Jopa miljoona kenialaista tyttöä jättää joka kuukausi koulupäiviä väliin kuukautisten vuoksi

Mitä itse tekisit, jos joutuisit korvaamaan kuukautissuojasi vanhoista vaatteista tehdyllä rievulla tai et yksinkertaisesti omistaisi mitään, mikä pitäisi vuodon ja hajut omana tietonasi?

AKIMANA, 18, tietää, minkälaista elämä on, kun kuukautiset haittaavat koulunkäyntiä.

”On tosi stressaavaa mennä kouluun ilman kuukautissuojia. Tunnen oloni niin kurjaksi, etenkin luokan edessä seisoessani, jos olen vahingossa sotkenut hameeni ja luokkakaverit nauravat”, hän kertoo.

Joskus Akimana jättää menemättä kouluun, koska kuukautissuojia ei ole ja häntä hävettää erottua joukosta. Harva teini-ikäinen tyttö maailmassa pystyisi kävelemään kouluun hyvillä mielin kuukautisveren tahrimissa vaatteissa.

”Joskus, kun minulla ei ole kuukautissuojia ja asia paljastuu luokkakavereilleni, he nauravat ja kutsuvat minua likaiseksi. Se voi tuntua niin pahalta, että jotkut tytöt eivät enää tule kouluun”, sanoo Mikamsoni, 17.

Luokkakavereiden nauru voi tuntua julmalta, mutta pohjimmiltaan siinä on kyse tiedon puutteesta. Karkeasti laskettuna joka toisella ihmisellä maailmassa on jossain kohtaa elämäänsä kuukautiset. Samaan aikaan kuukautiset voivat kuitenkin olla yhteisössä niin iso tabu, ettei niistä ja niihin liittyvistä hygienia-asioista puhuta edes äitien ja tyttärien kesken.

”Kuukautiskierron ymmärtäminen on lisääntymisterveyden perusasia, ja tieto on tarpeellista sekä tytöille että pojille. Avoimuus karsii käsityksiä, joiden mukaan kuukautiset tekisivät tytöistä likaisia tai heikkoja tai, että kuukautisten aikana pitää pidättäytyä normaalista elämästä, jopa eristäytyä muusta yhteisöstä”, sanoo vaikuttamistyön asiantuntija Merja Färm Kirkon Ulkomaanavusta.

TALOUDELLISET SEIKAT muodostavat kuukautisiin kokonaan toisen ulottuvuuden. Kertakäyttöiset kuukautissuojat voivat olla niin kalliita, ettei niihin ole varaa sellaisissa perheissä, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä eli noin alle kahdella eurolla päivässä. Kestositeiden käyttöä taas hankaloittaa se, että niiden peseminen on hankalaa ilman kunnon vesipistettä.

”Suojien puutteessa tytöt ja naiset käyttävät tarkoitukseen sopimattomia ja epähygieenisiä riepuja, jotka ovat epämiellyttäviä, haisevia ja vuotavia ja aiheuttavat pahimmillaan tulehduksia”, kertoo Färm.

Pahimmillaan tytöt ja naiset saattavat turvautua jopa ruohoon, puiden lehtiin tai hiekkaan. Erityisen heikossa asemassa ovat Akimanan ja Mikamsonin kaltaiset Kenian maaseudulla asuvat ja pakolaisleireillä elävät tytöt.

KIRKON ULKOMAANAPU kamppailee tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuden puolesta myös kuukautishygienian avulla. Jaamme toimintamaissamme tytöille hygieniapaketteja, jotka sisältävät kuukautissuojia, saippuaa ja alushousuja. Tärkeä osa tätä työtä ovat myös hyvästä kuukautishygieniasta kertovat koulutukset, joita järjestämme hygieniapakettien jakamisen yhteydessä. Myös koulut ovat tärkeässä osassa.

”Koulutamme oppilaita, opettajia ja jopa koululaisten vanhempia siitä, miten tärkeää on, että tytöt voivat käydä koulua myös kuukautisten aikana”, kertoo Färm.

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen lisää varhaisten avioliittojen ja raskauksien riskiä sekä kohtuuttomia kotitöitä. Erityisesti tytöt, jotka on silvottu tai joilla on runsaat kuukautiset ovat vaikeassa asemassa, Färm korostaa.

Kirkon Ulkomaanavun hankkeen kautta koulultaan kuukautishygieniapaketteja saanut 16-vuotias kenialainen Micheline on onnellinen, kun hänen ei enää tarvitse leikellä vanhoja vaatteitaan kuukautissuojiksi.

”Se, että saan koulusta kuukautissuojia, on todella muuttanut elämäni. Kun niitä ei vielä jaettu koulussa, jouduin jäämään menkkojen aikaan kotiin, koska pelkäsin häpeää, jos likaan koulupukuni. Nyt käyn koulua säännöllisesti ja tunnen oloni itsevarmaksi”, Micheline sanoo.

KENIASSA Kirkon Ulkomaanapu on jakanut Kalobeyein pakolaisleirin koulujen kautta kuukautissuojia yli 5 000 tytölle.

Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu on tukenut kouluja kehitysyhteistyöhankkeissaan ja kriisien keskellä rakentamalla oppilaitosten alueille käymälöitä ja vesipisteitä. Lukollinen vessan ovi turvaa yksityisyyden, mutta jo koulun alueelle rakennettu käymälä luo turvallisuutta etenkin tytöille, kun heidän ei tarvitse kulkea muiden katseiden ulottumattomiin. Kun vesipisteitä on tarpeeksi, niitä voi käyttää myös kuukautissuojien pesuun ilman, että muut katselevat.

Kuten sanottua, noin puolet maapallon väestöstä elää jossain kohtaa elämäänsä kuukautisten kanssa. On tärkeää, ettei niin normaali asia kuin kuukautiset estä tyttöjä ja naisia käymästä koulua, hankkimasta itselleen ammattia ja omaa toimeentuloa ja tavoittelemasta unelmiaan.

”Kuukautistietous ja -hygienia on kustannustehokas tapa lisätä tyttöjen hyvinvointia, koulunkäyntiastetta, naisten työllisyyttä ja yhteiskunnallista osallistumista. Köyhyydestä nousemiseen tarvitaan myös tyttöjen ja naisten osallisuutta”, sanoo Merja Färm.