Suomessa valtio ohjaa riittävästi varoja koulutukseen. Opettajat ovat päteviä ja heidän ammattiaan arvostetaan. Näissä asioissa Eritreassa voitaisiin ottaa oppia Suomesta, sanoo Abraham Belay, eritrealaisen opettajankoulutuslaitoksen vanhempi luennoitsija.

Belay on yksi viidestä eritrealaisesta opettajankouluttajasta, jotka tutustuvat suomalaisiin kouluihin ja koulutusjärjestelmään tällä viikolla.

Eritreassa on pulaa pätevistä opettajista. Hankalin tilanne on maaseudulla, missä asuu jopa 80 prosenttia Eritrean väestöstä.

Koulutettuja opettajia on vaikea houkutella syrjäseuduille, joilla ei ole sähköjä, teknologiaa eikä välttämättä edes kunnollisia teitä. Vaikka uusia kouluja pyritään rakentamaan juuri maaseudulle ja kyläkoulujen opettajille järjestetään täydennyskoulutusta, monet maaseudun lapset ja nuoret uhkaavat jäädä ilman kunnollista koulutusta.

Eritrealaiset opettajankouluttajat vierailevat torstaina ja perjantaina Jyväskylässä järjestettävässä Laadukas koulutus kaikille -seminaarissa. Siellä pohditaan, miten osallistujat voivat edistää YK:n yleiskokouksen 2015 sopimaa globaalia kehitystavoitetta laadukkaan koulutuksen toteumista kaikille.

”Mielestäni laadukas koulutus tarkoittaa, että annetaan uudelle sukupolvelle mahdollisuus tuottavaan työhön ja itsensä kehittämiseen”, Abraham Belay sanoo.

”Jotta siihen voidaan päästä Eritreassa, meidän pitäisi keskittyä nykyistä enemmän opettajiin ja heidän osaamiseensa.”

Opettajalla on oltava intohimoa

Opettajakoulutus kestää nykyään Eritreassa 2–4 vuotta. Belayn mielestä pituus on sopiva, mutta opettajankoulutuksen laatua voitaisiin kehittää. Nykyään Eritreassa valtio voi esimerkiksi määrätä ihmisen toimimaan opettajana.

”Tämä ei toimi. Opettajalla on oltava intohimoa ja paloa opettamiseen.  Lisäksi hänen on tunnettava teknologiaa, pedagogiikkaa ja tietenkin opettamansa aineet”, Belay luettelee.

Belay on itse valmistunut opettajaksi vuonna 1982. Silloin opettajan ammatilla oli korkea sosiaalinen status ja palkallakin tuli toimeen. Viime vuosikymmenten aikana tilanne on muuttunut: opettajien palkat ovat matalia, kuten monissa muissakin kehitysmaissa, ammattia ei arvosteta eikä ura tarjoa riittävästi etenemismahdollisuuksia.

”Työskentely yhdellä alueella yhdessä koulussa ilman, että koskaan on tilaisuutta vaihtaa ajatuksia muiden kanssa ja ideoita uutta syö opettajien motivaatiota.”

”Oppilaanohjaus jokaiseen kouluun”

Suomen-vierailunsa aikana eritrealaiset opettajakoulutuksen ammattilaiset vierailevat kouluissa Espoossa ja Vantaalla. Belay on ennakkoon kiinnostunut tutustumaan siihen, miten esikoulu on Suomessa järjestetty, sillä ”ruohonjuuritason järjestelmän on oltava kunnossa, että oppilas voi kehittyä myöhemmin”.

Lisäksi Belay on innostunut oppilaanohjauksesta. Sitä ei Eritreassa tarjota lainkaan.

”Haluan palattuani levittää tietoa oppilaanohjauksesta kaikkialle. Sitä pitäisi olla jokaisessa koulussa.”

Suurin merkitys on opettajalla

Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt yhteistyötä eritrealaisten opettajankoulutuslaitosten sekä opetusviranomaisten kanssa vuodesta 2015 lähtien. Tavoite on vahvistaa opettajankoulutuksen tarjontaa ja laatua. Ulkomaanavun koulutusasiantuntija Hanna Posti-Ahokas on työskennellyt maassa syksystä 2015.

Belayn mielestä yhteistyössä merkittävää on ollut juuri Ulkomaanavun tarjoama mahdollisuus jakaa ideoita asiantuntijoiden kanssa. Muun muassa Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisia on työskennellyt Eritreassa.

”Opettajat ilman rajoja on hieno ajatus. Se tarjoaa juuri sellaista asiantuntija-apua kuin tarvitsemme. Toivon, että tulevaisuudessa voimme saada paljon lisää verkoston vapaaehtoisia Eritreaan”, Belay sanoo.

Hän korostaa, että jokaiseen kehitysyhteistyöinvestointiin pitäisi kuulua opettamista ja osaamisen vahvistamista.

”Pelkkä koulun rakentaminen ei riitä. Suurin merkitys on opettajilla. Aina.”

Teksti: Satu Helin