Vaaleihin valmistautuva Keski-Afrikan tasavalta on huhujen maa, jossa valtaa havittelevat monet
Keski-Afrikan tasavalta kamppailee lukuisten haasteiden kanssa matkallaan demokraattiseksi valtioksi. Onneksi maan nuoriso on hereillä.
Ilman täyttää moottoripyörien pärinä. Enemmistö niistä on takseja, jotka kuljettavat matkustajia päivittäisiä asioitaan toimittamaan.
Kaduilla näkyy paljon nuoria. Maassa useampi kuin joka toinen on alle 25 –vuotias. Nuorten suuri osuus väestöstä ei kuitenkaan heijastu heidän asemaansa. Keski-Afrikan tasavalta on listattu maailman huonoimmaksi paikaksi elää nuorille.
Liikenteen seassa tulee säännöllisesti vastaan YK:n rauhanturvajoukkojen panssariautoja. Ne ovat vakiintunut osa pääkaupunki Banguin katukuvaa.
Keski-Afrikan tasavalta ylittää harvoin kansainvälisen median uutiskynnyksen. Kun niin käy, uutiset koskevat pitkään jatkunutta konfliktia.
Maalla on kuitenkin toisetkin kasvot. Ne kuuluvat muutosta kärsimättömänä odottavalle nuorisolle.
”Elämä täällä on vaikeaa nuorille. Ne onnekkaat, jotka pääsevät kouluun, jäävät opintojen jälkeen tyhjän päälle. Heille ei ole tarjolla mitään”, Anthony Ngayakon, 21, kertoo.
Banguissa syntynyt Anthony toimii puheenjohtajana kahdessa nuorten kerhossa. Kirkon Ulkomaanapu on perustanut pääkaupunkiin sekä maan länsiosiin Bozoumiin ja Berberatiin rauhankerhoja, joissa nuorille tarjotaan mahdollisuus oppia konfliktin ratkaisutaitoja.
Kerhoissa jälleenrakennetaan jakautunutta yhteiskuntaa sekä edistetään eri väestö- ja uskontoryhmien rauhanomaista rinnakkaiseloa. Tärkein tavoite on tehdä nuorista rauhan lähettiläitä.
Kerhon tapaamiseen tulleet nuoret ovat siististi pukeutuneita. Kun heillä on sanottavaa, he eivät epäröi tarttua huoneessa kiertävään mikrofoniin.
”Nuorten täytyy olla yritteliäitä ja ottaa tulevaisuus omiin käsiinsä, koska valtio ei tue heitä”, Anthony sanoo.
Monet nuoret yrittävät elättää itsensä elintarvikkeita ja erilaisia hyödykkeitä kaupustelemalla. Toimeen tuleminen ei ole helppoa. Pitkittynyt konflikti on johtanut monien yritysten lähtemiseen maasta. Epävarma tilanne ei houkuttele uusia ulkomaisia investointeja.
Monien mielenkiinnon kohde
Ranskan vallan alta vuonna 1960 itsenäistynyt Keski-Afrikan tasavalta on hyvä esimerkki maasta, jonka vauraus on kääntynyt sitä vastaan. Valtio on rikas luonnonvaroiltaan mutta elintasoltaan yksi maailman matalimmista. Maaperän rikkauksiin lukeutuvat erityisesti timantit, kulta, kupari, uraani ja puutavara.
Kolikon kääntöpuolena on, että rikkauksista ovat kiinnostuneita myös muut kuin maan omat kansalaiset.
Naapurimaiden ja muiden valtioiden sotkeutuminen maan sisäpolitiikkaan on usein pikemminkin lisännyt ongelmia kuin ratkaissut niitä.
Tuloksena ovat lukuisat levottomuudet ja vallankaappaukset.
Muun muassa naapurivaltio Tšadilla on arveltu olleen muitakin intressejä maassa kuin pelkästään yhteiskunnan vakauttaminen rauhanturvajoukkojensa kautta.
Edellisen kerran Keski-Afrikan tasavallassa tapahtui vallankaappaus vuonna 2013, jolloin Séléka -kapinalliset syrjäyttivät silloisen presidentin François Bozizén. Vallankaappauksen seurauksena syttyi sisällissota, jossa pääosin kristityistä koostuneet anti-Balaka -kapinalliset sekä pääosin muslimeista koostuneet Séléka -kapinalliset taistelivat vallasta. Séléka -kapinallisten ryhmittymän hajottua suuri osa maan muslimeista joutui pakenemaan maasta.
Myös monet Keski-Afrikan tasavallan naapurivaltiot ovat epävakaita. Niiden vaikutus näkyy muun muassa tšadilaisten ja sudanilaisten aseellisten ryhmittymien vapaassa liikkumisessa maasta toiseen. Riitaisista naapurimaista vuotaa rajojen yli ihmisten lisäksi myös aseita.
”Meiltä puuttuu kunnollinen rajavalvonta. Kuka tahansa voi tulla ja mennä miten sattuu. Ulkopuoliset tulevat tänne hakemaan hyötyä ja palaavat sitten koteihinsa. Kukaan ei pysäytä heitä. Joskus he polttavat kokonaisia kyliä”, Christ-Christopher Vounda, 20, kertoo.
Christ-Christopher ja Dendji Romuald, 20, ovat samalla luokalla Bozoumin lukiossa. He käyvät kaupungissa järjestettävässä nuorten rauhan kerhossa ja ovat järjestäneet koulussaan valistustilaisuuden konfliktin hallinnasta.
Nuorten mukaan tilanne kaupungissa on parantunut kahden viime vuoden aikana, vaikka konflikti ei ole vielä kokonaan ohi.
Sekasorto hyödyttää niitä, jotka hallitsevat resursseja. Rauha merkitsisi järjestystä, jolloin pääsy maan rikkauksiin ehtyisi heiltä, joilla ei ole niihin asiaa.
Konflikti pelkistetään usein uskonnolliseksi, vaikka todellisuudessa taustalla vaikuttavat voimakkaasti taloudelliset ja poliittiset syyt. Hyötyä tavoittelevat osapuolet kamppailevat maan luonnonvarojen hallinnasta.
Nuoret ovat yksimielisiä, kun heiltä kysyy miksi konflikti on olemassa.
”Valtaa havittelevat syyttävät uskontoa ja saavat ihmiset sen varjolla asettumaan toisiaan vastaan. Konflikti jatkuu ja yksittäiset ihmiset hyötyvät.”
Perättömät huhut ylläpitävät ennakkoluuloja
Yli puolet Keski-Afrikan tasavallan aikuisväestöstä on lukutaidotonta. Suuresta osasta maata puuttuvat kunnolliset tietoliikenneyhteydet. Kun radio ei kuulu eivätkä ihmiset osaa lukea, ollaan kuulopuheiden varassa. Tällaisessa maaperässä huhut leviävät nopeasti.
Perättömät huhut ovat omiaan ylläpitämään epäluuloja. Monet nuoret ovat sitä mieltä, että huhuilla on iso rooli konfliktin jatkumisessa.
KUA:n tukemissa nuorten kerhoissa opitaan, miten huhuja tunnistetaan ja miten niiden leviäminen voidaan pysäyttää. Tapaamisissa nuoret keskustelevat oman asuinalueensa tapahtumista ja jäljittävät kaupungilla kiertäviä huhuja.
Siksi myös Roselyne Yackono, 36, on tullut kerhoon tänään vierailijana.
”Täällä on paljon huhuja liikkeellä, etenkin uskontojen välisiä. Yleinen huhu on, että olisi tapahtunut jokin selkkaus muslimien ja kristittyjen yhteisöjen välillä. Usein kyse on pelkistä huhuista”, Roselyne kertoo.
Roselyne asuu neljän lapsensa kanssa Banguissa ja työllistää itsensä myymällä vihanneksia torilla. Samassa naapurustossa asuvat nuoret kutsuivat hänet kerhon tapaamiseen.
Roselynesta on tärkeää oppia tunnistamaan ja kitkemään huhuja. Mutta mistä huhut ovat peräisin?
”Ihmiset uskovat mitä kuulevat. Se johtuu ennen kaikkea koulutuksen puutteesta. Ei osata ajatella kriittisesti ja arvioida lähteen luotettavuutta”, Roselyne sanoo.
Myös Bozoumissa huhujen kitkeminen on tärkeä osa nuorten kerhojen toimintaa.
”Huhut leviävät helposti silloin, kun ihmisillä ei ole radiota tai puhelimia, joilla pitää yhteyttä ja saada tietoa luotettavista lähteistä. Jos minulla on puhelin ja minulle tullaan kertomaan että torilla on tappelu, voin soittaa luotettavalle ystävälle ja tarkistaa ensin onko tieto totta, ennen kuin kerron sen eteenpäin tai reagoin tietoon mitenkään”, Valérie Yakessi, 32, sanoo.
Valérie on syntynyt ja viettänyt koko elämänsä Bozoumissa. Hän tienaa elantonsa myymällä kalaa ja salaattia paikallisella torilla. Valérie kävi koulua kolmanteen luokkaan saakka, mutta joutui sitten jättämään koulun kesken perheen äidin kuoltua. Vanhimpana lapsena hänen piti jäädä kotiin auttamaan maanviljelijä isäänsä nuorempien sisarusten hoidossa.
”Haluan että sisarukseni saavat käydä koulunsa loppuun. He eivät saa päätyä haahuilemaan päämäärättömästi niin kuin monille nuorille käy.”
Kohti vallanvaihtoa
Keski-Afrikan tasavallassa valmistaudutaan parhaillaan vuoden lopulla järjestettäviin presidentinvaaleihin. Kirkon Ulkomaanapu tukee YK:n rauhanturvaoperaation Minuscan avulla vaaleihin valmistautumista eri puolilla maata.
Paikallisia johtajia ja viranomaisia koulutetaan heidän velvollisuuksistaan kansalaisoikeuksien toteutumisessa ja konfliktin hallinnassa. Tavoitteena on, että vaalit sujuisivat ongelmitta ja mahdollisimman monet keskiafrikkalaiset pääsisivät äänestämään demokraattisesti.
Vaaleihin valmistautumista vaikeuttaa, että kapinallisryhmät hallitsevat edelleen suurta osaa maata.
”Ne jotka äänestävät kapinallisryhmien hallitsemilla alueilla, äänestävät heidän vaikutuksensa alaisina. Kaikki kandidaatit eivät välttämättä pysty kampanjoimaan kaikilla alueilla, koska heitä ei päästetä sinne”, kertoo Olivier Bizanga, Kirkon Ulkomaanavun rauhanhankkeen koordinaattori.
Suurimmasta osasta Keski-Afrikan tasavaltaa puuttuvat toimivat valtion instituutiot eikä kansalaisten turvallisuudesta pidetä valtion toimesta huolta. Se tekee maasta alttiin epävakaudelle ja kapinoinnille.
”On paljon kouluttamattomia ja työttömiä nuoria, jotka odottavat tilaisuuttaan. He haluavat vain tulla nähdyiksi”, Bizanga sanoo.
Toimettomia nuoria on helppo värvätä kapinallisryhmiin mukaan, jos heillä ei ole muuta keinoa ansaita elantoaan.
”On valtaa havittelevia jotka haluavat presidentiksi ja hävittyään vaalit, perustavat oman ryhmittymänsä, johon he rekrytoivat työttömiä nuoria. Sitten he alkavat häiritä istuvaa hallitusta”, Christ-Christopher kertoo.
Käytännössä kuka tahansa, jolla on varoja tai suhteita, voi perustaa oman ryhmittymänsä ja alkaa havitella valtaa.
”On mahdollista että vaalit eivät tule menemään kaikkialla maassa kuten niiden pitäisi, koska järjestelmä valvoa vaaleja puuttuu. Jos vaalit eivät tule sujumaan laillisesti, konflikti jatkuu”, Dendji sanoo.
Maahan tarvittaisiin hallinnolliset elimet, joihin kansalaiset voivat luottaa. Tällöin voidaan puolustautua myös ulkopuolisia tunkeilijoita vastaan.
”Jos poliisi on läsnä, tiedän että jos teen jotakin väärin, laki rankaisee minua. Mutta jos poliisia ei ole, kuka tahansa voi ottaa oikeuden omiin käsiinsä”, Dendji sanoo.
Se että suuri osa maan väestöstä kokee hallituksen hylänneen heidät, lisää katkeruutta ja eripuraa.
”Jotta uusia kapinallisryhmiä ei syntyisi, aseiden tuonti maahan pitäisi lopettaa. Aseiden lukumäärä kuitenkin kasvaa koko ajan. Nuoret joilla ei ole mitään, tarttuvat niihin viimeisenä keinona saadakseen ruokaa. Mutta jos heille annetaan mahdollisuus uuteen alkuun, asiat tulevat muuttumaan”, Christ-Christopher sanoo.
Maan kohtalo käännetään nuorten kautta
Tilanne Keski-Afrikan tasavallassa on alkanut viime vuosien aikana jälleen rauhoittua. Ihmiset ovat lähentyneet toisiaan ja maasta sisällissodan aikana paenneet muslimit ovat alkaneet palata.
”Yhteisten keskustelutilaisuuksien ansiosta ihmisillä on vähemmän ennakkoluuloja toisiaan kohtaan”, Christ-Christopher sanoo.
”Konfliktit ovat osa elämää. Tärkeää ei ole konflikti vaan se, miten konflikti hoidetaan”, Audrey Doguela, 19, sanoo. Audrey käy joka toinen viikko Bozoumissa järjestettävässä nuorten kerhossa ja kouluttautui KUA:n tuella itsekin rauhantyön kouluttajaksi.
”Nuoret toimivat joskus ajattelematta. He tekevät ensin ja katuvat jälkikäteen. Käytös johtuu koulutuksen puutteesta. Monet kaupunkien ulkopuolella elävät nuoret ovat lukutaidottomia. Se joka osaa lukea ja kirjoittaa, ei reagoi sillä tavalla”, Audrey sanoo.
Jotta asiat voisivat tulevaisuudessa olla paremmin, tarvitaan Audreyn mukaan etenkin nuorten kohtaamista.
”Köyhyys on sitä, että ei ole mahdollisuuksia. Valtaapitäville haluaisin sanoa: lopettakaa aseiden ostaminen ja luokaa sen sijaan työpaikkoja nuorille.”
Teksti: Elina Kostiainen
Pääkuva: Fredrik Lerneryd