Arkkipiispa Tapio Luoma: Ei ole väliä, onko avun tarve lähellä vai kaukana
Kirkon Ulkomaanavun vieraana Itä-Afrikassa matkustanut arkkipiispa Tapio Luoma peräänkuuluttaa kansainvälisen avustustyön ja vastuun merkitystä.
Teksti & kuvat: Björn Udd
ARKKIPIISPA Tapio Luomaa huolestuttaa, ja huolenaiheina ovat mitkäpä muutkaan kuin raha ja arvot.
Mutta aloitetaan silti hyvillä uutisilla: piispainkokous suositteli syyskuussa 2024, että seurakunnat osoittaisivat vähintään kolme prosenttia seurakunnan verotuloista lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Suositus on tärkeä viesti kirkon johtajilta: kehitysyhteistyö on tärkeää, ja sitä tulee tukea.
Isossa kuvassa mennään kuitenkin arkkipiispan mukaan metsään. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat suhteessa bruttokansantuloon ovat nimittäin laskussa tulevina vuosina. Suomen hallitus on päättänyt leikata kehitysyhteistyön määrärahat 0,36 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2025 mennessä, kun vielä 2022 osuus oli noin 0,50 prosenttia.
“Lähimmäisen hyväksi toimiminen kuuluu ihmisyyteen. Siksi ei ole merkitystä sillä, onko avuntarve lähellä vai kaukana. Jos jäädään odottamaan, että omat asiat saadaan kuntoon ennen kuin apua voi antaa muualle, kaukaisempi avuntarvitsija ei sitä todennäköisesti koskaan saa. Siksi on toimittava nyt”, Luoma toteaa.
Katastrofaalisia kriisejä on muuallakin kuin Ukrainassa ja Lähi-idässä
Luoman viesti on näinä aikoina tärkeämpi kuin koskaan. Vaikka Ukrainan ja Lähi-idän kriisit saavat parhaillaan paljon tilaa mediassa, niin katastrofaalisia kriisejä on muuallakin. Esimerkiksi sisällissotaan ajautuneessa Sudanissa yli 25 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta.
Tästä syystä Etelä-Sudanin pääkaupungin Juban liepeillä sijaitsevalle Goromin pakolaisasutusalueelle on viimeisen puolentoista vuoden aikana tullut paljon sotaa pakenevia ihmisiä juuri Sudanista. Lokakuussa Luoma kävi alueella Kirkon Ulkomaanavun (KUA) vieraana.
KUA tukee Goromin kouluja. Opettajataustaiset, usein arabiaa äidinkielenään puhuvat Sudanin pakolaiset ovat saaneet esimerkiksi englannin opetusta, jotta he voisivat toimia opettajina Etelä-Sudanissa.
Tuki on tarpeen paitsi kielen vuoksi myös koulutuksen isommassa kuvassa. Pakolaisleireissä luokkakoot ovat isoja, lapset kärsivät traumoista ja tulevaisuusnäkymät ovat haastavat. Peruskoulun päättäville lapsille ei myöskään ole tällä hetkellä tarjolla jatkokoulutusta.
Siitä huolimatta pakolaislapset ja heidän perheensä kokevat koulun olevan eräänlainen henkireikä.
“Lapsiin ja nuoriin kannattaa satsata, vaikka tulevaisuus näyttäisi miten epävarmalta tahansa. Aikuiset joutuvat joka tapauksessa ennen pitkää jättämään yhteiskunnan ja sen kehittämisen nuoremman sukupolven käsiin”, Luoma järkeilee puhuessaan koulun pihalla opettajille ja henkilökunnnalle, lasten leikkiessä ympärillä.
Perinteiset ja uskonnolliset johtajat rauhantyössä Etelä-Sudanissa
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on syvällinen side Afrikkaan, sillä kirkko on tehnyt siellä työtä jo 150 vuoden ajan. Vuonna 2021 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sopimusjärjestöjen kansainvälisen työn yhteenlaskettu suuruus oli noin 80 miljoonaa euroa, josta 58 prosenttia kohdistui nimenomaan Afrikan mantereelle. Luoma tutustui kirkon tukeman ja KUA:n toteuttaman työn vaikuttavuuteen Etiopiassa, Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.
Luoma tapasi matkallaan paitsi pakolaisia myös Itä-Afrikan maiden ylintä johtoa, muun muassa Ugandan opetusministeri Janet Musevenin ja Etelä-Sudanin ensimmäisen varapresidentin Riek Machar Tenyn. Molempien maiden ihmisoikeustilanne on haastava ja juuri sen vuoksi maissa tehtävä työ on tarpeellista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, Luoma painottaa.
Etelä-Sudanissa myös perinteisillä ja uskonnollisilla johtajilla on iso vastuu rauhanomaisen kehityksen edistämisessä. Keskustelut heidän kanssaan sai Luoman ymmärtämään entistä paremmin, että levottomilla seuduilla rauhan avaimet ovat pitkälti heidän käsissään.
”Uskonnollisina johtajina sekä ihmiset että valtiovalta kuuntelevat meitä. Voimme siis vaikuttaa kaikkiin ihmisiin ja luoda rauhaa”, painotti Etelä-Sudanin uskontojen välisen neuvoston varapuheenjohtaja Sheik Tuma Said Ali tapaamisen yhteydessä.
Uskonnollisten johtajien välittömyys ja ystävällisyys sekä tapa, jolla eri uskonnoissa tulevat johtajat kohtelivat toisiaan, puhutteli arkkipiispa Luomaa.
”Ilmassa oli aivan selvästi kunnioituksen henki. Se luo toivoa siitä, että vaikka on olemassa erilaisia uskontoja ja erilaisia näkemyksiä voidaan ehdä hyvää yhteistyötä rakentavasti.”
Ugandassa arkkipiispa tutustui KUA:n tuella perustettuihin naisten säästö- ja lainayhdistyksiin.
Jokainen jäsen säästää yhdistyksen tilille vähintään 1,25 euroa viikossa. Tällä hetkellä yhdistyksellä on jopa 6 500 euroa. Niistä 5 500 euroa on lainattu jäsenille, jotka maksavat lainat takaisin korkojen kera. Loput rahat toimivat hätävarana esimerkiksi sairaalalaskuja varten, jolloin yhdistyksen jäsenillä on turvaa tulevaisuuden suhteen. Yhdistykset auttavat naisia tasapainottamaan taloutensa, sillä naiset voivat hakea yhdistyksistä lainoja esimerkiksi uusien yritysten perustamiseen.
Arkkipiispa Luoma vaikuttui säästö- ja lainaryhmän toiminnasta.
“Oli valtavan hienoa nähdä se keskinäinen solidaarisuus, voima ja määrätietoisuus, mikä naisten ryhmistä huokui. On hienoa, että naiset saavat ottaa vastuuta oman elämänsä kehittämisestä”, sanoo Luoma.
Ugandassa arkkipiispa pääsi juhlistamaan myös KUA:n Ugandan toimiston 10-vuotismerkkipäivää. Kymmenessä vuodessa Ugandan toimisto on kasvanut 260 työntekijän maatoimistoksi, joka on henkilöstömäärältään noin kaksi kertaa suurempi kuin KUA:n pääkonttori Helsingissä.
Juhliin oli arkkipiispan lisäksi kutsuttu kaikki tärkeimmät yhteistyökumppanit, kansainvälisiä rahoittajia ja Suomen suurlähettilästä myöten.
”Tunnelma oli hyvin välitön ja leppoisa. Oli hienoa nähdä kuinka erilaisia verkostoryhmiä ja yhteistyökumppaneita oli mukana. Se kertoo siitä, että Kirkon Ulkomaanapu on Ugandassa pystynyt verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä hyvin moneen suuntaan”, Luoma tuumi juhlista.
Luovien alojen koulutus teki vaikutuksen arkkipiispaan Etiopiassa
Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa arkkipiispa osallistui puolestaan KUA:n uusimman maatoimiston ja ensimmäisen ohjelman, luovien alojen koulutusprojektin Creators Hubin avajaisiin.
Nuorisotyöttömyys on Etiopiassa yleistä varsinkin kaupungeissa. Siksi KUA kouluttaa nuoria digitaalisesta markkinoinnista, mikä mahdollistaa töiden tekemisen myös ulkomaille.
“Etiopia on infrastruktuuriltaan sellainen valtio, jossa on mahdollisuuksia tämänkaltaiseen koulutukseen ja siitä saatujen oppien toteuttamisessa. Minusta on valtavan hienoa, että voimme valmentaa ja opettaa nuoria aikuisia työskentelemään tietokoneympäristössä ja hyödyttämään verkkomaailmaa erilaisiin tarkoituksiin”, sanoo Luoma.
Kaiken kaikkiaan arkkipiispa Luoma oli vakuuttunut nähdessään, mitä Kirkon Ulkomaanapu yhdessä verkostojensa kanssa on onnistunut saamaan aikaiseksi itäisessä Afrikassa.
“Kirkon Ulkomaanapu on palkannut maatoimistoihin paljon paikallisia työntekijöitä. Se kertoo siitä, että henkilökunta on paneutunut paikallisiin oloihin. Silloin varmistuu myös, että seurakunnista annettu tuki menee koulutettujen ja osaavien ihmisten kautta sinne, missä apua tarvitaan eniten”, Luoma kiteyttää.
”Tällä matkalla on ollut puhuttelevaa kokea, miten hauraissa valtioissa kaiken köyhyyden ja suuren epävarmuuden keskellä elää toivo paremmasta. Juuri toivoon paremmasta Kirkon Ulkomaanavun työ kannustaa ihmisiä.”
