Väkivaltaisuudet yltyvät maailman hauraimpiin ja köyhimpiin maihin lukeutuvassa Keski-Afrikassa. Kirkon Ulkomaanapu on pystynyt jatkamaan työtään, vaikka myös avustusjärjestöihin kohdistuu iskuja.

YK varoitti heinäkuussa Keski-Afrikan tasavallan heikkenevästä turvallisuustilanteesta. Huolestuttavaa on, että väkivaltaiset iskut kohdistuvat enenevissä määrin lapsiin ja nuoriin. YK:n mukaan on vaara, että humanitaarisen avun tarve Keski-Afrikassa kasvaa yhtä suureksi kuin neljä vuotta sitten, jolloin nykyinen konflikti oli pahimmillaan.

Kirkon Ulkomaanavun Keski-Afrikan maajohtajan Katja Josén mukaan turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin maan pohjoisosissa, missä aseistetut joukot ovat viimeisen viikon aikana pysäyttäneet kahdesti humanitaarisen avustusjärjestön rekan ja ryöstäneet kuorman. Vastaavaa on tapahtunut jo pidemmän aikaa maan itäosissa.

”Toistaiseksi vahingot ovat olleet materiaalisia, ja työntekijät ovat selvinneet uhkauksilla. Koska järjestöt ovat kuitenkin vastuussa työntekijöidensä turvallisuudesta, on aiheellista kysyä, pystyykö avustustoimintaa jatkamaan näissä olosuhteissa”, José sanoo.

Maassa toimivat avustusjärjestöt ovat vedonneet sekä Keski-Afrikan hallitukseen että YK:hon toimintaedellytystensä turvaamiseksi. Arvioiden mukaan yli 2,2 miljoonaa keskiafrikkalaista tarvitsee humanitaarista apua.

”Mikäli apu keskeytyy, siitä kärsivät ensi sijassa humanitaarisen avun varassa elävä siviiliväestö, joka silloin jää monessa paikassa ilman ruoka-apua, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita ja koulutarvikkeita.”

Onko tulevaisuutta ilman koulutusta?

Kirkon Ulkomaanapu perusti maatoimiston Keski-Afrikkaan vuonna 2013. Ulkomaanapu on kunnostanut konfliktissa vaurioituneita koulurakennuksia, toimittanut koulutarvikkeita ja kouluttanut opettajia pääkaupungissa Banguissa ja sen ympäristössä sekä maan lounaisosissa.

”Berberatin ja Nolan kaupungit, joissa meillä on aluetoimistot, ovat ainakin toistaiseksi maan rauhallisimpia alueita, joten olemme pystyneet toimimaan melko normaalisti. Banguissa jouduttiin viime viikolla perumaan kokous paikallisviranomaisten kanssa heikon turvallisuustilanteen vuoksi.”

Uudet väkivaltaisuudet ovat ajaneet ihmiset pakoon. Maaseudulla monen toimeentulo riippuu maanviljelystä, mutta levottomuuksien pelossa ihmiset eivät uskalla enää pelloilleen. Tämän vuoden aikana jo yli 150 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.

”Maan sisäisillä pakolaisleireillä on paljon perheestään eroon joutuneita lapsia. Monista perheistä on jäljellä leskeksi jäänyt äiti, joka joutuu huolehtimaan lapsistaan yksin.”

Konfliktin keskelläkin tarvitaan Josén mukaan kipeästi kehitysyhteistyötä.

”Koulutus jää konfliktien keskellä helposti muun avun jalkoihin, mutta jos maassa kasvaa sukupolvi, joka ei ole käynyt koulua, onko heillä tulevaisuutta? Koulutus on ihmisoikeus, joten kaikkien tulisi sitoutua takaamaan lapsille heidän oikeutensa käydä koulua.”

José aloitti työnsä Keski-Afrikassa kaksi kuukautta sitten. Aiemmin hän on työskennellyt eri järjestöille muun muassa Mosambikissa, Tansaniassa ja Sambiassa.

”Keski-Afrikassa köyhyys on syvempää kuin maissa, joissa on ollut rauha pidempään. Sambia ja Mosambik olivat vielä 2000-luvun alussa kaikkein köyhimpien maiden joukossa, nyt ne ovat huomattavasti Keski-Afrikkaa edellä. Uskoisin syynä olevan, että rauhan aikana ihmiset ovat päässeet kouluun, pelloille ja työpaikoille, toisin kuin Keski-Afrikassa.”