10+1 asiaa jälleenrakentamisesta

Konfliktin, luonnonkatastrofin tai muun akuutin kriisin päätyttyä alkaa jälleenrakentaminen. Kyse ei ole vain fyysisestä rakentamisesta: myös psyykkinen ja sosiaalinen toipuminen vaativat työtä ja aikaa.

Teksti: Tekoja-työryhmä
Kuvitus: Carla Ladau

1 Jokainen kriisi on omanlaisensa.

Kriisi voi olla yhtäkkinen, kuten maanjäristys tai äkillinen hyökkäys, tai se voi syntyä asteittain ajan myötä, kuten kuivuus tai ilmastonmuutos. Kriisit voivat myös pitkittyä, jolloin ihmiset elävät kroonisessa epävarmuudessa. Koska tilanteet ovat monimutkaisia ja -syisiä, jälleenrakennuksellekaan ei ole yhtä mallia tai ratkaisua, joka toimisi kaikkialla.

2 Jälleenrakennusta ei voi jättää ulkopuolisille.

Paikalliset ihmiset ja yhteisöt ovat jälleenrakennuksessa keskeisessä asemassa. Ulkopuolinen ei voi aina tietää, mitä erityisiä tarpeita ja toiveita paikallisilla on vaikkapa ruoka-avun sisältöön tai toimitustapoihin liittyen. Jos yhteisö ei ole haurastunut liikaa, sen kuuluu olla tekemässä jälleenrakennusta myös konkreettisesti: työ ja toteutus eivät tule ulkopuolelta, vaan hyöty ja osaaminen kertyvät paikallisille.

3 Ei entiselleen vaan entistä paremmin.

Jälleenrakennus ei tarkoita, että jokainen tiili muurataan kuten aiemmin. Esimerkiksi Ukrainassa koulua ei välttämättä ole järkevää rakentaa samoin kuin ennen. Tärkeää on huomioida sijainnin turvallisuus ja tarve pommisuojalle. Jälleenrakentaminen voi olla myös mahdollisuus tehdä asioita entistä paremmiksi ja toimivammiksi, kunhan paikallisyhteisö, asiantuntijat ja paikalliset viranomaiset ovat mukana niin päätöksenteossa kuin toteutuksessa.

4 Naiset ja nuoret ovat keskeisessä roolissa.

Jotkin tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että kun naiset ovat merkittävästi mukana rauhanneuvotteluissa, sopimukset kestävät pidempään ja lopputulokseen ollaan tyytyväisempiä. On tärkeää, että yleisesti aliedustetut ryhmät, kuten naiset ja nuoret, osallistuvat rauhan- ja jälleenrakennukseen. Myös marginalisoitujen ryhmien tarpeita on kuunneltava, jotta yhteiskuntarauha rakentuu reiluksi ja kestäväksi.

5 Infrastruktuuri tukee yhteiskuntarauhaa.

Vaikka jälleenrakentamisessa on kyse paljosta muustakin kuin fyysisestä rakentamisesta, myös rakennuksilla ja toimivalla infrastruktuurilla on valtava merkitys niin hätäavun toimittamiselle kuin toipumiselle. Kun tiet ovat kulkukunnossa, vettä on saatavilla ja kauppoihin tai torille pääsee liikkumaan, ihmiset voivat olla aktiivisia toimijoita omassa elämässään eivätkä jää pelkästään ulkopuolisen avun varaan. Esimerkiksi käteisavustukset edellyttävät toimivia markkinoita.

6 Psyykkinen toipuminen kestää kauan.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan erilaiset hätätilanteet aiheuttavat käytännössä aina psykologista stressiä. Monet kärsivät kriisien vuoksi masennuksesta tai traumaperäisestä stressihäiriöstä. Mielenterveyspalveluiden ja psykososiaalisen tuen saatavuudesta on huolehdittava siinä missä muustakin terveydenhuollosta. Pelkkä akuutti apu ei usein riitä, sillä trauma voi ilmetä vasta paljon tapahtuneen jälkeen.

7 Rauhantyö jatkuu konfliktin jälkeen.

Vain kestävällä rauhantyöllä voidaan pyrkiä ehkäisemään konfliktien eskaloitumista ja uudelleenpuhkeamista. Globaalisti varoja käytetään huomattavasti enemmän kriiseihin reagointiin ja jälleenrakennukseen, kun pysyvin vaihtoehto olisi pyrkiä kokonaan estämään konfliktien synty. Tämä säästäisi sekä varoja että ihmishenkiä.

8 Kokonainen sukupolvi – myös tuleva – voi olla vaarassa.

Jos jälleenrakennusta ja sen psyykkistä puolta ei hoideta kunnolla, seuraukset ovat kauaskantoiset. Koko elämänsä pelkästään selviytymiseen keskittynyt sukupolvi menettää turvallisuudentunteen ja luottamuksen, ja väkivalta tai sulkeutuminen voivat tuntua ainoilta selviytymiskeinoilta. Kriisikokemukset voivat vaikuttaa paitsi nykyisen myös tulevien sukupolvien mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin.

9 Koulutus on oleellinen osa jälleenrakennusta.

Koulunkäynti on keino pitää yllä rutiineja, ja koulutus turvaa myös tulevaisuutta. Kouluttautuminen parantaa paikallisten mahdollisuuksia osallistua jälleenrakentamiseen.

10 Ilmastonmuutosta ei korjata jälleenrakennuksella.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeää muttei yksin riitä. Luontopohjaisia ratkaisuja hyödyntämällä ja ekosysteemejä kunnostamalla voidaan suojella ympäristöä ja siten myös rakentaa yhteisöjen selviytymiskykyä ja terveempää planeettaa. Yhteistyö luonnon kanssa, ei vain sen muutoksiin sopeutuminen, auttaa löytämään kestäviä ratkaisuja ilmastokriisiin.

+1: Kirkon Ulkomaanapu toimii yhdessä paikallisten kanssa.

KUA katsoo jälleenrakennustyössään kokonaisuutta ja toimii paikallisten tukena ja apuna heidän tarpeitaan kuunnellen. Työ keskittyy koulutukseen, toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen ja rauhaa edistävään toimintaan. Psykososiaalinen tuki on tärkeä osa työtä.

Juttuun on haastateltu Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntijaa Jan De Waegemaekeria. Lisäksi lähteenä on käytetty Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista strategiaa, Maailmanpankkiryhmän ja YK:n Pathways for Peace -raporttia, Maailman terveysjärjestön Mental health in emergencies -sivustoa ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton Recovery-sivustoa.