Kuukautiset pilaavat liian monen tytön koulutaipaleen – KUA jakaa maailman suurimmilla pakolaisleireillä kunnollisia kuukautissuojia
Miljoonat tytöt ja naiset kaipaavat pakolaisleireillä kuukautissuojia, mutta yhtä paljon he toivovat puhdasta vettä, saippuaa ja lukittavia ovia.
Maailmassa on tällä hetkellä noin 30 miljoonaa pakolaisena elävää tyttöä ja naista, joista moni joutuu joka kuukausi ratkaisemaan saman ongelman. Tämä ongelma kuuluu: kuinka tällä kerralla pärjään kuukautisteni kanssa?
Kuukautishygienian ylläpitäminen ei ole pakolaisleiriolosuhteissa ole aivan yksinkertaista. Saatavilla ei joko ole kunnollisia kuukautissuojia tai ne ovat liian kalliita, jotta niitä voisi ostaa, ainakaan tarpeeksi. Lisäksi pakolaisleireillä asuvat tytöt ja naiset eri puolilla maailmaa joutuvat pelkäämään turvallisuutensa vuoksi. Vähintään ongelmana on yksityisyys olosuhteissa, joissa naisilla ei ole omia, tai ainakaan lukittavalla ovella eristettyjä, käymälöitä.
Intiimihygieniaa on vaikea ylläpitää olosuhteissa, joissa ei ole saatavilla puhdasta pesuvettä. Monissa kulttuureissa kuukautisiin liitetään myös ajatuksia epäpuhtaudesta, ja tytöt ja naiset kokevat biologisten toimintojensa vuoksi jopa häpeää. Pahimmillaan tytöt ja naiset joutuvat eristäytymään muusta yhteisöstä tai jopa omista perheenjäsenistään kuukautisten ajaksi.
”Kuukautissuojien puuttuminen vaikuttaa suoraan esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiin”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun työntekijä Lilian Musoki.
Hän on ollut mukana järjestämässä hygieniapakettien jakamista Bidibidin pakolaisasutusalueella Ugandassa. Lähes omaksi kaupungikseen muodostuneessa Bidibidissä asuu enemmän ihmisiä kuin Tampereella, noin 270 000, ja se kuuluu maailman suurimpiin pakolaisleireihin. Asukkaat ovat pääosin peräisin Ugandan pohjoisesta naapurista Etelä-Sudanista, josta he ovat paenneet sisällissotaa.
Nopeasti ajateltuna kuukautisilla ja koulunkäynnillä ei tunnu olevan minkäänlaista yhteyttä toisiinsa, mutta Musoki kertoo, että ne liittyvät hyvin tiivisti yhteen.
”Tytöt jäävät helposti koulusta pois aina, kun heillä on kuukautiset. Asiaan vaikuttaa se, onko heillä kunnollisia kuukautissuojia ja onko koulussa tiloja, joissa he saavat rauhassa huolehtia kuukautishygieniastaan.”
Ongelmallista ”naistenpäivien” lomissa on se, että tytöt jäävät niiden vuoksi opinnoissa jälkeen ja kynnys jatkaa koulu loppuun kasvaa.
Kuukautisvalistusta kouluissa
Bidibidin pakolaisasutusalueen olosuhteissa kunnollisia kuukautissuojia on saatavilla vähän tai ne ovat liian kalliita pakolaisina elävien tyttöjen ja naisten kukkaroille. Siksi tytöt ja naiset turvautuvat usein suojiin, joita on saatavilla. Käytännössä se tarkoittaa, että he tekevät suojat itse esimerkiksi kankaisista räteistä. Ne saattavat päästää vuotoa ja hajuja läpi, mikä tekee kuukautiset inhottavalla tavalla näkyviksi muille. Siksi kuukautissuojat kuuluvat Kirkon Ulkomaanavun (KUA) jakamiin hygieniapaketteihin. Vuonna 2019 KUA:n hygieniapaketin sai Bidibidissä 19 850 tyttöä.
Tue heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Jo 12 eurolla tyttö saa hygieniapaketin.
Musokin mukaan tytöiltä puuttuu monesti myös kuukautisiin liittyvää tietoa.
”Kulttuurissamme äitien ei oikeastaan ole mahdollista puhua kuukautisista kovin avoimesti edes tyttäriensä kanssa. Se ei kuulu kulttuuriin”, kertoo Musoki.
Yleensä kyse on myös siitä, että äideillä on paljon muutakin tekemistä kodin ja toimeentulon ylläpitämisessä. KUA:n hankkeissa on jaettu pakolaisasutusalueella tietoa perheille, mutta myös alueen kouluissa on huomioitu kuukautisiin liittyvät asiat.
Koulussa tytöt saavat tietoa kuukautisista ja siitä, kuinka niiden kanssa kannattaa toimia. Lisäksi he voivat kääntyä asiassa ennalta määritellyn vanhemman naisopettajan puoleen, jos kuukautiset alkavat esimerkiksi kesken koulupäivän. Opettajalta voi tällaisissa tapauksissa Musokin mukaan pyytää kuukautissuojan niin, että koulupäivä voi jatkua.
”Kun tytöt saavat tietoa kuukautisista, niihin ja oman kehon muutoksiin liittyvä häpeä poistuu”, Musoki sanoo.
Ympäristösyistä osa KUA:n toimittamista kuukautissuojista on pestäviä ja uudelleen käytettäviä. Suojien pesemiseen tarvittava saippua sisältyy pakolaisasutusalueella jaettaviin hygieniapaketteihin. Paketeissa on myös alushousuja. Musokin mukaan jaossa on kuukautissiteitä, koska tamponit, kuukupeista puhumattakaan, ovat liian kalliita paikallisille. Kolme Yhdysvaltain dollaria maksava tamponipaketti on luksustuote.
Lukittava ovi luo turvaa
Kuukautishygienian kannalta on tärkeää, että tytöillä on koulussa omia käymälöitä, joissa he voivat rauhassa vaihtaa siteen lukitun oven takana ilman pelkoa häiriöistä.
Tytöille ja naisille suunnatuille turvallisille tiloille on ollut tarvetta myös toisella puolella maailmaa maailman suurimmalla pakolaisleirillä Bangladeshin Cox Bazarissa. Siellä KUA tukee yhdessä sisarjärjestönsä Tanskan Kirkon Ulkomaanavun (DCA) kanssa Bangladeshiin Myanmarista paenneille rohingyanaisille ja -tytöille rakennettuja turvatiloja.
Turvatiloissa tytöt ja naiset voivat käyttää siistejä ja turvallisia wc-tiloja, joissa on käsienpesupisteet ja saippuaa. Lisäksi he saavat kuukautissiteitä pystyäkseen osallistumaan heille leirillä tarjottuun luku- ja laskutaito-opetukseen myös kuukautisten aikana.
Miksi omat käymälät erillisessä turvallisessa tilassa ovat niin tärkeitä? Cox Bazarissa sukupuoleen kohdistuvaan väkivaltaan liittyvän hankkeen johtaja Kaji Shahin Akter Tanskan Kirkon Ulkomaanavusta kertoo, että kuukautisiin liittyvät tabut yhdessä pakolaisleiriolosuhteiden kanssa altistavat naiset väkivallalle.
”Perinteisesti rohingyanaiset käyttävät kankaista revittyjä rättejä kuukautissuojinaan. Koska kulttuurissa kuukautisiin liittyy ajatus epäpuhtaudesta, naisten on hoidettava suojien peseminen joko aamuvarhain tai iltamyöhällä”, hän kertoo.
Se tarkoittaa, että tyttöjen ja naisten on poikettava leirin vesipisteillä pimeän aikaan. Pimeys altistaa heidät esimerkiksi seksuaaliselle väkivallalle. Vaara saattaa odottaa myös naisille merkityissä käymälöissä, joissa ei ole suurempaa valvontaa.
Cox Bazarin koulutushankkeen johtaja Margaret Goll Tanskan Kirkon Ulkomaanavusta kertoo, että kertakäyttöisissäkin kuukautissuojissa on omat ongelmansa. Ne kasvattavat omalta osaltaan valtavan pakolaisleirin jäteongelmaa.
”Kuukautisiin liittyviä ongelmia on Cox Bazarissa monenlaisia, oikeastaan kaikki, mitä voit kuvitella”, sanoo Goll.
Miehetkin tarvitsevat kuukautistietoa
Tyttöjen elämää kuukautiset rajoittavat myös siten, että moni rohingyatyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten alettua. Keskimäärin tämä tapahtuu noin 14-vuotiaana.
”Kuukautisten alkaminen tarkoittaa rohingyojen kulttuurissa, että tytöt eivät saa enää olla tekemisissä muiden kuin oman perheensä miesten ja poikien kanssa. Moni heistä myös joutuu naimisiin kuukautisten alettua”, Goll sanoo.
Cox Bazarin pakolaisleirillä tytöille ja naisille on luotu omia turvallisia tiloja, joissa he voivat rauhassa opiskella ja saada tietoa kuukautisista ja muista, omaan elämäänsä liittyvistä, tärkeistä asioista.
Kuukautisiin liittyvät rohingyojen parissa myös ajatukset siitä, että tyttö tai nainen on jollakin tavalla epäpuhdas kuukautisten aikaan eikä hän saa osallistua normaaliin elämään kuten muuten. Myös näitä asenteita on Margaret Gollin ja Kaji Shahin Akterin mukaan yritetty muokata. Oleellista on, että myös yhteisön miehet otetaan keskusteluihin mukaan.
”Olemme jakaneet pojille ja miehille tietoa paitsi kuukautisista myös positiivisesta kehonkuvasta ja positiivisesta isyydestä. Alkuun se ei kyllä ollut helppoa, miehet ja pojat olivat vähän vastentahtoisia osallistumaan, koska me kaikki hankkeessa toimineet olimme naisia”, kertoo Kaji Shahin Akter.
Lopulta työssä päästiin eteenpäin, kun hankkeeseen saatiin mukaan esimerkiksi uskonnollisia johtajia kuten imaameja.
Yksi tapa tehdä kuukautisista näkyvämmät on ollut vuosittainen kuukautishygieniaan keskittyvä teemapäivä, jota vietetään toukokuun 28. päivänä.
”Aiempina vuosina se on ollut Cox Bazarissakin iso tapahtuma. Tänä vuonna joudumme ehkä turvautumaan tapoihin, joissa ei kokoonnuta niin paljon yhteen”, Goll kertoo.
Muista maailman tyttöjä kuukautispäivänä 28.5. ja tee #kuukautislahjoitus!
Teksti: Elisa Rimaila