Yhdysvallat lopettaa 7 miljoonan dollarin rahoituksen Kirkon Ulkomaanavulle – leikkaus lähes 10 prosenttia globaalista budjetista

Yhdysvaltain hallitus on lopettanut kaikki Yhdysvaltain ulkoministeriön väestö-, pakolais- ja siirtolaisuusviraston KUA:lle myöntämät avustukset, jotka ovat 10 prosenttia KUA:n maailmanlaajuisesta budjetista.

”Meidän on ymmärrettävä, että nyt ei ole kyse vain rahasta vaan kirjaimellisesti maailmasta, jossa haluamme elää.” – Tomi Järvinen, KUA:n toiminnanjohtaja.

YLI 209 000 pakolaislasta ja -nuorta on vaarassa menettää mahdollisuutensa koulutukseen, kun Yhdysvaltojen tuki Kirkon Ulkomaanavun (KUA) hankkeille Keniassa ja Ugandassa lopetettiin. Noin 6,95 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruinen rahoitus vastaa lähes 10 prosentin lovea KUA:n maailmanlaajuiseen budjettiin.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön päätös lopettaa rahoitus on jatkoa sen tammikuiselle ilmoitukselle rahoituksen jäädyttämisestä. Monet muut kansainväliset avustusjärjestöt ovat saaneet hiljattain samanlaisia ilmoituksia.

Vaikutukset ovat vakavia. KUA on tukenut Yhdysvaltain rahoituksella Ugandassa LEARN-hanketta ja Keniassa RISE-hanketta, jotka tukevat lapsia ja nuoria toimittamalla heille koulutarvikkeita, mielenterveyden tukea, turvallisia oppimistiloja, kuukautishygieniatarvikkeita ja -koulutusta ja vammaisille lapsille suunnattua erityistukea, kuten apuvälineitä ja koulutettuja opettajia. Myös alueellinen PATH-hanke tarjosi molemmissa maissa ammattitaito- ja koulutusohjelmia työtä etsiville nuorille. Nämä ohjelmat on nyt lopetettu.

Yli 150 työpaikkaa vaarassa – lisävahinkoja odotetaan

Rahoituksen lakkautus vaikuttaa 151:n KUA:n työntekijän ja opettajan työpaikkoihin molemmissa maissa. Ugandassa ja Keniassa KUA on joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan 102 ammattilaista. Henkilöstöä saatetaan joutua vähentämään enemmänkin, sillä KUA:n maailmanlaajuiseen ohjelmatyöhön kohdistuu arviolta miljoonan euron suuruinen menetys leikkausten seurauksena.

Toiminnanjohtaja Tomi Järvinen korostaa päätösten seurannaisvaikutuksia.

”KUA:lla on monenlaisia rahoittajia, mutta on väistämätön tosiasia, että Yhdysvallat on ollut suurin yksittäinen globaalin avun antaja. Sen myöntämä kansainvälinen apu oli maailmanlaajuisesti 72 miljardia dollaria vuonna 2023. Lisäksi sen rahoituksella tuetaan monia monenvälisiä järjestelmiä ja YK:n järjestöjä”, Järvinen sanoo.

”Yhdysvaltojen avun lopettamisella on heijastusvaikutuksia humanitaarisiin ja kehitysyhteistyöhankkeisiin kaikkialla maailmassa, mikä horjuttaa haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen vakautta. YK:n järjestöihin kohdistuvilla vaikutuksilla voi olla merkittäviä lisäseurauksia myös KUA:lle, sillä monet hankkeistamme saavat rahoitusta YK:n järjestöiltä, kuten UNHCR:ltä, UNICEFilta, UNDP:ltä, UN Womenilta ja YK:n OCHA:lta.”

Leikkausten kerrannaisvaikutukset kääntävät kehitystä taaksepäin

On traagista, että yli 200 000 lasta ja nuorta on vaarassa jäädä ilman koulutusta, mutta myös luokkahuoneiden ulkopuoliset vaikutukset ovat tuhoisia. Ilman riittävää rahoitusta KUA ja muut järjestöt eivät voi enää turvata lasten sekä laajemmin pakolais- ja isäntäyhteisöjen turvallisuutta, suojelua ja hyvinvointia eivätkä tarjota näille väestöryhmille henkiä pelastavaa koulutusta ja toimeentulotukea.

”Kahden avustuksen lakkauttaminen vaikuttaa merkittävästi ohjelmiimme”, sanoo KUA:n Ugandan-maajohtaja Wycliffe Nsheka.

”Viimeisten kahden kuukauden aikana, kun varat jäädytettiin, toimintamme pakolaisalueilla on kärsinyt vakavista häiriöistä. Keskeiset toiminnot, kuten hätätilanteisiin perustetut tilapäiset opetustilat, opetusmateriaalien toimittaminen, opettajien palkat ja koulumateriaalien jakaminen, on keskeytetty.”

Eri pakolaisalueilla keskeytetään keskeisiä koulutusaloitteita, mikä vähentää opettajien määrää oppilasta kohti ja johtaa koulumaksujen korotuksiin 40 prosentilla. Korotukset vaikuttavat väistämättä oppilaiden määrään. Ilman kiireellisiä toimia pitkän aikavälin vaikutukset voivat kumota edistyksen, jota koulutuksen ja lastensuojelupalvelujen alalla on saavutettu”, Nsheka sanoo.

KUA:n Kenian-maajohtajan John Bongein mukaan rahoituksen lopettamisella on merkittäviä vaikutuksia Kalobeyein pakolaisalueen koulutuksen järjestämisessä. Päätös vaikuttaa 35 836 oppilaaseen kymmenessä koulussa. Yksi suurimmista vaikutuksista on se, että pakolaisalueen nykyisistä opettajista 58 prosenttia jää ilman palkkaa. Opettajista 120 on pakolaistaustaisia ja 49 kenialaisia. Katkos palkanmaksussa aiheuttaa opettajien poissaoloja ja heikentää opetuksen laatua.

”Rahoituksen päättäminen on luonut Kalobeyein pakolaisalueella ennakoimattoman kriisin, joka uhkaa tuhansien pakolaislasten koulutuksen tulevaisuutta. Ilman välitöntä tukea emme vain joudu sulkemaan kouluja ja menetämme opettajia vaan vaarannamme kokonaisen sukupolven hyvinvoinnin. Tämä rahoitus on ollut oleellinen osa sen turvaamista, että lasten mahdollisuudet saada heille kuuluva koulutus täyttyy ja koko yhteisön resilienssi on turvattu”, sanoo Bongei.

Kokonaiset yhteisöt kärsivät

Kokonaisia lapsi- ja nuorisoyhteisöjä uhkaavat nyt välittömät turvallisuusriskit, kuten teiniraskaudet, pakkoavioliitot ja itsemurhat, ja koulunkäynnin keskeyttämisen riski on kasvanut. Lisäksi rahoituksen lopettaminen osuu vaikeaan ajankohtaan etenkin, kun yhä useammat uudet pakolaiset pakenevat Kongon demokraattisessa tasavallassa meneillään olevaa konfliktia ja ebolan ja M-rokon uhka kasvaa erityisesti Ugandassa.

Muut KUA:n koulutushankkeet Kenian ja Ugandan pakolaisalueilla jatkuvat Euroopan unionin kaltaisten rahoittajien ansiosta, mutta tarve paikata rahoitusta on suuri. KUA on yksi 99:stä hiljattain Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden päättäjille osoitetun avoimen kirjeen allekirjoittajasta, jotka vaativat Euroopan suurimman humanitaaristen kansalaisjärjestöjen verkoston VOICEn kautta EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään kansainvälistä apuaan.

Kirjeen mukaan ”Yhdysvaltain kansainvälisen avun jäädytys on ennennäkemätön sekä mittakaavansa, tapansa että vaikutustensa puolesta. Se on myös osa huolestuttavaa pitkäaikaista trendiä, jossa rako humanitaaristen tarpeiden määrän ja niihin suunnatun rahoituksen välillä on vuosina 2016–2024 kolminkertaistunut 8,4 miljardista Yhdysvaltain dollarista 26 miljardiin. Rahoitusvajeen kasvu johtuu sekä massiivisesti pandemian, konfliktien ja ilmastonmuutoksen seurauksena kasvaneista humanitaarisista tarpeista että merkittävistä rahoitusleikkauksista, joita myös eurooppalaiset valtiot ovat tehneet.”

Järvinen lisää, että pohjimmiltaan kyse ei ole vain rahasta.

”Meidän on ymmärrettävä, että nyt ei ole kyse vain rahasta vaan kirjaimellisesti maailmasta, jossa haluamme elää. Onko tämä maailma sellainen, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo? Jos näin on, meidän on jaettava resursseja heikoimmassa asemassa oleville: niille, jotka eivät pysty puolustamaan itseään, konfliktien uhreille ja luonnonkatastrofien uhreille.”

”Nyt enemmän kuin koskaan kehotamme muita kansainvälisiä avunantajia, kuten Euroopan unionia, Suomen hallitusta ja nousevia avunantajia, kuten Persianlahden maita, lisäämään panostaan. Vetoamme myös yksityisiin lahjoituksiin työn jatkamiseksi.”

Lisätietoja:

Tomi Järvinen, toiminnanjohtaja, puh. +358 40 641 8209, tomi.jarvinen@kua.fi

Wycliffe Nsheka, Ugandan-maajohtaja, puh. +256 77 296 1551, wycliffe.nsheka@kua.fi

John Bongei, Kenian-maajohtaja, puh. +254 73 374 8355, john.bongei@kua.fi

Erik Nyström, viestintäpäällikkö, puh. +358 40 143 4464, erik.nystrom@kua.fi

Voit tukea työtämme:

Lahjoita verkkosivuilla: kua.fi/koulutus
Lahjoita MobilePaylla numeroon 13074
Lahjoita OP:n tilille FI33 5000 0120 4965 25, viitenumero: 9111