10+1 tekoa, joilla Kirkon Ulkomaanapu toimii ilmastonmuutosta vastaan 

ILMASTOKRIISI on todellinen ja käynnissä jo nyt. Sen etulinjaan ovat joutuneet samat ihmiset, joiden tukemiseksi Kirkon Ulkomaanapu työskentelee. Ilmastonmuutos vaikeuttaa lasten kouluun pääsyä ja lisää luonnonvarojen käyttöä koskevia konflikteja. Tässä artikkelissa listaamme 10+1 tekoa, joiden avulla Kirkon Ulkomaanapu pyrkii vähentämään ilmastokriisin vaikutuksia maailman heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämässä. Työmme auttaa sopeutumaan ja rakentamaan uutta. 

1. Ympäristövaikutuksen mittaaminen on tärkeää 

Ensin on hyvä tarkastella sitä, mikä on oman toimintamme vaikutus ympäristöön esimerkiksi matkustamisesta syntyvän hiilijalanjäljen muodossa. Entä minkälaista rasitusta hankkeemme tuottavat ympäristölle, paikallisille yhteisöille ja luonnolle? Käytämmekö kestäviä resursseja ja hankintaketjuja?  

Kaikki Kirkon Ulkomaanavun hankkeet analysoidaan tarkkaan. Pyrimme tunnistamaan tapoja, joiden avulla pystymme käyttämään luonnonvaroja ja muita resursseja kestävillä tavoilla. Olemme jo sisällyttäneet ympäristövaikutusten tarkkailun osaksi hankkeidemme suunnittelua ja etsimme koko ajan uusia tapoja sopeutua ilmastokriisiin.   

2. Harkittu maankäyttö säästää luontoa

Uusien koulujen rakentaminen käy käden käänteessä, eikö totta? Todellisuudessa uusia rakenteita pystyttäessä on hyvä olla tarkkana sen kanssa, ettei rakentaminen tuhoa ympäristön kannalta tärkeitä paikkoja. Sama koskee maanviljelyyn liittyviä hankkeita. On tärkeää,  etteivät tekomme vaaranna luonnon monimuotoisuutta ja paikallisia ekosysteemejä.  

Vanhojen koulujen korjaaminen on kestävämpää kuin uusien rakentaminen. Jos meidän on rakennettava uutta, laskemme ja analysoimme tarkkaan, minkälaisia vaikutuksia suunnitelmalla on ympäristöön.  Pyrimme ehkäisemään maaperään, vesistöihin ja ilmakehään päätyviä päästöjä. 

3. Vähemmän kulutusta, enemmän kiertotaloutta 

Kehitämme jatkuvasti hankkeitamme, jotka vähentävät kuluttamista ja syntyvän jätteen määrää sekä auttavat lievittämään ilmastokriisin kiihtymistä. Esimerkiksi kiertotaloushankkeissamme yritämme katkaista kierteen, jossa taloudellinen kasvu on riippuvaista uusiutumattomista luonnonvaroista. Myös jätettä voi käyttää tuotantomateriaalina.  

Yhdessä sisarjärjestömme Naisten Pankin kanssa olemme innovoineet Nepalissa hankkeen, jossa paikallisia naisia koulutetaan tuottamaan mustasotilaskärpäsen toukista biopolttoainetta, kompostimultaa ja rehua kotieläimille. Toukat ruokitaan koti- ja maatalousjätteellä, joten niiden kasvattaminen on osa kiertotaloutta. 

4. Oikeus ympäristöön on ihmisoikeus 

Ilmastoteot eivät ole erillään muusta kehitysyhteistyöstä – niiden pitäisi olla kaikkien ihmisoikeuksia turvaavien tekojen keskiössä. Osana oikeus toimeentuloon -hankkeitamme olemme ryhtyneet yhteistyöhön kenialaisen jätteenkäsittely-yrityksen Taka Taka Solutionsin kanssa. Naisten Pankin rahoittamassa hankkeessa pyritään parantamaan naisten toimeentuloa luomalla heille j jätteenkäsittelyalan työpaikkoja. Samalla naiset saavat oikeuden työterveyteen ja lastenhoidon järjestämiseen. Tähän mennessä työstä on hyötynyt 261 naista Keniassa. 

Taka Taka Solutions arvioi, että sen työ on säästänyt 100 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä kuukaudessa vähentämällä kaatopaikka jätettä. Kaatopaikat ovat edelleen suurin lähde metaanille, joka on 23-kertaisesti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Yrityksen pitkän ajan tavoite on vaihtaa aurinkoenergiaan. 

5. Ympäristön pelastaminen on kokonaisvaltainen projekti 

Ilmastohätätila on noussut ihmisten tietoisuuteen – eikä yhtään liian aikaisin. Ilmastokriisin yhteydessä ei voi unohtaa muita ympäristöön liittyviä huolia kuten saastumista, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja typpikasaumaa. 

Pystymme sopeutumaan ilmastonmuutokseen vain tiettyyn pisteeseen asti. Ympäristön tuhoutuminen, kuten merien happamoituminen ja lajisukupuutot, on kuitenkin kehityskulku, jota emme voi enää peruuttaa. Sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia. Siksi hankkeidemme ympäristölle aiheuttamaa painetta on tarkasteltava kaikista mahdollisista näkökulmista.  

6. Paikallisuus pääosiin 

Kestävyys tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, mutta se voi olla erilaista myös eri paikoissa. Hankkeidemme kehitysvaiheessa kuulemme paikallisia yhteisöjä ja kutsumme mukaan myös paikallisia ammattilaisia. Kirkon Ulkomaanavun maatoimistojen henkilöstöstä 90 prosenttia koostuu paikallisista ammattilaisista, jotka ymmärtävät paikallisia tarpeita.  

Meillä on hyväosaisina ja ulkopuolisina vastuu jakaa tietojamme, tekniikkaamme ja muita resurssejamme kehittyvissä maissa, mutta emme voi ylenkatsoa paikallista osaamista ja näkemystä.  

7. Kuuntelemme ja opimme paikallisilta ilmastokriisin etulinjassa 

Ilmastokriisi on jo käynnissä – ja liian moni maailman heikoimmassa asemassa jo valmiiksi olevista ihmisistä joutuu elämään sen vaikutusten kanssa. Samat ihmiset ovat vaikuttaneet kaikkein vähiten ilmastokriisin syntyyn ja kiihtymiseen. Meidän tehtävämme on saada heidän äänensä esiin. Ilmastokriisistä kärsivillä on parasta ensikäden kokemusta ja tietoa, jonka pitäisi ohjata ilmastopolitiikan tekemistä ja meidän muidenkin tekoja.  

Pahin kuivuus vuosikymmeniin on tuhonnut kymmenien tuhansien ihmisten elämän ja toimeentulon Keniassa ja Somaliassa. Kuivuutta kutsutaan monesti luonnonkatastrofiksi, mutta sen taustalla ovat ihmisen ilmastokriisiä kiihdyttävät toimet. Pystymme jatkuvasti muokkaamaan hankkeitamme sen tiedon perusteella, jota saamme paikallisilta työntekijöiltämme ja hankkeistamme hyötyviltä paikallisilta ihmisiltä. Näin voimme paremmin vastata nykytilanteeseen.

8. Avustustyötä ohjaa myös realismi 

Kirkon Ulkomaanavun työn keskeisin tavoite on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Hätätilanteessa on tärkeää auttaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Jos meille esimerkiksi humanitaarisen kriisin keskellä tarjotaan jaettavaksi muovisia vesipulloja, otamme ne vastaan, koska sekä vedelle että pulloille on ihmisten auttamisessa käyttöä.  

Samaan aikaan pyrimme koko ajan pohtimaan, kuinka pystymme parantamaan toimintaamme ja muokkaamaan hätäaputyötämme siihen suuntaan, että se hyödyttää sekä ihmisiä että ympäristöä. Osa ilmastokriisin torjumista on olla oppiva organisaatio, joka kehittyy itsekin. 

9. Oppimistilanteiden hyödyntäminen 

Katastrofit opettavat meitä varautumaan paremmin. Asiantuntijakielellä puhutaan resilienssin kasvattamisesta. Emme vain jää odottamaan päälle vyöryvää katastrofia vaan pystymme aktiivisesti omilla toimillamme estämään sen. Vaihtoehtoisesti voimme kehittää uusia tapoja elää niin, että katastrofeilla on vähemmän vaikutuksia. 

Näistä syistä etsimme koko ajan keinoja, joiden avulla voimme auttaa ihmisiä löytämään monipuolisempia toimeentulon lähteitä ja kehittämään joustavia tapoja osallistua koulutukseen. 

10. Katse tulevaisuuteen 

Tiedämme jo, mitä edessämme on. Seuraavien vuosien aikana näemme entistä useammin sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä ja kuivuutta, vesivarojen niukkuutta ja luonnonvarojen puutteesta syntyviä konflikteja. Yhdessä nämä ilmiöt johtavat siirtolaisuuteen, inflaatioon ja ruokapulaan.  

Kirkon Ulkomaanavun ilmastostrategia elää jatkuvasti sitä mukaa, kun tilanteet muuttuvat. Toimimme ilmastokriisin torjumiseksi nyt ja suuntaamme katseemme tulevaan varautuaksemme huomiseen.  

+1 Salainen aseemme ilmastokriisiä vastaan: koulutus 

Laadukas koulutus ei ole vain suuri intohimomme järjestönä. Se on myös työkalu, jonka avulla voimme pienentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja luoda kestävämpiä yhteiskuntia. Tarjoamme välineet, tukemme ja tekniikkaa, mutta lopulta pallo on yhteisöillä itsellään. Vain ne voivat saada aikaan muutoksen. Tarjoamalla mahdollisuuden laadukkaaseen koulutukseen luomme ponnahduslaudan, jonka avulla muutos on mahdollinen. 

Teksti: Aly Cabrera ja Ruth Owen 
Käännös: Elisa Rimaila 
Photo: Hugh Rutherford