Kehitysyhteistyöleikkaukset vahingoittavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Tänään julkaistussa hallitusohjelmassa linjataan merkittävistä leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Suomi leikkaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta ja peruuttaa globaalista vastuusta tilanteessa, jossa pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa
HALLITUSOHJELMAN LEIKKAUKSET tarkoittavat, että hallituskauden päättyessä 2027 Suomi käyttää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön jopa 280 miljoonaa euroa suunniteltua vähemmän. Varsinaisen kehitysyhteistyön taso laskisi noin 110 miljoonaa nykytason alle. Koko vaalikauden aikana varsinaisesta kehitysyhteistyöstä leikataan noin 790 miljoonaa euroa. Ukrainalle kohdistettuun humanitaariseen apuun kuitenkin lisätään vuositasolla 58 miljoonaa euroa.
Suomi leikkaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta ja peruuttaa globaalista vastuusta tilanteessa, jossa pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa.
“Kehitysyhteistyön leikkaukset tulevat aikana, jolloin maailmassa on mittavia kriisejä ja ennätysmäärä ihmisiä on joutunut pakolaisiksi”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.
Järvinen muistuttaa, että kehitysyhteistyö on kiinteä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka ulottuvuutta leikkaukset vahingoittavat.
“Syvenevät kriisit maailmalla vahingoittavat myös Suomea kuten pandemia ja Ukrainan sodan vaikutukset ovat osoittaneet. Perääntymällä yhteistyöstä niiden ratkaisemisessa vahingoitamme myös itseämme koska hyvinvointimme syntyy yhteydessä muihin”, Järvinen sanoo.
”Suomella on velvollisuus auttaa maailman köyhimpiä maita”
KUA:n vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso muistuttaa, että Itä-Afrikkaa koettelee tällä hetkellä pahin kuivuus 40 vuoteen ja Ukrainan sota on aiheuttanut ruokapulaa ja hintojen nousemista myös kehittyvissä maissa. YK:n pakolaisjärjestön mukaan pakolaisten ja kotinsa pakon edessä jättämään joutuneiden määrä on noussut 110 miljoonaan ihmiseen. Pakolaisten määrää ovat kasvattaneet erityisesti sota Ukrainassa, Afganistanin kriisi, Sudanin konflikti ja ilmastonmuutos.
“Kyseessä on liian tärkeä asia, että maailman köyhimpien maiden auttamista voisi jättää satunnaisen hyväntekeväisyyden varaan. Suomella on myös velvollisuus tukea maailman köyhimpiä valtioita. Pandemia oli hyvä esimerkki siitä, että maailman ongelmia ei voi sulkea rajojen taakse, meidän on oltava ratkaisemassa niitä”, sanoo Laakso.
Laakso pitää kuitenkin myönteisenä, että vuoden 2015 erityisen vahingollisista leikkauksista on opittu jotain.
“Leikkaukset on tällä kertaa jaksotettu koko hallituskauden ajalle ja jo tehdyistä sitoumuksista pyritään pitämään kiinni. Ohjelma myös korostaa suomalaisten kehitysjärjestöjen ammattitaitoa ja painottaa niiden rahoitusta”, Laakso sanoo.
Vuonna 2022 Kirkon Ulkomaanavun hankkeet paransivat yli miljoonan ihmisen elämää maailmanlaajuisesti laadukkaan koulutuksen, toimeentulon ja rauhan saralla.
“Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään periksiantamattoman toivon hengessä ja edistäen modernin kehitysyhteistyön parhaita periaatteita. Koulutus sekä yrittäjyyden ja toimeentulon mahdollisuuksien edistäminen ovat kestävän kehityksen ytimessä myös isojen globaalien haasteiden ja rahoitusleikkauksien keskellä”, sanoo Tomi Järvinen.
Lisätietoja:
Vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, tapio.laakso@kua.fi, puh. +358 50 536 3280
Toiminnanjohtaja Tomi Järvinen, tomi.jarvinen@kua.fi, puh. +358 40 641 8209
Ulkoministeriön tuki, hieman yli 6 miljoonaa euroa vuodessa, on tärkeä osa Kirkon Ulkomaanavun (KUA) budjetista. Yli puolet KUA:n rahoituksesta tulee ulkomailta esimerkiksi EU:n, YK-järjestöjen ja kansainvälisten säätiöiden kautta. Kaikkiaan KUA:n työ tavoitti vuonna 2022 yli miljoona heikoimmassa asemassa olevaa ihmistä. KUA turvasi puolen miljoonan lapsen pääsyä kouluun ja korjasi yli 900 koulurakennusta. Lisäksi 5 200 opettajaa on hyötynyt KUA:n kautta toteutetuista koulutuksista ja saanut mahdollisuuden parantaa ammattitaitoaan. Tuimme myös 10 400 vammaista ihmistä ja yli 4 500 nuoren ammattiin johtavaa koulutusta. Lisäksi yli 36 500 pienyrittäjää kehittyvissä maissa sai tuellamme mahdollisuuden kehittää toimintaansa ammattimaisemmaksi ja vakaammaksi. Rauhantyömme kautta sadat ihmiset, erityisesti virallisten rauhanprosessien ulkopuolelle usein jäävät naiset ja nuoret, saivat keinoja osallistua omien yhteisöjensä ruohonjuuritason ja paikallistason rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisuun.