Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkoston projektissa syntyy videoita turvapaikanhakijoiden elämästä. Helsingissä tiistaina esitetyillä ensimmäisillä videoilla on yhteinen viesti: turvapaikanhakijat ja suomalaiset voivat elää yhdessä.

Teksti: Teija Laakso

Nuori mies hakkaa halkoja suomalaisella kesämökillä ja muistelee mökkisääntöjä: vie puita saunaan, siivoa jälkesi ja pidä ovi kiinni.

Hän on Ali al-Lami, Irakista Suomeen syksyllä 2015 saapunut turvapaikanhakija, jolla on vahva usko siihen, että irakilaiset ja suomalaiset voivat sopeutua toisiinsa.

”Me voimme elää yhdessä. Elämme saman maan pinnalla ja saman taivaan alla, olemme tasa-arvoisia, samaa ihmiskuntaa”, hän painottaa.

Al-Lami on osallistunut Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkoston Changemakerin Omin sanoin -hankkeeseen, jonka työpajoissa nuoret turvapaikanhakijat tekevät videoita omasta elämästään. Tavoitteena on antaa heille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Hankkeen ensimmäiset valmiit videot – mukana myös kohtaus suomalaiselta kesämökiltä – esiteltiin tiistaina Helsingissä ravintola Dubrovnikissa, joka oli ahtautunut täyteen uteliasta yleisöä.

Tavallista elämää

Seitsemän irakilaismiehen videoilla vaihtelevat vaikeat, arkiset ja kepeät asiat: kotimaahan jääneiden perheiden ikävöinti, kielen opettelu ja työnteko Suomessa, juhliminen uusien ystävien kanssa.

”Halusin näyttää, että elämme ihan tavallisesti ja haluamme vain vapautta. Toivoisin, että videoiden kautta ihmiset ymmärtäisivät paremmin meidän todellisuuttamme”, tiivistää Mohanad Mohammed.

Saeif al-Zirjawi Mohanad puolestaan haluaa rikkoa omalla videollaan ennakkoluuloja, kuten uskomusta muslimien suvaitsemattomuudesta. Hän on kokenut Suomessa rasismia.

”Osoitan, etten ole se muslimi, josta te puhutte. Useimmat meistä eivät ole. Minulla on esimerkiksi homo- ja lesboystäviä ja eriuskoisia ystäviä”, hän sanoo.

”Sano hei naapurillesi”

Suomalaisten ja irakilaisten välillä on toki myös eroja. Yarub al-Jarrah kertoo videollaan avoimesti sopeutumisvaikeuksistaan: kylmän ja pimeän sään raskaudesta, kielipulmista ja yhteiskunnan erilaisuudesta.  

Ammar puolestaan ihmettelee kulttuurieroja, kuten suomalaisten suurta henkilökohtaisen tilan tarvetta. Hän kuitenkin uskoo, että väärinymmärryksiä voidaan korjata ottamalla muualta tulleet mukaan yhteiskuntaan.

Mitä käytännön keinoja yhteiselon edistämiseen sitten on olemassa?

”Sano hei naapureillesi. Älä ole vapautunut vain saunassa – myös ulkomaailma on olemassa. Kun menet bussiin, älä jää seisomaan – vieressä on tyhjä paikka”, naurahtaa Saeif al-Zirjawi Mohanad.

”Antakaa meille mahdollisuus. Jos olette meitä vastaan, keskustellaan ja vaihdetaan ajatuksia toisistamme”, kehottaa puolestaan Ali al-Lami.

Siihen tarjoutuikin tilaisuus videoiden esittelytilaisuudessa, jossa keskusteltiin muun muassa uskonnollisista eroista. Irakilaisten mielestä ongelmana on uskonnon käyttö vihan välineenä; tavallisessa elämässä uskonnollisella taustalla ei ole väliä.

”Minä olen esiintynyt jopa joulunäytelmässä Joosefina”, kertoi Al-Lami, joka sai kommentillaan yleisöstä irti isot naurut.

Perhe mielessä

Irakilaismiesten videoille on paljon huumoria ja toivoa, mutta helppoa kenelläkään ei ole ollut. Tähän mennessä vain yksi heistä on saanut turvapaikan. Se tekee tulevaisuudesta epävarman.

”Olen saanut yhden kielteisen päätöksen ja valittanut siitä. Pelottaa kauheasti odottaa vastausta. Suurin haaveeni on, että saisin perheeni turvaan Suomeen ja saisimme elää yhdessä. Ajattelen heitä lakkaamatta”, sanoo Khaled Waleed, jonka perhe on tällä hetkellä kodittomana Irakissa.

Videohankkeesta on kuitenkin ollut monelle turvapaikanhakijalle apua.

”Tämä antoi mahdollisuuden kertoa irakilaisista, jotka haluavat oikeasti rauhaa ja elää omassa maassaan, kuten kaikki muutkin ihmiset. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä vastaavan projektin irakilaiselle yleisölle”, kertoo hankkeeseen osallistunut Mohamed al-Kubaisi.

Kirjoittaja on maailma.netin päätoimittaja.

Lisätietoja Omin sanoin -projektista löytyy Changemakerin verkkosivuilta.