Uudet hävikkiruoan hyödyntämismallit ovat tervetulleita, sanoo tutkija.

Suomessa syntyy alun perin syömäkelpoista hävikkiruokaa vuodessa 400-500 miljoonaa kiloa. Ruokakaupat ja ravintolat ovat viime vuosina tehostaneet hävikin vähentämistä. Silti hyväntekeväisyyteen voitaisiin jakaa paljon nykyistä suurempi määrä hävikkiruokaa, sanoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Katajajuuri tietää mistä puhuu. Hän on erikoistunut ruokahävikin tutkimukseen ja työpaikassaan Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkinut ruokahävikin syntymistä ruoan tuotantoketjusta kaupan ja ravintolan kautta biojätteisiin.

Ruokahävikki on viime vuosina noussut keskustelunaiheeksi Suomessa. ”Kasvaneesta keskustelusta on seurannut, että poliittiset päättäjätkin ovat heränneet voimallisesti asiaan”, Katajajuuri sanoo.

Myös EU on asettanut Suomeakin koskevat tavoitteet ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

”Kotitalouksien ruokahävikin tutkiminen on tärkeää ja mielenkiintoista, ja olemme yksittäisten eri tutkimusten kautta saaneet ymmärryksen siitä, paljonko kotitaloudet suurin piirtein heittävät ruokaa pois ja tiedämme myös hävikin syistä.

”Meillä ei kuitenkaan ole sellaista systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa, joka kertoisi onko ruokahävikki muuttunut viime vuosina johonkin suuntaan. Valmistelemme parhaillaan asiaa alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa, ja tähtäämme siihen, että Suomeen jatkossa saataisiin luotettava ruokahävikin seurantajärjestelmä koko ruokaketjuun.”

Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan yksi suomalainen heittää vuodessa hukkaan keskimäärin noin 20–25 kiloa ruokaa.

Juuri kotitaloudet ovat suurin ruokahävikin lähde. Kodeissa syntyy melkein 30 prosenttia syömäkelpoisesta hävikistä. Ravintoloiden ja ravitsemuspalveluiden osuus on 20 prosenttia. Kaupan ja tukun osuus on vajaa 20 prosenttia, elintarviketeollisuuden 20 ja maatalouden reilu 10 prosenttia.

”Kauppa on trimmannut toimintansa tosi tehokkaaksi: hävikki on 1-2 prosenttia suhteessa niiden läpi virtaavaan ruokaa. Mutta määrällisesti hävikkiä kertyy silti paljon, koska myyntivolyymit ovat niin suuria”, Katajajuuri sanoo.

Hävikin jakajia ei ole tarpeeksi

Parin vuoden takaisen arvion mukaan kaupoista ja ravintoloista vain noin 10 prosenttia ruoasta, jota voitaisiin jakaa, päätyy hyväntekeväisyyteen. Uutta tutkimusta nykytilanteesta ei ole, mutta Juha-Matti Katajajuuri arvioi prosentin olevan onneksi jo suurempi.

Määrä, jota kaupat voisivat jakaa hyväntekeväisyyteen, on kuitenkin paljon suurempi.

”Kun olemme haastatelleet eri toimijoita, on selvinnyt, että hyväntekeväisyyden ongelma tällä hetkellä on, että on vaikeuksia löytää riittävä määrä joustavia, tehokkaita ja osaavia järjestöjä, jotka pystyisivät jakamaan ruokaa vielä enemmän eteenpäin. Kylmäketjujen pitäisi olla hallinnassa ja resursseja olla riittävästi.”

”Uskon, että tarjontaa on, jos löytyy luotettavia järjestöjä, jotka voivat jakaa hävikkiruokaa eteenpäin. Toisaalta jos hävikin ennaltaehkäisyssä onnistutaan niin vielä parempi.”

Juha-Matti Katajajuuri pitää uusien hyödyntämismallien, kuten hävikkiruokaa tavallisille kuluttajille myyvän WeFood-kaupan, suunnittelua myönteisenä kehityksenä.

”Kiertotalouteen kuuluu, että vähennetään ympäristövaikutuksia ja lisätään tehokkuutta, mutta myös luodaan uusia bisnesmalleja.”

Turha ruoka on myös ilmastohaitta. Hiilidioksidipäästöinä Suomen ruokaketjun vuotuinen hävikki vastaa noin 400 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä.

Ympäristön kannalta tärkeintä olisi lopettaa kaatopaikalle joutuvan ruoan tuottaminen, sillä turhan ruoan tuotannosta aiheutuvat päästöt ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi pois heitetyn ruoan käsittelystä kaatopaikalla aiheutuvat päästöt.

WeFood-kauppa avataan pääkaupunkiseudulle vuoden 2018 aikana. Kaupan voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhankkeisiin.