Naiset ja nuoret avainasemassa uuden Somalian rakentamisessa
Ulkomaanapu haastatteli kahta somalialaisvaikuttajaa ensi kertaa järjestetyssä New Deal -konferenssissa. Toinen toivoi naisten, toinen nuorten erityisaseman huomioimista avaimena parempaan Somaliaan.
Juhannuksen alla Helsingissä päättynyt New Deal -konferenssi keräsi yhteen vaikuttajia ja asiantuntijoita ympäri maailmaa pohtimaan kehitysyhteistyötä hauraissa valtioissa.
Tähtäimenä oli sitouttaa rahoittajia, paikallista hallitusta sekä kansalaisyhteiskuntaa mukaan kehityksen tukemiseen.
Vielä kaksi vuotta sitten Somalia todettiin maailman hauraimmaksi, mediakielellä siis maailman epäonnistuneimmaksi valtioksi. Viime vuonna sen ohitti Etelä-Sudan; silti Somalia on edelleenkin maailmantilaston kakkonen.
Huominen on naisissa
Deqa Yasin toimii operaatiojohtajana naisten ja lasten oikeuksien puolesta taistelevassa 150-henkisessä IIDA-organisaatiossa.
Hän kertoo, että Somaliassa eletään juuri nyt hyvin kriittistä aikaa sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.
”Seuraavan neljän kuukauden aikana on vielä mahdollista vaikuttaa Somalian perustuslakiin niin, että sukupuolten välisen tasa-arvon tarve tunnustettaisiin lainsäädännössä muutenkin kuin ympäripyörein lausein. Lainsäädäntöön on saatava lisäys 30 prosentin pakollisesta naiskiintiöstä – niin vaalilainsäädäntöön, poliittista toimintaa määrittävään lainsäädäntöön kuin maan perustuslakiinkin”, Yasin teroittaa.
Toistaiseksi Somalian perustuslaki ei käsitä lainkaan erillisiä mainintoja sukupuolikiintiöistä.
IIDA on organisaationa rakentanut tilaa kestävälle rauhalle mm. keskusteluttamalla oppineita siitä, mitä islam oikeasti sanoo naisten asemasta. Moni vanhoillinen klaanijohtaja kuvittelee Yasinin mukaan väärin, etteivät naiset olisi islamin mukaan tasa-arvoisia. Tieto kuitenkin auttaa, ainakin vähitellen. Silti: vaikka IIDA on kansainvälisesti rahoitettu ja palkittu Kirkon Ulkomaanavun yhteistyöjärjestö, se ei estänyt nimetöntä tahoa murhaamasta yhtä heidän rauhanaktivisteistaan.
”Murhaajaa ei ole tietenkään saatu kiinni eikä vastuuseen teostaan”, Yasin toteaa.
Vaikka vaikuttamiseen tarvittavaa pelottomuutta järjestöstä löytyykin, pelottomuuden lisäksi tarvitaan myös varoja vaikuttaa. Siksi Yasinista on tärkeää, että leikkaustenkin kynnyksellä Suomi heräisi näkemään nimenomaan sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksen Somalian tulevaisuudelle.
”Pysyvä rauha tarkoittaa sitä, ettei ketään suljeta ulos, vaan että kaikki otetaan mukaan rauhanprosessiin – myös naiset ja lapset”, Yasin tähdentää.
Vaiko sittenkin nuorissa?
Abdihakim Yusuf Ali Somalian sisäministeriöstä ajattelee, että maan tärkein voimavara ovat nuoret.
”Somalialaisista 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Se tarkoittaa, että vanhat johtajat kuuluvat itse vähemmistöön, joka edustaa vain noin 20 prosenttia kansasta. Olen kuullut, että Kirkon Ulkomaanapu tukee kansallisen innovaatiokeskuksen avaamista Eritreaan. Juuri tämänkaltaista toimintaa tarvittaisiin kipeästi myös Somaliaan”, Ali näkee.
Ali toimii itse Somalian sisäministeriössä poliittisena neuvonantajana. Hänen mielestään Suomen tulisikin keskittyä kehitysyhteistyössään voimakkaasti nuorten somaleiden – siis enemmistön – koulutukseen ”vanhojen” hankkeiden sijaan.
”Nuoret haluavat elää kuten länsimaissa. Vain koulutus voi johtaa parempaan huomiseen: köyhyyden, väkivallan sekä ekstremismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen kierteen peittoamiseen. Jos Suomea ja Kirkon Ulkomaanapua oikeasti kiinnostaa Somalian tulevaisuus, olen milloin tahansa valmis pistämään hallituksessa töpinäksi tällaisen innovaatiokeskuksen avaamisen puolesta!”
Keskus toimisi suunnannäyttäjänä maassa, jossa hyville ideoille on käyttöä – kenties vielä kiperämmin kuin Suomessa.
Yasin ja Ali osallistuivat Kirkon Ulkomaanavun, ulkoasianministeriön, YK:n kehitysohjelman UNDP:n ja Civil Society Platform for Peacebuilding and Statebuildingin (CSPPS) järjestämään ensimmäiseen kansainvälisen konferenssin Helsingissä.
Konferenssi keskittyi kansalaisyhteiskunnan rooliin New Deal -ohjelmassa, joka tähtää rauhanomaisen kehityksen turvaamiseen hauraissa valtioissa.
IIDA on vuodesta 1991 naisten ja lasten oikeuksien puolesta toiminut kansalaisjärjestö. Se on tukenut marginalisoituneita naisia ja lapsia, pelastanut nuoria aseistautuneesta toiminnasta ja saattanut heidät koulutuksen piiriin, tukenut mielisairaita ja syrjittyjä kuten myös raiskattuja naisia sekä edistänyt klaanien välisiä rauhanprosesseja saattamalla naiset mukaan rauhantyöhön. Tällä hetkellä IIDAn fokus on lainsäädäntöön vaikuttamisessa.
Teksti ja kuvat: Eriikka Käyhkö