Koulujärjestelmäänsä uudistava Uganda hakee ideoita koulutuksen mallimaa Suomesta
Tutkijoista, opettajista, ekonomisteista ja entisistä ministereistä koostuva asiantuntijadelegaatio saapui Suomeen Kirkon Ulkomaanavun vieraana. Viikon aikana delegaatio vieraili useissa oppilaitoksissa ja tapasi Suomen koulutusalan kärkiasiantuntijoita.
SUOMALAINEN koulutusjärjestelmä saa osakseen suitsutusta ugandalaisilta koulutusalan ammattilaisilta, jotka saapuivat Suomeen Kirkon Ulkomaanavun vieraina syys-lokakuun vaihteessa 2022.
“Opetusympäristö rohkaisee ja tukee oppimista.”
“Opettajat vaikuttavat rakastavan työtään ja ovat ylpeitä ammatistaan.”
“Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja heillä on hyvät pedagogiset taidot – jopa esiopetuksessa.”
“Ammattikouluissa opiskellaan taitoja, jotka auttavat työllistymään kyseisellä alueella.”
Viikon aikana asiantuntijat vierailivat suomalaisessa päiväkodissa, peruskouluissa sekä ammattioppilaitoksissa ja tapasivat suomalaisia asiantuntijoita. Yllä olevat huomiot ovat lainauksia vierailun aikana pidetystä keskustelutilaisuudesta, jossa ugandalaiset vieraat reflektoivat oppimaansa.
Syy vierailulle on perustavanlaatuinen. Itä-Afrikassa sijaitseva Uganda suunnittelee laajaa koulu-uudistusta, joka kehittäisi maan koulujärjestelmää tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi.
Uudistusta silmällä pitäen Ugandan opetusministeri Janet Musenevi on nimittänyt komission, joka koostuu ugandalaisista opetusalan asiantuntijoista. Komission tarkoituksena on paitsi arvioida Ugandan nykyistä koulujärjestelmää myös tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi.
Voi siis olla, että Ugandan koulujärjestelmässä on tulevaisuudessa hippunen suomalaista osaamista. Komissio suunnittelee hakevansa ideoita parannuksiin myös muiden maiden, esimerkiksi Etelä-Afrikan, Vietnamin ja Kanadan koulutusjärjestelmistä.
“Moni asia Suomessa inspiroi minua. Yksi on koulutuksen rakenne: tapa, jolla se on rakennettu varhaisesta lapsuudesta aina tohtorintutkintoon. Vaikuttaa, että kaikki haastattelemani suomalaiset myös ymmärsivät rakenteen”, kertoo komissioon kuuluva ja delegaatiossa Suomeen matkustanut opettaja Monica Abenakyo Monge.
Laadukas koulutus KUA:n työn ytimessä Ugandassa
Delegaation mukaan Ugandan koulujärjestelmä kamppailee monenlaisten haasteiden edessä. Koulutuksen rahoittamiseen ei ole riittävästi poliittista tahtoa. Vanhempien, poliitikkojen ja kansalaisten on vaikeaa hahmottaa, miten tärkeää koulutus on paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle.
Delegaatio painottaa, että ugandalaisen koulumaailman sisällä riittäisi petrattavaa: oppimisen tavoitteena vaikuttaa tällä hetkellä olevan se, että oppilas pääsee päättökokeista läpi. Heikosti pärjäävä oppilas ei saa tarvitsemaansa tukea, vaan joutuu helposti järjestelmän ulkopuolelle.
Kirkon Ulkomaanapu on toiminut Ugandassa vuodesta 2014 keskittyen peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen parantamiseen erityisesti maan valtavissa pakolaisyhteisöissä. Työ painottaa erityisesti koulutuksen laatua, joka syntyy muun muassa koulutetuilla opettajilla, huolella laadituilla opetussuunnitelmilla ja turvallisella oppimisympäristöllä.
“Ugandalaisdelegaation vierailu Suomeen tukee myös KUA:n ponnisteluja. Se antaa meille mahdollisuuden muotoilla Ugandan uutta koulutuspolitiikkaa”, kiteyttää Kirkon Ulkomaanavun Ugandan-maatoimiston johtaja Wycliffe Nsheka.
Ammattikouluissa opitaan tulevaisuutta varten
Viime aikoina Kirkon Ulkomaanapu on erityisesti panostanut ammatillisen koulutuksen tukemiseen Ugandassa, sillä ammatillisten taitojen ja yrittäjyysosaamisen myötä ihmisillä on parempi mahdollisuus hankkia itselleen ja perheelleen toimeentuloa. Ugandassa yrityksillä on valtava tarve koulutetuille työntekijöille, minkä takia koulutuksessa tehdään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
Vierailu suomalaisessa ammattikoulussa oli ugandalaisopettajalle erityisen mieleenpainuva kokemus.
”Erityisesti jäi mieleen ajatus siitä, että ammattikouluissa opetetaan tulevaisuutta varten. Meillä on tapana opettaa menneisyyttä silmällä pitäen perinteisillä metodeilla, jotka eivät sovellu nykyaikaan. Myös koulutus työmarkkinoiden tarpeisiin on erittäin tärkeää”, Monica Abenakyo Monge pohtii.
Entä olisiko suomalaisilla jotain opittavaa Ugandasta?
“Ympäristö on erilainen. Suomikin on käynyt läpi kaikenlaista kehittyessään tähän pisteeseen. Olen kuvitellut, millaista olisi opettaa täällä. Mikään ei voisi pysäyttää minua, mutta selviäisittekö te tosi vaikeassa oppimisympäristössä? Jos suomalainen opettaja tulisi minun kouluuni tai kylääni, he ymmärtäisivät ja arvostaisivat ponnistelujani”, Monica Abenakyo Monge arvelee.
Monica Abenakyo Mongen lisäksi delegaatiossa matkustivat komission puheenjohtaja ja Ugandan entinen opetusministeri Nuwe Amanya Mushega sekä komissioon kuuluvat asiantuntijat John Mwoono Nasasira, Jackyln Arinaitwe Makaary, John David Kabas, Lillian Nabiryo ja Proscovia Kasemire.
Teksti: Ulriikka Myöhänen