Tuula Peura kaipasi jotain muuta. Hän työskenteli aiemmin tiedottajana, mutta päätti vaihtaa alaa ja alkoi opiskella teologiaa. Hän sai pappisvihkimyksen, ja toimi Kirkkonummen suomalaisessa seurakunnassa, kunnes jäi viime marraskuussa eläkkeelle.

Suunnanvaihto ei ole kaduttanut. Papin työssä palkitsivat kohtaamiset, joissa Peura pystyi auttamaan ihmisiä eteenpäin. Auttamista hän pääsee harjoittamaan myös Kirkon Ulkomaanavun kautta, ja hän on ollut kuukausilahjoittaja jo yli 10 vuotta. Arvot ohjaavat Peuran elämää ja lahjoittamista.  

”Kirkon Ulkomaanavun kanssa arvomaailmani kohtaa. Kysymys on koulutuksesta, itsenäiseen elämään tukemisesta ja ihmisen oman voiman löytämisestä. Sitä tässä maailmassa tarvitaan.” 

Jos ihmisillä ei ole valmiuksia käyttää tietoa hyväkseen, he eivät pysty tekemään kestäviä valintoja elämässään. 

”Koulutus on vastaus isoihin ongelmiin. On huikeaa olla tässä mukana muutamalla kympillä”, Peura sanoo. 

Hänen nuoruusvuosinaan 1960-luvulla yhteiskunnalliset arvot olivat murroksessa. Myös tasa-arvon teemat olivat vahvasti esillä. Naisten asema on ollut Peuralle tärkeä arvo niistä päivistä saakka. 

 ”Naiset ja tytöt ovat usein niitä, jotka pystyvät ja haluavat viedä yhteisön elämää eteenpäin”, Peura sanoo. 

Maailmaa parannetaan pala palalta. Peura ajattelee, ettei Kirkon Ulkomaanavun työ tule varmaan koskaan valmiiksi, mutta joka päivä sillä saavutetaan ihmisten arjessa jotain.  

”Toivoisin ihmisten oppivan näkemään, että meidän jokaisen omilla teoilla on merkitystä.” 

Vaalikeväänä Peuralla on viesti poliitikoille: ”Haluaisin, että Suomessa kohdistettaisiin enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön. Ihmisten kouluttaminen ja heidän valmiuksiensa luominen on kestävä tie.”  

Suomi käyttää 0,38% BKT:stä kehitysapuun, mikä on melkein puolet vähemmän kuin YK:n suositus 0,7%. Vertailun vuoksi Ruotsissa kehitysyhteistyön osuus on yli prosentin.  

”Nämä rahat ovat pieniä verrattuna siihen, mitä niillä voidaan saada aikaan”, Peura sanoo. 

Lahjoittaminen tekee hyvää myös lahjoittajalle itselleen. ”Lahjoittaminen merkitsee, että pystyn edistämään tärkeäksi kokemaani asiaa ja sanoa hyvällä omatunnolla, että olen tässä mukana. Se tuo minulle merkityksellisyyttä.” 

Peura kannustaa ihmisiä lahjoittamaan, ja jos aikaa ja intoa riittää, tekemään vapaaehtoistyötä, sillä se hänen kokemuksensa mukaan voimaannuttaa ja tuo hyvää mieltä.  

”Omien arvojen mukaan toimiminen kohottaa meitä ihmisinä.” 

Teksti: Markus Silvennoinen 

Kuva: Tatu Blomqvist