Arkkipiispa Tapio Luoma: Afrikassa elää toivo paremmasta, meidän on toimittava nyt

Kuvateksti/Uganda: Arkkipiispa Tapio Luoma tutustui Ugandan Mityanassa Naisten Pankin ja Kirkon Ulkomaanavun hankkeeseen, joka tukee naisten säästöryhmiä ja naisten yrittäjyyttä. Kuva: KUA / Björn Udd
Arkkipiispa Tapio Luoma tutustui Ugandan Mityanassa Naisten Pankin ja Kirkon Ulkomaanavun hankkeeseen, joka tukee naisten säästöryhmiä ja naisten yrittäjyyttä. Kuva: KUA/Björn Udd

Arkkipiispa Tapio Luoma tutustui viime viikolla Kirkon Ulkomaanavun työhön Ugandassa, Etelä-Sudanissa ja Etiopiassa. Matkan aikana arkkipiispa perehtyi muun muassa koulutusjärjestelmän kehittämiseen Ugandassa ja uskonnollisten toimijoiden rooliin Etelä-Sudanin rauhantyössä. 

Ugandassa tehtävä työ on tarpeellista kaikkein haavoittuvaisimmille, vaikka maan tilanne on ihmisoikeuksien kannalta haastava. Arkkipiispa tapasi Ugandan opetusministerinä toimivan Janet Musevenin. Etiopiassa arkkipiispa tapasi maailman suurimman luterilaisen kirkon Mekane Yesuksen johtoa. Etelä-Sudanin vierailuun sisältyi uskonnollisten johtajien tapaamisten lisäksi vierailu ensimmäisen varapresidentin Riek Machar Tenyn luona.  

Arkkipiispa tutustui vierailun aikana myös arkipäivän elämään ja Kirkon Ulkomaanavun työhön:  

“Kukaan ei ole voinut valita, mihin maailmankolkkaan ja mihin maailmanaikaan on syntynyt. Tällä matkalla tutustuimme tämän päivän afrikkalaisten elämään, joka poikkeaa monella tavalla siitä, mihin me suomalaiset olemme tottuneet. On ollut puhuttelevaa kokea, miten köyhyyden ja suuren epävarmuuden keskellä hauraissa valtioissa elää toivo paremmasta. Juuri siihen Kirkon Ulkomaanavun työ kannustaa ihmisiä.”  

Tavoitteena kestävä muutos hauraimmilla alueilla 

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) toteuttaa kirkon kansainvälistä diakoniaa ja tähtää kestävään muutokseen maailman hauraimmilla alueilla. Muutos perustuu laadukkaaseen koulutukseen, kestävään toimeentuloon ja rauhaan, jota KUA edistää yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa.  

Kirkon Ulkomaanapu on kasvanut kansainväliseksi ja monikulttuuriseksi uskopohjaiseksi järjestöksi, jolla on kumppaneinaan vahvoja globaaleja toimijoita. Työtä rahoittavat kansainväliset instituutiot, kuten YK ja EU, sekä ulkoministeriö, yksityiset lahjoittajat ja seurakunnat.  

Paikalliset uskonnolliset johtajat ovat avainasemassa rauhan rakentamisessa. Varsinkin Etelä-Sudanissa KUA tekee yhteistyötä heidän kanssaan järjestämällä koulutuksia ja fasilitoimalla uskonnollisten johtajien välisiä keskusteluja.  

Arkkipiispa kiitti Etelä-Sudanin uskonnollisten johtajien panosta:   

“Heidän yhteistyönsä on esimerkki siitä, miten erilaiset näkemykset ja uskonnolliset vakaumukset voivat elää keskenään rauhassa. Vastuulliset uskonnolliset johtajat voivat ohjata yhteisöjään vahvistamaan rauhaa, vakautta ja keskinäistä ymmärtämistä. Heidän panoksensa yhteiskunnan rakentamiseksi tulisi huomata kaikkialla maailmassa.” 

Samaan aikaan kuin monet valtiot, jotka ovat kantaneet globaalia vastuuta, kääntyvät sisäänpäin, Kirkon Ulkomaanapu lanseerasi “Periksiantamaton”-kampanjan. Kampanja alkoi Suomesta, mutta laajenee myös KUA:n maatoimistojen alueelle, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen: 
 
“Tälläkin matkalla, jolla kävimme arkkipiispan delegaation kanssa, tapasimme joka päivä kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä, jotka elävät sellaisissa olosuhteissa, että heillä olisi kaikki syy antaa periksi. He eivät anna periksi, joten mekään emme anna periksi.” 

Arkkipiispa Tapio Luoma vieraili Etelä-Sudanissa Goromin pakolaisasutusalueella, jossa hän tutustui KUA:n sudanilaisia pakolaislapsia tukevaan koulutustyöhön. “Nämä lapset ottavat aikanaan vastuun yhteiskunnasta, ja siksi ei ole yhdentekevää, millainen perintö jätetään. Siksi koulutus on tärkeä.”
Arkkipiispa Tapio Luoma vieraili Etelä-Sudanissa Goromin pakolaisasutusalueella, jossa hän tutustui KUA:n sudanilaisia pakolaislapsia tukevaan koulutustyöhön. “Nämä lapset ottavat aikanaan vastuun yhteiskunnasta, ja siksi ei ole yhdentekevää, millainen perintö jätetään. Siksi koulutus on tärkeä.” Kuva: KUA/Björn Udd

Suomen kannettava kansainvälistä vastuuta 

Vuonna 2021 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sopimusjärjestöjen kansainvälisen työn yhteenlaskettu suuruus oli noin 80 miljoonaa euroa, josta 58 prosenttia kohdistui Afrikkaan. Piispainkokous on suositellut syyskuussa 2024, että seurakunnat osoittaisivat vähintään kolme prosenttia seurakunnan verotuloista lähetystyöhön ja kansainväliseen auttamistyöhön kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.  

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat suhteessa bruttokansantuloon ovat kuitenkin laskussa tulevina vuosina. Jos Suomi ja EU vetäytyvät kansainvälisestä vastuusta ja itsenäisen kansalaisyhteiskunnan tukemisesta, Venäjän ja Kiinan vaikutus Afrikan maissa ja tuki autoritäärisille toimijoille voi vahvistua entisestään. 

“Lähimmäisen hyväksi toimiminen kuuluu ihmisyyteen. Siksi ei ole merkitystä sillä, onko avuntarve lähellä vai kaukana. Jos jäädään odottamaan, että omat asiat saadaan kuntoon ennen kuin apua voi antaa muualle, kaukaisempi avuntarvitsija ei sitä todennäköisesti koskaan saa. Siksi on toimittava nyt”, toteaa arkkipiispa Luoma. 
 
“Matkan aikana vakuutuin jälleen kerran, että Kirkon Ulkomaanavun työ on hyvin tuloksellista heidän sitoutuneiden ja asiansa osaavien työntekijöidensä ansiosta. Lukuisten ihmisten elinolot ovat kohentuneet ja he näkevät tulevaisuutensa valoisana.” 
 
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on syvällinen ja merkittävä side Afrikkaan, sillä kirkko on tehnyt siellä työtä jo 150 vuoden ajan. Tätä työtä on tarkasteltu monipuolisesti viime vuonna ilmestyneessä julkaisussa Kohti kumppanuutta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:  

Tomi Järvinen, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu, p. 040 641 8209, tomi.jarvinen@kua.fi 
 
Elina Hellqvist, kansliapäällikön erityisavustaja, Kirkkohallitus, p. 040 688 1478, elina.hellqvist@evl.fi (16.10. -17.10.2024 välisenä aikana) 

Meri-Anna Paloniemi, arkkipiispan erityisavustaja, p. 040 141 6348, meri-anna.paloniemi@evl.fi (maanantaista 21.10.2024 alkaen) 

Kirkon viestintä, kirkonviestinta@evl.fi