Myanmarissa odotetaan vielä todellista muutosta
Rauhanprosessista huolimatta Myamarissa on edelleen väkivaltaisuuksia. Kyaw Kyaw Bo toivoo nuoria mukaan rauhanprosessiin.
Kyaw Kyaw Bo eli ”Bobo” näki lukiolaispoikana televisiosta kaksi tärkeää dokumenttia. Toinen kertoi hänen kotimaataan Myanmaria hallitsevan sotilasjuntan johtajan tyttären loisteliaista häistä ja toinen etniseen Karen-vähemmistöön kuuluvien pakolaisten huonoista oloista.
”Minusta oli väärin, että kenraalin tytär menee naimisiin timantein koristellussa puvussa, kun samaan aikaan ihmisillä ei ole tarpeeksi ruokaa. Silloin en vielä tiennyt mistään mitään, mutta olin vihainen ja motivoitunut. Näin muutoksen tarpeen ja ajattelin, että minun täytyy ottaa vastuuta”, Bo, 29, sanoo.
Veljensä tietokoneen turvin hän avasi tietotekniikan koulutuskeskuksen.
”Sen tarkoituksena oli tietenkin yksinomaan organisoida ihmisiä mukaan.”
Sahramivallankumoksena tunnettujen vuoden 2007 sotilasjuntan vastaisten mielenosoitusten jälkeen perustettiin nuorten liike Generation Wave. Se houkutteli ihmisiä mukaan ajamaan demokratiaa graffitimaalausten, musiikin ja taiteen avulla. Generation Wave päätti alusta asti puolustaa väkivallattomuutta. Nuoret jakoivat tietoa lentolehtisillä.
Myös Bobo heitti salaa lentolehtisiä bussin ikkunasta. Kerran hän oli varma jääneensä kiinni, kun bussi äkisti pysähtyi paperilappusten vielä lennellessä ilmassa. Pysähdys oli kuitenkin johtunut vain bussin eteen ajaneesta autosta.
”Se oli mielenkiintoista ja jännittävää aikaa”, Bo sanoo sarkastisesti.
Vuosi Generation Waven perustamisen jälkeen 22 liikkeen aktivistia pidätettiin. Poliisit kävivät myös Bon kodin ovella kahdesti, mutta hän oli jo kuullut pidätyksistä ja ehtinyt paeta.
”Asuin Yangonissa tätini luona. Hän pelästyi poliiseja kovasti, sillä olin pitänyt toimintani salassa perheeltäni. En halunnut huolestuttaa heitä. En myöskään halunnut, että perhe kieltäisi minua toimimasta aktivistina.”
Kyaw Kyaw Bo pakeni Myanmarin ja Thaimaan rajaseudulle. Hän tapasi perhettään turvallisessa ravintolassa käydessään salaa Yangonissa.
Myanmarin sotilasjuntta vapautti oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kotiarestista vuonna 2010 osana maan demokraattista uudistamisprosessia. Alun perin 35 vuodeksi vangitut Generation Waven aktivistit vapautettiin 2012, ja vaikka Kyaw Kyaw Bo sai samana vuonna syytteen rauhanmarssin organisoimisesta, syyte kumottiin 2014.
Vuonna 2015 Myanmarissa pidettiin vapaat vaalit ja Aung San Suu Kyin johtama National League for Democracy (NLD) -puolue sai enemmistön parlamenttiin. Yksi Generation Waven perustajista on nyt NLD:n kansanedustaja, eikä liikkeen enää tarvitse toimia maan alla.
Aung San Suu Kyi on nyt ollut vallassa reilun vuoden. Kansa rakastaa häntä, mutta moni on pettynyt.
”Meillä ei ole epäilystäkään, etteikö hallitus halua Myanmarin muuttuvan parempaan suuntaan. Mutta tapa, millä muutosta tehdään, on todella huono. Muutos on hyvin hidasta. Meidän pitäisi rakentaa luottamusta. On kuin hallitus välillä yrittäisi päinvastoin rikkoa luottamusta eri ryhmien välillä.”
Kyaw Kyaw Bo toivoo rauhanprosessissa kuultavan niitä ihmisiä, joiden elämään väkivaltaisuudet eri etnisten ryhmien ja armeijan välillä vaikuttavat. Hän toivoo myös nuoria mukaan keskusteluihin.
Yhä uudelleen puhkeavat taistelut ja sissiliikkeiden läsnäolo eri puolilla maata vaikeuttavat erityisesti maaseudun ihmisten elämää. Liikkuminen paikasta toiseen on hankalaa, ja se vaikeuttaa myös kaupankäyntiä, viljelyä ja koulunkäyntiä.
Generation Wave haluaa yhä jakaa ihmisille tietoa rauhasta ja demokratiasta. Uusi keino on avointen rauhankeskustelujen järjestäminen.
Liike toimii eri puolilla Myanmaria ja koulutuksia on Yangonin lisäksi Mandalayssa, Magwayssa, Shanin ja Monin osavaltioissa ja lähitulevaisuudessa myös Rakhinen osavaltiossa, jonka buddhalaisten ja muslimien välinen väkivalta on nostanut kansainvälisiin uutisiin.
Maassa on edelleen voimassa sotilasjuntan luoma perustuslaki.
Bo ja muut Generation Wave -aktivistit työskentelevät nyt rauhanprosessiin osallistumisen, lakiuudistuksen, kansalais- ja poliittisten oikeuksien ja nuorten äänten kuulumisen puolesta.
”Me myös marssimme ja osoitamme mieltä edelleen.”
Bo on osallistunut Kirkon Ulkomaanavun järjestämään nuorten rauhantyöpajaan.
”Siellä opin paljon siitä, miten saadaan eri ryhmien jäsenet keskustelemaan toistensa kanssa. Tällaisia keskusteluja pitää järjestää lisää. Nuoretkaan eivät luota toisiinsa. Mutta on paljon nuoria, jotka haluaisivat toimia rauhanprosessin hyväksi.”
Myanmar
- 1948 itsenäistyi siirtomaavalta Britanniasta
- 1962 vallankaappauksen jälkeen sotilashallinto
- oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi vietti yhteensä 15 vuotta kotiarestissa sen jälkeen, kun sotilasjuntta ei hyväksynyt Suu Kyin johtaman National League for Democracy -puolueen vaalivoittoa 1990
- 2015 pidettiin vapaat vaalit, joiden jälkeen Suu Kyi Myanmarin johdossa valtion kanslerina
- armeijalla edelleen osa parlamentti- ja ministeripaikoista ja turvallisuusjoukkojen johtajuus
- väkivaltaisuudet eri etnisten ryhmien ja armeijan välillä ovat jatkuneet virallisesta rauhanprosessista huolimatta
Kyaw Kyaw Bo ei vieläkään uskalla asua perheensä kanssa. Hän pelkää murhatuksi tulemista. Hän asuu ystävien luona ja lopettelee englannin opintojaan yliopistossa.
”Rauha ei tarkoita vain sodan puuttumista, se on paljon enemmän. Se on sitä, että kadulla kävellessäsi sinun ei tarvitse pelätä. Väkivallattomuuden harjoittaminen on vaikeaa. Mutta se on kuitenkin ainoa tapa ratkaista ongelmia. Ongelmat eivät ratkea väkivallalla.”
Teksti ja kuvat: Ulla Kärki
Juttu on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 16.8.2017.