Ville Wacklinin mielestä tärkeää on opettaa pakolaisnuorille uskoa omaan itseen ja tulevaisuuteen.

Ville Wacklin, 33, on kokenut Afrikan matkaaja, mutta ugandalainen työrytmi on vaatinut häneltäkin hieman sopeutumista.

”Esimerkiksi aikatauluista ajatellaan täällä hyvin eri tavalla kuin Suomessa, ja asiat muuttuvat sen vuoksi koko ajan”, hän kertoo.

Wacklin on keväästä lähtien opettanut yrittäjyyttä ja kouluttanut opettajia Rwamwanjan pakolaiskylässä Ugandassa.

Kun Wacklin opettaa opiskelijoita, apuopettajat kääntävät hänen englanninkielisen puheensa aina suahiliksi sekä Kongon paikallismurteelle. Pelkän ohjeistuksen antamiseen voi siis mennä todella kauan.

”Apuopettajia on neuvottava, kuinka tiivistää ohjeisiin vain avainasiat, jotta opiskelijat ylipäätään pysyvät hereillä”, Wacklin naurahtaa.

Hän kokee oppivansa työssään jatkuvasti.

”Kehitin opiskelijoille unelmien tikapuut-harjoituksen, jonka avulla listasimme unelmia. Ajattelin harjoituksen olevan lähinnä hauska mielikuvaharjoitus kurssin alkuun. Kun sitten teimme harjoituksen, se olikin kaikille todella iso juttu! Monet opiskelijat ovat olleet niin pitkään toivottomia, että kyky unelmoida oli kadonnut. Ymmärsin tämän harjoituksen olevan avain koko yrittämisen kurssille. Unelmathan saavat meidät tekemään asioita ja toimivat elämän polttoaineena.”

”Kun sitten teimme harjoituksen, se olikin kaikille todella iso juttu! Monet opiskelijat ovat olleet niin pitkään toivottomia, että kyky unelmoida oli kadonnut.”

Yrittäjyyskurssilla opetellaan erilaisia taitoja kuten ansioluettelon kirjoittamista ja esiintymistä. Tärkeintä Wacklinista on kuitenkin nuorten kasvava usko itseensä ja tulevaisuuteensa.

”Vaikka aloitamme opetuksen nollasta, niin pian nuorilla on jo esittää ensimmäiset omat yrityssuunnitelmansa. Silloin tulee tunne, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä! Opetus oikeasti motivoi ja antaa toivoa.”

Ekouunit menivät kuin kuumille kiville

Ugandassa nuorten työttömyysprosentti on yli 80, joten työllistyminen on hyvin vaikeaa. Siitä huolimatta kolmasosa Ulkomaanavun ammattikoulusta valmistuneista opiskelijoista on saanut työpaikan.

Wacklin ideoi jatkuvasti uusia tapoja, jotka madaltavat työelämän kynnystä. Lokakuussa hän käynnisti opiskelijoiden kanssa energiatehokkaita uuneja myyvän yrityksen. Ensimmäiset uunit myytiin loppuun heti.

”Rwamwanjan alue kärsii metsäkadosta ja puun vähyys aiheuttaa konflikteja yhteisössä. Tarve tällaiselle yritystoiminnalle oli siis olemassa. Nyt opetamme opiskelijoita pyörittämään itse koko bisnestä.”

”Seuraavaksi laitamme pystyyn pienen tehtaan, missä maissin jäljelle jäävistä osista tehdään hiiltä”, Wacklin suunnittelee. Ensi vuonna on tarkoitus palkata myös uraohjaaja opiskelijoiden avuksi.

Wacklin viihtyy Ugandassa hyvin.

”Välillä on tosi turhauttavaakin, mutta sitten taas huomaa, miten valtavasti opiskelijat ovat edenneet. Siitä tulee tietenkin ihan mahtava fiilis.”

Teksti: Jenni Lähteenmäki