Analyysi: Syyria rakentaa tulevaisuuttaan uusiksi

Yllättävä vallan vaihtuminen nosti Syyrian jälleen kansainvälisiin uutisotsikoihin. Millaisista lähtökohdista syyrialaiset lähtevät rakentamaan uutta kotimaataan?

Teksti: Ulriikka Myöhänen
Kuvitus: Julia Tavast

KESÄKUUSSA 2023 isoäiti Amina al-Sindyan asui seitsemän perheenjäsenensä kanssa aleppolaiskouluun perustetussa hätäsuojassa. Suurperhe oli elänyt paossa vuosien ajan ja menettänyt jälleen kaiken tuhoisassa maanjäristyksessä.

“Tilanne ei ole turvallinen, eikä ihminen voi elää näin”, al-Sindyan lausui tuolloin ja paljasti perheen harkitsevan vaarallista venematkaa Välimeren yli salakuljettajien johdolla.

Vuonna 2023 silloisen presidentti Bashar al-Assadin kasvot olivat kaikkialla. Kaitakasvoinen mies tuijotti kulkijaa koulun ja ravintoloiden seinällä. Kun auto pysähtyi isoon risteykseen, pystyi päätään kääntämättä laskemaan kymmenkunta kuvaa al-Assadista.

Diktaattorista, jonka toimet tappoivat Syyrian sisällissodan aikana satoja tuhansia ihmisiä. Sotarikollisesta, joka toistuvasti hyökkäsi omaa kansaansa vastaan kemiallisilla aseilla.

PUOLITOISTA VUOTTA myöhemmin, joulukuun kahdeksantena vuonna 2024 tapahtui ihme. Assadien yli 50-vuotinen diktatuuri oli tullut tiensä päähän. Kapinallisjoukkojen johdossa porskutti terroristijärjestöksikin luokiteltu Hayat Tahrir al-Šam, joka nyt esiintyi varsin maltillisesti.

Epäinhimillisissä oloissa vuosia viruneet poliittiset vangit vapautuivat ja näkivät vihdoin paitsi päivän valoa myös perheitään. Kansa kaatoi Assadien kunniaksi pystytettyjä patsaita ja repi presidentin kuvia riekaleiksi.

Syyrialaiset ympäri maailman juhlivat hirmuhallinnon kaatumista näyttävästi. Vuosia jatkuneen sorron jälkeen ilo oli niin suurta, että epäkohtien tai uhkakuvien tuominen keskusteluun tuntui kerrassaan mauttomalta.

Silti syyrialaiset ymmärsivät myös uuteen tilanteeseen liittyvät riskit. Entä jos valtaan nousseet islamistikapinalliset ryhtyvät rakentamaan talibantyyppistä hirmuhallintoa? Miten käy vähemmistöjen, entä naisten?

Eurooppa puolestaan näki tapahtumissa tilaisuuden tehdä pakolaispolitiikkaa. Heti vallanvaihtoa seuranneina päivinä Saksa, Kreikka, Itävalta ja Suomi muiden EU-maiden joukossa laittoivat syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittelyt jäihin.

Maat halusivat tutkia, onko kansainväliselle suojelulle tarvetta Assadien jälkeisessä ajassa. Se tuntui nurinkuriselta, sillä tilastojen valossa Syyrian siviilit tarvitsivat myös uuden ajan kynnyksellä nimenomaan suojelua.

SYYRIAN humanitaarinen kriisi on syvä, eikä al-Assadin syrjäyttäminen tehnyt sitä yhtään loivemmaksi. YK arvioi, että välittömän avun tarpeessa on yhä 16,7 miljoonaa syyrialaista, mikä vastaa yli 70 prosenttia väestöstä.

Pelkästään loppuvuonna 2024 yli miljoona syyrialaista joutui jättämään kotinsa epävakauden ja väkivaltaisuuksien vuoksi. Heistä noin 620 000 eli tammikuussa 2025 maan sisäisenä pakolaisena. Lisäksi yli seitsemän miljoonan syyrialaisen tiedetään jo ennestään jättäneen kotinsa pitkän sisällissodan aikana.

Näiden lukujen rinnalla 125 000 vastikään kotimaahansa palannutta pakolaista tuntuu melko vaatimattomalta luvulta. YK varoitti tammikuun alussa, että moni uuteen Syyriaan palannut on joutunut pettymään, sillä olosuhteet ovat palaajille epätoivoiset.

Maan infrastruktuuri on kärsinyt pahoja tuhoja vuosia kestäneissä taisteluissa ja pommituksissa. Vuodenvaihteen taisteluiden jälkeen yhä useammalla perheellä on ollut vaikeuksia saada käyttöönsä vettä, sähköä ja polttoainetta.

Vuosia kestäneen sodan jo ennestään heikentämä terveydenhuolto on huonoissa kantimissa. 13 miljoonaa kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta. Talouden romahduksen myötä 90 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Liki seitsemän miljoonaa lasta tarvitsee kiireellistä tukea koulutukseen.

Moni asiantuntija on painottanut jo pitkään, että Syyrian taloutta kuristavia sanktioita on purettava mahdollisimman nopeasti. Sanktioiden purkaminen helpottaa humanitaarista tilannetta ja Syyrian siviilien päivittäistä elämää.

MITÄ SITTEN pitäisi tapahtua, jotta yhä useampi syyrialainen voisi rakentaa itselleen turvallisen kodin kotimaassaan?

Vallan vaihduttua syyrialaiset itse ja länsimaat siinä mukana ovat pitkälti yhdellä suulla painottaneet, että nyt syyrialaisilla on todellinen paikka luoda sellainen Syyria, joka palvelee nimenomaan kansaansa.

Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää tunnustaa, että syyrialaiset ovat aatteiltaan, vakaumuksiltaan ja taustoiltaan sirpaleinen kansa. Al-Assadin vastustajien oli kenties helpompi esiintyä yhtenä rintamana joulukuun vallankumouksessa kuin uuden Syyrian johdossa.

Kansainvälisellä yhteisöllä on edessään tärkeä tehtävä. Sen on tuettava syyrialaisia laajasti edustavan hallinnon muodostamista, maan poliittista prosessia ja uuden perustuslain laatimista kaikin syyrialaisten asiaa edistävin keinoin. Syyria tarvitsee syyrialaisjohtoisen, inklusiivisen ja kattavan rauhanprosessin, joka takaa kaikkien etnisten ja uskonnollisten ryhmien oikeudet.

Kansainvälisen yhteisön rooli ei kuitenkaan ole mutkaton, sillä ulkovallat ovat yli vuosikymmenen osallistuneet Syyrian sisällissotaan omat etunsa mielessään. Tälläkin hetkellä sekä Israel että Turkki loukkaavat Syyrian alueellista koskemattomuutta. Aika näyttää myös, millaiseksi al-Assadin hallintoa tukeneen Venäjän ja Iranin rooli muotoutuu Lähi-idässä ja millaisia suuntia Yhdysvaltain Lähi-idän politiikka ottaa Donald Trumpin johdolla.

EU:n on tärkeää lisätä humanitaarista apua ja tukea syyrialaista kansalaisyhteiskuntaa kaikin mahdollisin keinoin. Syyrian sirpaleisen kansan on onnistuttava rakentamaan sovintoa ja luottamusta ruohonjuuritasolla. Se voi katsoa onnistuneen sitten, kun julkiseen keskusteluun uskaltautuvat myös ne Syyriassa elävät lukuisat vähemmistöt, jotka hiljaa iloitsivat Assadien dynastian kaatumisesta mutta eivät olleet näkyvästi esillä joulukuun 2024 uutisoinnissa.

Myös syyrialaisten naisten tulevaisuus on pystyttävä turvaamaan. Se oli isoäiti al-Sindyanin toive jo vuonna 2023.

“Haluan, että kaikki naiset saavat koulutuksen, oppivat uusia taitoja ja ovat kykeneviä taloudellisesti huolehtimaan perheistään”, hän pohti.

“Meillä on suvussamme naisia, jotka ovat koulutettuja ja valmistuneet yliopistosta. Puhun aina heistä lapsille, pidän heitä idoleinamme”, al-Sindyan sanoi lastenlastensa ympäröimänä.

Lähteet: Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön materiaalit ja tiedonannot, YK:n humanitaaristen asioiden apulaispääsihteeri ja hätäavun koordinaattori Tom Fletcherin tiedonanto 8.1.2025, OCHA:n raportit.