Tiet vaarallisen liukkaita Keski-Suomessa ja Etelä-Sudanissa

Langaton internet-verkko alkoi sinä iltana yllättäen toimia teltassa keskellä eteläsudanilaista syrjäseutua. Näppäsin vanhasta tottumuksesta auki suomalaisen uutissivun. Ensimmäinen otsikko: ”Tiet vaarallisen liukkaita Keski- ja Pohjois-Suomessa”.

Oli marraskuun loppu. Itäisessä Etelä-Sudanissa lämpötila oli päivisin siinä 35 astetta, nyt iltayöllä se oli armollisesti laskenut alle 30 asteeseen. Liukkaiden teiden vaarat tuntuivat kaukaisilta.

Olimme tulleet Etelä-Sudanin Piboriin muutamaa päivää aiemmin YK:n koordinoimalla helikopterilennolla.

Helikopterikyyti on sadekaudella ainoa tapa päästä Piboriin pääkaupungista Jubasta. Vaikka sadekausi on tänä vuonna tarkoittanut lyhyitä, maanviljelijöiden näkökulmasta aivan liian harvinaisia sadekuuroja, ne tekevät päällystämättömistä teistä hetkessä upottavaa velliä. Koko Etelä-Sudanissa on päällystettyä tietä yhteensä parisensataa kilometriä.

Ei ole harvinaista, että joku lähtee Piborista kävellen pääkaupunkiin Jubaan. Se kestää noin 30 vuorokautta.  Jotkut tekevät matkan päästäkseen myymään karjaansa. Pakolaisleirillä Jubassa olleet puolestaan lähtevät pitkälle taipaleelle päästäkseen takaisin kotiseudulleen.

Käveleminen voi olla viisaampaa kuin harvalukuisiin autosaattueisiin pyrkiminen. Kahta päivää aiemmin Etelä-Sudanin teillä oli ryöstetty jälleen yksi rekkasaattue.

Univormupukuiset aseistautuneet miehet olivat pysäyttäneet väkisin kolmen rekan letkan ja teloittaneet ugandalaiset kuljettajat ja vartijat. Mukana olleet eteläsudanilaiset oli päästetty neuvottelun jälkeen pakenemaan savannille.

Myös harvalukuiset bussit kulkevat saattueissa. Ne liikkuvat lähinnä Juban ja Etelä-Sudanin rajanaapureiden välillä. Silti vasta muutama viikko sitten rosvojoukko hyökkäsi bussisaattueen kimppuun. Ensimmäisen bussin kuljettaja sekä etummaiset kyydissä olijat saivat surmansa luodeista.
Henkilöautoja Etelä-Sudanissa ei juuri ole.

”Kun oppilaani näkevät ihmisen hienossa virka-asussa tai – ajattele – ajamassa autoa, he haluavat tulla isona samanlaisiksi”, totesi rehtori Ajok Magoe oppilaidensa tulevaisuuden haaveista. Autolla ajavat vain ulkomaalaiset ja erittäin tärkeät ihmiset.

Monilla Etelä-Sudanissa toimivilla järjestöillä on käytössään valkoinen maasturi. Kätevä auto kuoppaisilla teillä mutta myös houkutteleva ryöstösaalis. Ei ole tavatonta, että kuljettaja kiskotaan autosta aseella uhaten. Tätä sattuu jopa Juban keskustassa.

Muutaman päivän ajan kuvittelin siis, että liukkaus on Etelä-Sudanin teillä huolista pienin. Olin väärässä.

Paria päivää myöhemmin aamuyöllä Piborissa alkoi sataa. Saapas painuu joka askeleella vähintään säärtä myöten mutaan, joka on yhtä aikaa sekä upottavaa että liukasta. Mietin, hukunko, jos lipeän ja kaadun mutaan rinkkani alle. Mietintä keskeytyy, kun saapas jää kiinni ja alan kiskoa sitä irti.

Perillä olen ravassa kainaloihin asti. Helikopterin latvialaispilotti katsoo päätään pudistellen koneensa lattiaan jättämiämme jälkiä. Onneksemme helikopteri kuitenkin nousee kuravellistä kevyesti.

Kun Suomessa marras- joulukuussa pääuutisaiheena kerrotaan teiden vaarallisesta liukkaudesta, asiat ovat keskimäärin mallillaan.

Ollaan silti kaikki joululiikenteessä tarkkoina. Ajokeli on Ilmatieteenlaitoksen mukaan vaarallinen suurimmassa osassa Suomea viikonloppuna ja alkuviikosta.

Rauhallista ja turvallista joulun aikaa!