Mikä on nälänhätä ja kuinka se estetään?
Somalia ja iso osa Itä-Afrikasta on syyskuussa 2022 nälänhädän partaalla. Tämän hetken tilanne johtuu pitkälti vaikeasta ja pitkittyneestä kuivuudesta sekä koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamista ongelmista. Näiden lisäksi Somalian tilannetta vaikeuttavat sekä paikalliset konflikti että terrori-iskut. Mutta mikä on nälänhätä, ja miten sitä voi ehkäistä? Tässä pieni tietoisku:
Mikä on nälänhätä?
Nälänhätä on selkeästi määritelty hätätila, josta yleisesti käytetään IPC:n (Integrated Food Security Phase Classification) luokittelua. Nälänhätä on vakavin viidestä IPC:n luokittelemasta tasosta.
Nälänhädän kriteerit täyttyvät, kun viidesosa tietyn alueen kotitalouksista kärsii äärimmäisestä ruokapulasta ja yli 30 prosenttia väestöstä vaivaa vakava aliravitsemus. Tämän lisäksi ihmisiä menehtyy nälkään lukumääräisesti mitattuna runsaasti; kaksi ihmistä kymmenestätuhannesta päivässä. Tilanteen on siis oltava äärimmäisen vakava, ennen kuin nälänhätä julistetaan.
Kun nälänhätä julistetaan, ihmiset, ja varsinkin lapset, kuolevat jo nälkään.
Mistä nälänhätä johtuu?
Moni luulee, että nälänhätä johtuu yksinomaan ruoan alituotannosta, mutta nälänhätä on yleensä monen tekijän summa. Nälänhätä saattaa johtua esimerkiksi luonnonkatastrofeista, tuholaisista, tulvista, kuivuudesta, sodasta tai jopa poliittisista päätöksistä. Esimerkiksi heinäsirkat koettelivat Itä-Afrikan ruokaturvaa suurina laumoina vasta äskettäin.
Nälänhätä ei siis tule yllättäen, se kehittyy yleensä pitkällä aikavälillä ja nälänhätää edeltää aina vakava ruokaturvattomuus. Tämän vuoksi nälänhätä on yleensä torjuttavissa sopivilla keinoilla.
Esimerkiksi Somaliaa loppuvuonna 2022 uhkaava nälänhätä johtuu pitkästä kuivasta kaudesta, joka on kestänyt yli kaksi vuotta. Lisänsä ovat tuoneet koronapandemian ja Ukrainan sodan viljantuonnille aiheuttamat ongelmat. Ennen sotaa 90 prosenttia Somalian vehnästä tuotiin Ukrainasta ja Venäjältä. Nyt tuonti on kuihtunut, mikä näkyy suoraan ruokaturvaongelmina.
Tämän hetken kuivuus on myös ollut eritysien pitkä ja tuhoisa. Somaliassa julistettiin viimeksi nälänhätä 2011, jolloin noin 250 000 ihmistä kuoli, ja tällä kertaa kuivuus on kestänyt jo pidempään.
Mitkä ovat nälänhädän pitkäaikaisvaikutukset?
Nälänhätä ja aliravitsemus voivat tietenkin johtaa kuolemaan, mutta sen lisäksi aliravitsemus johtaa loppuelämän mittaisiin vaivoihin. Ihmisen kasvu saattaa esimerkiksi jäädä vajaaksi aliravitsemuksen takia. Aliravitsemus voi johtaamyös erinäisiin muihin vaivoihin, ja siitä joskus kärsinyt on alttiimpi sairauksille myöhemmin elämässään. Ihmiset, jotka ovat olleet aliravittuja saavat myös muita todennäköisemmin alipainoisia ja liian aikaisin syntyneitä lapsia. Nälänhädän seuraukset kantavat siis sukupolvien yli.
Yhteiskuntatasolla nälänhätä saattaa johtaa konflikteihin, epävakauteen ja ajaa ihmisiä pakolaisuuteen. Koska aliravitsemus vaikuttaa eniten lapsiin, myös lasten kuolemaan, nälänhädän vuoksi kokonainen sukupolvi voi kadota. Erityisryhmät, kuten raskaana olevat naiset ja vammaiset henkilöt, ovat usein pahimpia nälänhädän kärsijöitä. Lisäksi epävakaus ja resurssipula altistavat nuoria terroristijärjestöjen rekrytointiyrityksille.
Voiko nälänhätää estää?
Voi. Esimerkiksi vuonna 2017 kansainvälinen yhteisö tarjosi Itä-Afrikalle auttavaa kättään ajoissa, jolloin tilanne ei päässyt pahenemaan nälänhätään asti. Tällä kertaa samanlaista apua ei ole ollut saatavilla.
Avun viivästyminen nälänhädän julistamiseen asti on sekin ongelma. Ihmisiä kuolee jo ennen kuin nälänhätä on julistettu. Sen takia on tärkeää auttaa jo kriisin aikaisemmassa vaiheessa, ja yrittää vaikuttaa nälänhädän juurisyihin. Avun tarjoaminen ajoissa voi pelastaa miljoonia ihmishenkiä.
Mitä Kirkon Ulkomaanapu tekee nälänhädän torjumiseksi?
Kirkon Ulkomaanapu on toiminut Somaliassa ja Keniassa jo pitkään edistäen pitkäkestoisten kehittymistavoitteiden saavuttamista. KUA on edistänyt Somaliassa konfliktialueilla elävien lasten koulutusta, nuorten toimeentuloa ammatillisen koulutuksen kehittämisen avulla sekä rauhan ja sovinnon syntymistä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.
Nyt pitkittyneessä ruokakriisissä KUA on aloittanut käteisavustukset maansisäisille pakolaisille. Avustukset on kohdistettu erittäin heikossa asemassa oleville perheille ja KUA seuraa tarkasti, että apu tavoittaa oikeat ihmiset. Saamaansa käteisavustusta perheet voivat käyttää välttämättömiin tarvikkeisiin kuten ruokaan, lääkkeisiin tai vaatteisiin.
Samanaikaisesti KUA on jatkanut koulutushankkeita, jotka takaavat lapsille kriisin keskellä turvallisen väylän koulutukseen. Avustettavien lasten joukossa on sekä muualta saapuneita maan sisäisinä pakolaisina eläviä lapsia että paikallisia lapsia. KUA koordinoi avustustoimintaa muiden järjestöjen kanssa ja osallistuu muun muassa Kirkkojen avustusjärjestöjen yhteenliittymän ACTin varainkeruukampanjaan.
Teksti: Björn Udd
Kuvat: Dennis Otieno ja Kevin Ochieng