Kriisistä kriisiin? Globaalin kehityspolitiikan näkymät 2025  

Trump, geopoliittiset jännitteet ja kärjistyvät konfliktit – vuosi 2025 tuo mukanaan merkittäviä haasteita kansainväliselle kehityspolitiikalle, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso.

Kirkon Ulkomaanapu työskentelee monilla maailman vaikeimmista konfliktialueista kuten Ukrainassa, Myanmarissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Apu menee perille vaikeasta tilanteesta huolimatta – myös sinä voit tukea työtämme täältä.

Seuraamme erityisesti näitä 10 asiaa vuonna 2025.

1 Geopoliittiset jännitteet lisäävät konflikteja

“Whatever happens, the slide into lawlessness looks set to continue.” – Crisis Group

Oslon rauhantutkimusinstituutin mukaan valtiollisten aseellisten konfliktien määrä on nyt suurimmillaan sitten vuoden 1946. Maailman moninapaistuminen monimutkaistaa ja lisää konflikteja, kun eri osapuolille riittää vauraita tukijoita ja aseistajia. Esimerkiksi Sudanissa lukuisat alueelliset toimijat tukevat sisällissodan eri osapuolia.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja somekiihdytetyn oligarkian vahvistuminen ovat heti vuoden ensimmäisinä päivinä lisänneet kansainvälisen politiikan pelkokerrointa. Monia itsestään selvinä pidettyjä asioita, kuten yhteiskunnallinen osallistuminen ilman vainoa ja naisten oikeudet ja jopa, kansainvälinen sääntöperustainen järjestelmä, tarvitsevat puolustamista. Samaan aikaan kiihtyvä ilmastokriisi ja luontokato vaatisivat pikaista toimintaa.

2 Ukrainan sota jatkuu, mutta käynnistyvätkö neuvottelut?

Ukrainassa kolmas sotavuosi käynnistyy helmikuussa vaikeassa tilanteessa. Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja sotaväsymys molemmin puolin rintamaa saattavat kannustaa neuvotteluihin, vaikka tulitauko näyttää epätodennäköiseltä.

Kirkon Ulkomaanapu keskittyy Ukrainassa erityisesti koulutuksen tukemiseen. Korjaamme kouluja, rakennamme pommisuojia, koulutamme opettajia esimerkiksi psykososiaaliseen tukeen ja tarjoamme lapsille aktiviteetteja, joiden avulla ajatukset voi hetkeksi kääntää pois aina läsnä olevasta sodasta. Tuemme myös ammatillista koulutusta. Sen vahvistaminen on tärkeää, sillä jälleenrakennuksen aikana Ukraina tarvitsee suuren määrän ammattiosaajia. Lisäksi Ukraina on menettänyt sodassa liian monia ammattilaisia.

3 Syyria tarvitsee sovintoa, joka ottaa mukaan kaikki syyrialaiset

Syyrian poliittinen tilanne on muuttunut nopeasti Bashar al-Assadin hallinnon kaaduttua vuoden 2024 lopulla. Sen sijaan maan syvä humanitaarinen kriisi on pysynyt muuttumattomana vallanvaihdosta huolimatta. 16 miljoonaa syyrialaista on välittömän humanitaarisen avun tarpeessa. Syyrialaisilla on oltava vihdoin mahdollisuus päättää omasta tulevaisuudestaan.
Kansainvälisen yhteisön täytyy tukea syyrialaisten itse johtamaa, kaikki poliittiset, etniset ja uskonnolliset ryhmät mukaan ottavaa rauhanprosessia.

Erityisen tärkeää on purkaa Syyrian taloutta kuristavat sanktiot. KUA:n työ Syyriassa on keskittynyt jo pitkään laadukkaan koulutuksen tukemiseen. Syyriassa 6,9 miljoonaa lasta tarvitsee kiireellisesti tukea koulutukseen. Nyt tarvitaan kipeästi tuhoutuneiden koulujen korjaamista, turvallisia oppimismahdollisuuksia ja tukea Syyriassa työskenteleville opettajille.

4 Tulitauko Gazaan ja kohti uskottavaa rauhanprosessia

Lääketieteellisen The Lancet -julkaisun mukaan Israelin sota Gazassa oli jo kesäkuun loppuun mennessä tappanut yli 64 000 ihmistä. Tämä on jopa 20 000 kuollutta enemmän kuin Gazan terveysministeriö on raportoinut. Gazaa uhkaa nälänhätä samaan aikaan, kun Israel järjestelmällisesti häiritsee humanitaarisen avun saamista perille. Sota siviilejä vastaan on ollut niin julmaa, että kansainväliset tuomioistuimet epäilevät Israelin johdon syyllistyneen kansanmurhaan. Samaan aikaan väkivalta on kiihtynyt palestiinalaisia vastaan myös Länsirannalla, jossa Israel laajentaa laittomia siirtokuntia ja ajaa palestiinalaisia yhä ahtaammille alueille.

Tulitauko, miehityksen päättäminen ja kaikkien alueella elävien ihmisten kannalta oikeudenmukainen rauha vaatii kansainvälistä painetta. KUA on työskennellyt palestiinalaisalueilla vuodesta 2012 etenkin laadukkaan koulutuksen eteen. Syksyllä 2024 myönsimme katastrofirahastostamme tukea koulutuksen turvaamiseksi hätätilanteessa ja psykososiaalisen tukeen Gazassa.

5 Konfliktit otsikoiden ulkopuolella: Myanmar

Myanmarin sisällissota, joka kärjistyi sotilasjuntan vallankaappauksen jälkeen helmikuussa 2021, on johtanut syvenevään humanitaariseen kriisiin ja valtion jakautumiseen. Sotilasjuntta kamppailee valtansa säilyttämiseksi useita eri etnisiä organisaatioita ja kapinallisryhmiä vastaan.
Myanmarin sisällissodan ratkaiseminen on pudonnut pois kansainvälisen politiikan asialistalta, sillä seurauksella, että maasta on tullut järjestäytyneen rikollisuuden keskittymä.

Yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa taisteluiden vuoksi ja 18 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Viime vuonna pystyttiin kattamaan vain 37 % humanitaarisen avun tarpeesta. Kirkon Ulkomaanapu tukee Myanmarissa koulutusta kriiseissä, naisten oikeuksien vahvistamista sekä toimeentuloa.

6 Kehitysrahoituksesta ja kansainvälisestä finanssijärjestelmästä neuvotellaan

Neljäs kehitysrahoituskonferenssi järjestetään kesä-heinäkuun vaihteessa Espanjan Sevillassa. Pöydällä on isoja asioita: verot, velka ja pyrkimys valtioiden entistä tasa-arvoisempaan osallistumiseen kansainväliseen finanssijärjestelmään.

Konferenssia varten julkaistu ”Elements Paper” listaa suuren määrän aloitteita, joista mainittakoon, että myös miljardöörit olisi verolle pantava.

Kirkon Ulkomaanapu on osallistunut prosessiin alusta alkaen ja erityisenä tavoitteena on nostaa neuvotteluagendalle kehittyvien maiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen.

7 Mihin uusi EU-komissio menee?

Euroopassa uusi EU-komissio aloittaa työnsä isojen haasteiden keskellä. Uuden monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteleminen on keskeinen asia. Paineet vahvistaa puolustusta, tukea Ukrainaa ja vastata myös muihin lähialueilla velloviin kriiseihin ovat suuret.

EU-keskustelu on ollut sisäänpäin katsovaa. Puolustus, kriittisten mineraalien saanti ja rajojen vartiointi ovat korostuneet. Tällainen näkökulma vie umpikujaan. Ilman vahvoja kansainvälisiä kumppanuuksia ja kehityspolitiikkaa EU on hampaaton vastaamaan erityisesti Afrikan ja Lähi-idän isoihin haasteisiin.

8 Rauhantyö uhkaa jäädä kovan turvallisuuden jalkoihin

Panostukset kovaan turvallisuuteen ja puolustukseen ovat painaneet rauhanrakennuksen agendaa alas poliitikkojen asialistoilla. Sama ilmiö näkyy rahoituksessa. Myös Suomessa hallituksen sitoutumisessa rauhanrakentamiseen on isoja kysymysmerkkejä.

Kansainväliset rauhanrakentamisen mekanismit rapistuvat ja toisiaan kiihdyttävät kriisit uhkaavat hukuttaa alleen monenkeskisen järjestelmän sopimisen rakenteet. Rauhansopimukset eivät pidä tai niiden toteuttaminen jää niin vajavaiseksi, että tie seuraavaan konfliktiin on helppo.

9 Kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten määrä on ennätyslukemissa

Maailmassa on enemmän kotinsa jättämään joutuneita ihmisiä kuin koskaan ennen – 122,6 miljoonaa. Yli puolet heistä on paossa omassa maassaan, vaikka erityisesti läntisessä keskustelussa korostuvat kansainvälinen pakolaisuus ja turvapaikanhaku.

10 Ilmastonmuutos ja luontokato ovat vakavia uhkia

Kiihtyvä ilmastokriisi on yksi taustasyy sille, että yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa. Sään ääri-ilmiöt ja ihmisen aiheuttaman luonnonkatastrofit uhkaavat ihmisiä jopa rikkaassa pohjoisessa kuten Los Angelesin metsäpalot hyvin osoittavat.