Viisi vuotta sitten tammikuun 12. päivänä 2010 Haitia ravisteli tuhoisa maanjäristys. Se tappoi Haitissa yli 200 000 ihmistä ja jätti kaksi miljoonaa ihmistä kodittomaksi. Lisäksi maanjäristystä seurasi laaja koleraepidemia. Haitin poliittinen epävakaus ja hauraat yhteiskuntarakenteet ovat vaikeuttaneet maan jälleenrakennusta.

Presidentinvaaleja lukuun ottamatta muita vaaleja ei ole saatu järjestettyä maanjäristyksen jälkeen. Kongressi- ja paikallisvaalit ovat näin yli kolme vuotta myöhässä, ja tammikuun puolivälissä 2015 kongressi ei ole enää toimivaltainen.

”Odotettavissa on uusia hallitusta vastustavia mielenosoituksia. Mielenosoitusten taustalla on vaalien viivästymisen lisäksi huono taloudellinen ja sosiaalinen tilanne”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan alue-edustaja Uluç Baslanti Port-au-Princestä. Mikäli uutta pääministeriä ei saada nimitettyä eikä vaalien järjestämisessä tapahdu edistystä, tilanne voi kärjistyä edelleen.

Haitia painaa vuosikymmenten diktatuurien ja epävakauden perinne. Hallitukset eivät ole täyttäneet rooliaan esimerkiksi peruspalveluiden takaajana, ja kansalaisyhteiskunta on ottanut vastuun esimerkiksi koulutuksen järjestämisestä. Maanjäristystä seuranneessa kansainvälisessä avustusoperaatiossa valtio suurelta osin sivuutettiin. Tämä johtui pitkälti siitä, että hallitus oli alkuvaiheessa täysin toimintakyvytön.

”Haitin valtiolla pitää olla johtava rooli maan kehityksessä. Hallituksen tulee olla vastuussa kansalaisilleen tekemisistään ja tekemättä jättämisistään, jotta Haitista voi tulla toimiva valtio, joka pystyy takaamaan kansalaistensa perusoikeuksien toteutumisen”, sanoo Ulkomaanavun Haitin ohjelmapäällikkö Anna Salmivaara.

Tällä hetkellä niin kansalaiset, järjestöt kuin viranomaisetkin näkevät pitkälti kansainväliset järjestöt palvelujen tuottajina ja odottavat niiden kantavan vastuun. Ajattelutapa hidastaa maan kehitystä ja lisää riippuvuutta ulkopuolisista.

”Järjestöt eivät saa syrjäyttää valtiota ja paikallista kansalaisyhteiskuntaa, vaan niiden toimintakykyä pitää vahvistaa. Kun paikallinen kansalaisyhteiskunta muuttuu aktiiviseksi toimijaksi ja ymmärtää valtion roolin, se pystyy vaatimaan valtiota kantamaan vastuunsa. Tiedon lisääminen kansalaisten ja valtion rooleista, oikeuksista ja velvollisuuksista on nyt keskeistä”, toteaa Salmivaara.

Esimerkiksi oikeus koulutuksen ei toteudu kaikkien osalta. Eri arvioiden mukaan noin 80–90 prosenttia haitilaisista lapsista aloittaa alakoulun, mutta yläkoulua käy enää neljännes nuorista. Ulkomaanapu on sitoutunut pitkäjänteiseen toimintaan Haitin kansalaisten oikeuksien toteutumiseksi. Pian maanjäristyksen ensimmäisen hätäapuvaiheen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu keskittyi kouluihin.

Ulkomaanapu toimitti 340 vanerista väliaikaista luokkahuonetta yli 70 kouluun. Valtaosa on edelleen käytössä. Pysyviä kouluja on vuoden 2014 loppuun mennessä valmistunut 11. Yhteensä yli 20 000 lasta on saanut turvalliset koulutilat. Kouluihin on perustettu koulukomiteoita tukemaan hyvää johtamista ja paikallisyhteisöjen osallistumista hallintoon opetuksen laadun parantamiseksi. Ulkomaanapu on myös tukenut opettajien ihmisoikeuskoulutusta ja valmennusta katastrofiin varautumisesta.

Ulkomaanapu tukee myös maaseutuyhteisöjen toimeentuloa. Erityisesti huomioidaan sopeutuminen ilmastomuutoksen vaikutuksiin ja katastrofivalmiuden vahvistaminen. Ulkomaanavulla on ollut toimisto Haitin pääkaupungissa Port-au-Princessä vuodesta 2010.

Lisätietoja

Uluç Baslanti, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue-edustaja, Port-au-Prince, p. +509 3702 0399, uluc.baslanti@kirkonulkomaanapu.fi
Anna Salmivaara, ohjelmapäällikkö, Port-au-Prince, p. +509 3701 6322, anna.salmivaara@kirkonulkomaanapu.fi
Emmi Chaguaro, aluevastaava, Latinalainen Amerikka ja Karibia, Helsinki, p. +358 40 641 6173, emmi.chaguaro@kirkonulkomaanapu.fi

Kuvapyynnöt

Minna Elo, tiedottaja, p. 050 330 9747, minna.elo@kirkonulkomaanapu.fi

Huom! Aikaero Haitiin on –7 h, parhaiten asiantuntijamme ovat tavoitettavissa torstaina 8.1. klo 14–16 Suomen aikaa.