10+1 asiaa ruokaturvasta ja ilmastonmuutoksesta

Se, mitä syömme, on yksi eniten ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä fossiilisten polttoaineiden käytön ja metsienhakkuun ohella. Ilmastonmuutos uhkaa ruokaturvaa sekä suoraan että välillisesti lähes kaikkialla maailmassa. Tilanteen parantamiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon.

Teksti: KUA-työryhmä
Kuvitus: Carla Ladau

1 Ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotantoa.

Ruoantuotantoon ja –jakeluun vaikuttavat muun muassa muutokset lämpötiloissa ja sademäärissä, myrskyjen ja muiden sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, merenpinnan nousu, tautien yleistyminen, pölyttäjien väheneminen ja satoja syövien hyönteisten lisääntyminen. Vaikutukset ruokaturvaan ovat moniulotteisia, joten seurauksia on mahdotonta ennakoida varmasti.

2 Ruokaturva horjuu.

Ruokaturva on kunnossa, kun kaikilla ihmisillä – myös tulevilla sukupolvilla – on saatavillaan riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa päivästä toiseen. Ilmastonmuutos voi esimerkiksi vaikuttaa ruoan saatavuuteen markkinoilla ja heikentää yksilön mahdollisuuksia päästä käsiksi ruokaan. Lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa ruoan laatuun.

3 Äärisää lisää turvattomuutta.

Global Report on Food Crises -raportin mukaan vuonna 2023 lähes 282 miljoonaa ihmistä miltei 60 maassa koki akuuttia ruokaturvattomuutta. Vaikka taustatekijät ovat moninaisia ja toisiaan vahvistavia, raportissa arvioidaan, että sään ääri-ilmiöt olivat ruokaturvattomuuden syynä 18 maassa eli noin 72 miljoonalla ihmisellä. Muita ruokaturvattomuutta aiheuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi epävakaus, konfliktit ja talouskriisit.

4 Kierre lietsoo itse itseään.

Koska ekosysteemit ovat monisyisiä kokonaisuuksia, ikävä kehitys yhdellä osa-alueella kiihdyttää sitä usein muillakin. Kuumuus lietsoo kuivuutta, mikä taas lisää kastelun tarvetta, mikä vaikuttaa veden laatuun ja saatavuuteen. Joillakin alueilla ilmaston lämpenemisen voi ajatella parantavan satoja, mutta samalla saattavat levitä esimerkiksi kasvitaudit ja hyönteiset. Torjuntaan käytetyt aineet taas vaikuttavat pölyttäjiin.

5 Ruokapula luo pakolaisuutta.

Ilmastonmuutos ei tunne maiden rajoja. Esimerkiksi kuivuus tai tulva voi viedä elannon kokonaisilta yhteisöiltä, ja joskus ainoa keino selvitä on jättää kotiseutu. Pakolla kodeistaan lähteneet päätyvät yleensä alueille, joissa on ruokakriisi jo ennestään. Kun suuri joukko ihmisiä asettuu asumaan olemassa oleviin yhteisöihin, kiistat resursseista voivat johtaa konflikteihin ja epävakauteen, mikä ennestään heikentää ruokaturvaa.

6 Tilanne vaatii sopeutumista.

Ruokaturvan parantamiseksi on jo olemassa monia keinoja, jotka monokulttuurisessa tehotuotannossa ovat unohtuneet. Innovaatioina on jo nähty esimerkiksi kasviproteiineja, joiden tuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi eläintuotantoa vähemmän. Kyse voi olla myös yksinkertaisista muutoksista: Keniassa jotkut paimentolaisyhteisöt ovat vaihtaneet lehmät kuivuutta ja kuumuutta paremmin sietäviin kameleihin.

7 Suhteen ruokaan on muututtava.

Nykyinen ruokajärjestelmä niin kutsutuissa kehittyneissä maissa on kestämätön. YK:n maatalous- ja ympäristöjärjestöjen arvioiden mukaan yli kymmenesosa ruoasta häviää ennen kuin se päätyy myyntiin. Kotitalouksissa, ravintolapalveluissa ja kaupassa hävikkiin menee lähes viidennes. Ruokaturvan parantaminen vaatiikin merkittävää asennemuutosta erityisesti globaalissa pohjoisessa sekä ruoan oikeudenmukaisempaa jakautumista.

8 Muutokset voivat olla hyviäkin.

Erityisesti teollistuneessa eläintuotannossa on huomattavasti eettisiä ja ympäristöön liittyviä ongelmia, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Kasvikunnan tuotteisiin painottuvaan ruokavalioon siirtyminen olisi hyväksi myös ihmisten terveydelle. Esimerkiksi perinteisten säilöntätapojen paluun ja uudenlaisten reseptien myötä planetaarinen ruokavalio voi tuoda paljon hyvää niin ihmisille, muille eläimille kuin ympäristöllekin – ja siten myös ihmislajin selviytymiselle.

9 Ratkaisut löytyvät luonnosta.

Taudeille ja tuholaisille alttiit monoviljelmät tai jättimäiset eläintuotantolaitokset ovat haitaksi luonnon monimuotoisuudelle. Akroekologia eli monimuotoinen ruoantuotanto on kestävämpi vaihtoehto maankäytön ja monimuotoisuuden näkökulmista. Ratkaisut täytyy räätälöidä kullekin alueelle sopiviksi, sillä yhtä kaikkialla toimivaa reseptiä ei ole. Paikallinen ruoantuotanto vahvistaa yhteisöjä ja vähentää riippuvuutta muualta tulevasta tuotannosta.

10 Ruokaturva on osa resilienssiä.

Riittävä ja ravitseva ravinto on elintärkeä osa niin yksilön kuin yhteisöjenkin hyvinvointia. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että vain hyvin ravittu ihminen voi olla tuottava osa yhteisöään. Ruokaturvattomuus lisää psykologista haavoittuvuutta. Ruoasta murehtiminen häiritsee usein koulunkäyntiä ja työn tekemistä.

+1: KUA tukee murroksessa.

Ruokaturva liittyy voimakkaasti Kirkon Ulkomaanavun työhön rauhan, toimeentulon ja koulutuksen parissa. Kestävä ruoantuotanto auttaa esimerkiksi konfliktien ehkäisyssä, ja nkoulutusta tarjoamalla kuin toimeentuloa tukemalla ihmisillä on parempi mahdollisuuskestävään ja paikalliseen ruoantuotantoon ja ruokavalioon.

Lähteet: Kirkon Ulkomaanavun ilmastotyön asiantuntijan Aly Cabreran haastattelu, IPCC:n Special Report on Climate Change and Land, FAO:n ja WFP:n Hunger Hotspots -raportti sekä 2024 Global Report on Food Crises.