekrytoimisensa aseellisiin ryhmiin tai omaa etuaan ajaviin liikkeisiin. Yritämme opettajakoulutuksessa lisätä kriittisen ajattelun ja viestintätaitojen osuutta, jotta nouseva sukupolvi pystyisi aseitta ratkaisemaan maansa lukuisia haasteita.
Sen kummemmin kantaa ottamatta siihen, kenen pitäisi voittaa presidentinvaalit tai päästä eduskuntaan, vaalien onnistuminen vaikuttaa ihmisten jaksamiseen ja tulevaisuudenuskoon. Se vahvistaa resilienssiä eli ihmisten kykyä ottaa omat voimavarat käyttöön ja palautua vastoinkäymisistä. Tämän päivän nuoret ovat huomisen johtajia.
Kirsi Peltola
Kirjoittaja työskentelee Kirkon Ulkomaanavussa koulutusasiantuntijana Keski-Afrikan maaohjelmassa.
