Turkana ja pokot -heimojen poliittiset johtajat ovat tavanneet historiallisessa rauhankokouksessa Pohjois-Keniassa. Heimojen johtajat tulivat ensimmäistä kertaa yhteen neuvottelemaan rauhasta heimojen välillä.

Kuivat, pohjoiset osat Ugandan, Etiopian ja Etelä-Sudanin rajapinnassa ovat Kenian epävakainta aluetta. Tähän vaikuttavat turkana- ja pokot-heimojen väliset erimielisyydet maankäytöstä, karjavarkaudet ja automaattiaseiden lisääntyminen. Nuorille miehille karjavarkaus on siirtymäriitti kohti aikuisuutta. Taistelijan ”ammatti” on vaihtoehto muiden joukossa.

Ulkomaanavun maajohtaja Mika Jokivuori kuvailee perjantaina järjestettyä kokousta ensimmäiseksi askeleeksi kohti pysyvää rauhaa Pohjois-Keniassa.

”Kokouksessa sovittiin konkreettisista asioista, jotka molemmat heimot tekevät yhdessä. Sovittiin esimerkiksi, että molempien heimojen alueella kulkeva valtatie Kitale–Lodwar turvataan raivaamalla pensaikkoja tien varresta, jotta aseelliset ryhmät eivät pääse piileskelemään tien varressa ja ryöstämään autoja”, hän kertoo Nairobista.

Kenialaismedian mukaan viime kuukausina ainakin 12 ihmistä on kuollut valtatiellä tapahtuneissa hyökkäyksissä.

Valtatien turvaamisen lisäksi kokouksessa sovittiin suunnitelmasta lisätä koulujen määrää alueella. Alhainen koulutustaso ja opiskelumahdollisuuksien puute on yksi syy väkivaltaisuuksien jatkumiseen Turkanan ja Pokotin alueella.

Väkivalta kasvava ongelma

Konfliktin ratkaisemisella on kiire, sillä väkivalta on ollut alueella jatkuvassa kasvussa. Pelkästään tammikuussa 16 ihmistä kuoli taisteluissa Turkanan ja Pokotin alueella.

Turkanalainen parlamentin jäsen Joyce Lomanikor vaati rauhankokouksessa Kenian hallitukselta tiukempia toimia konfliktien ratkaisemiseksi.

”Jatkuva epävarmuus on tuottanut yhä kasvavan määrän leskiä, orpoja, vammautuneita ja lapsia, jotka eivät pääse kouluun, koska heidän vanhempansa ovat kuolleet”, hän sanoi kenialaisen Standard Media-lehden mukaan.

Lomanikor painotti myös, että monet kehittämishankkeet ovat alueella pysähdyksissä turvattomuuden ja epävakauden vuoksi. Rauhan palauttaminen on hänen mukaansa alueen kehityksen kannalta välttämätöntä.

Ulkomaanavulla iso rooli

Kirkon Ulkomaanavulla on merkittävä rooli Pohjois-Kenian rauhanrakennustyössä. Se on neuvotellut ennakkoon molempien heimojen kanssa ja raivannut tietä rauhankokoukselle. Se tekee myös yhteistyötä alueella vaikuttavien piispojen kanssa, jotka ovat avainasemassa rauhan aikaansaamisessa.

Vastaavia rauhankokouksia on yritetty järjestää aiemminkin, mutta ne ovat kaatuneet joko siihen, että osallistujat eivät tulleet paikalle tai yleiseen epäluottamukseen.

Tällä kertaa Ulkomaanapu tuki kokouksen koolle kutsunutta katolista kirkkoa osallistujien paikalle saamisessa. Itse kokouksessa Ulkomaanapu toimi sihteeristönä ja rauhanvälittäjän, piispa Koririn teknisenä tukena.

On tärkeää saada kaikki rahoittajat ja organisaatiot tukemaan Pohjois-Kenian rauhaprosessia. Ulkomaanapu lähtee luottavaisin mielin kohti toteutusvaihetta. Sen valmistelut ovat jo käynnissä”, Mika Jokivuori kertoo.

Teksti: Satu Helin

Kirkon Ulkomaanapu tekee rauhantyötä Pohjois-Kenian viidessä maakunnassa osana ADESOn, African Develpoment Solutions, hallinnoimaa REGAL-IR hanketta, jota rahoittaa USAID.