Kriiseissä tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin – listasimme neljä asiaa siitä, miten pakolaisuus vaikuttaa tyttöihin 

Lähi-idän kriisin vaikutukset yltävät pitkälle tulevaisuuteen ja voivat olla pysyviä, jollei humanitaariseen hätään vastata. Kriisien keskellä elävien tyttöjen tilanne on yleensä vaikein. 

Humanitaariset kriisit vaikuttavat varttuvan sukupolven hyvinvointiin monin tavoin. Myös Gazan ja Libanonin väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti lapsiin ja heistä huolehtiviin naisiin.  

Naisia ja lapsia on kuollut Gazassa viime vuoden aikana enemmän kuin vuodessa missään muussa konfliktissa kahteen vuosikymmeneen, arvioi avustusjärjestö Oxfam tuoreessa analyysissaan. UN Womenin mukaan Gazan siviiliuhreista 70 prosenttia on naisia ja lapsia. 

Libanonissa puolestaan jopa miljoona ihmistä on viranomaisarvion mukaan jättänyt asuinpaikkansa ja paennut turvallisimmille seuduille. Syyskuun loppupuolella kiihtynyt pakolaisten liikehdintä on johtanut siihen, että yli 241 000 ihmistä hakee turvaa rajan toiselta puolelta Syyriasta (UNHCR 8.10.2024). Paenneista merkittävä osa on lapsia ja naisia.  

Kriisitilanteissa ja pakolaisina elävien lasten ja etenkin tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin. Kerromme neljällä esimerkillä, miksi. 

1. Olosuhteet pakolaissuojissa ovat haastavat 

Kun ihmiset joutuvat kriisitilanteessa jättämään kotinsa, pakenevat tytöt perheineen etsivät suojaa esimerkiksi koulujen, kirkkojen ja sairaaloiden yhteen syntyvistä pakolaissuojista. Kun liikkeellä on tuhansia, kymmeniä tuhansia ja lopulta satoja tuhansia ihmisiä, suojat ovat äkkiä täynnä. Tyttöjen ja muiden paenneiden oikeus yksityisyyteen sekä puhtaaseen juomaveteen, ruokaan ja hygieniaan toteutuu vain harvoin. 

2. Terveys on uhattuna 

Humanitaarisen kriisin yhteydessä myös terveydenhuollosta tulee äkkiä puutetta.  

Sairastuneet ja haavoittuneet eivät välttämättä saa riittävää hoitoa. Huonoissa olosuhteissa taudit leviävät, eivätkä rokotusohjelmat toteudu. Jos lapsi pysyykin terveenä, aikuiset huoltajat saattavat sairastua, haavoittua tai kuolla. 

Terveydenhuollon, perusasioiden ja yksityisyyden puute vaikuttaa kaikkiin, mutta tyttöjen tilanne on erityisen vaikea. Esimerkiksi kuukautishygieniasta huolehtiminen on vaikeaa ilman puhdasta vettä. Tulehdusriskit kasvavat.  

Jos puhdasta juomavettä onkin tarjolla, tytöt saattavat rajoittaa juomistaan, jottei heidän tarvitsisi käydä usein likaisissa ja turvattoman oloisissa vessoissa. Hygieniatarvikkeiden saatavuus ja sanitaatio kriisitilanteissa ovat olennaisia etenkin tyttöjen ja naisten hyvinvoinnille. 
 

3. Väkivallan ja hyväksikäytön uhka kasvaa 

Turvattomassa ja pitkittyvässä kriisitilanteessa tytöt ovat entistä alttiimpia väkivallalle ja hyväksikäytölle. Tyttöjen ympärillä saattaa olla kriisistä johtuen vähemmän luotettavia aikuisia – esimerkiksi sukulaisia ja opettajia – jotka pitävät huolta tyttöjen suojelemisesta ja oikeuksien toteutumisesta.  

Myös riski lapsiavioliitoista kasvaa, jos kriisi pitkittyy. Joissain kulttuureissa esiintyy vääristyneitä ajatuksia siitä, että turvattomassa tilanteessa varhainen avioliitto suojelisi tyttöä. Riskit lisääntyvät, jos ehkäisy- ja seksuaalineuvonnan palveluita ei pystytä järjestämään vallitsevan kriisin vuoksi.  
 

4. Tauot koulunkäynnistä vaikuttavat tulevaisuuden mahdollisuuksiin 

Kriisitilanteissa koulutus usein häiriintyy tai keskeytyy. Oppimisvajeen kurominen umpeen on tärkeää niin hyvinvoinnin, kehityksen kuin jatkokouluttautumisen vuoksi, sillä mahdollisuuksien hupeneminen vie lapsilta myös uskoa tulevaan. Lisäksi koulu tarjoaa lapsille rutiineja ja psykososiaalista tukea epävakaassa tilanteessa.  

Vain pieni osa Gazan tytöistä on pystynyt vuoden aikana osallistumaan epäsäännöllisesti koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan. Mitä kauemmin koulutus on katkolla, sitä epätodennäköisempää on kouluun palaaminen.  Koulutuksen keskeytyminen puolestaan voi vaikuttaa suoraan tulevaisuuden toimeentuloon.  

Siksi koulunkäynnin keskeytymiset on pyrittävä pitämään kriiseissä niin lyhyinä kuin mahdollista. 

+1. KUA:n työ auttaa tyttöjä Lähi-idän kriiseissä 

On selvää, että moni Lähi-idän kriisien keskellä elävä tyttö tulee kantamaan konfliktin seurauksia mukanaan koko loppuikänsä. Nyt tärkeää on, että autamme kaikin mahdollisin keinoin, jotta vaikutukset jäävät mahdollisimman lieviksi. 

Kirkon Ulkomaanapu pyrkii auttamaan sotatoimien keskellä eläviä ja pakolaisiksi joutuneita tyttöjä Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa. 

Gazassa työn tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsisi osaksi koulunkäyntiin liittyviä aktiviteetteja ja saisi tukea traumojensa käsittelyyn. Libanonissa ja Syyriassa autamme pakenemaan joutuneita perheitä täyttämään perustarpeensa pakolaissuojissa. 

Teksti: Merja Färm, Erik Nyström, Ulriikka Myöhänen
Kuva: ACT verkoston jäsen, DSPR, vastaamassa gazalaisten tarpeisiin tarjoamalla lääketieteellistä ja psykososiaalista tukea 18.1.2024., DSPR.