Äänimaisema Kambodžassa ennen sunnuntain vaaleja on syvä hiljaisuus

Kambodžassa valmistaudutaan parlamenttivaaleihin. Äänestys tapahtuu tulevana sunnuntaina. Vaikka ehdokkaita on asettanut jopa 20 poliittista puoluetta, lähtöasetelmat näyttävät siltä, että maata yli 30 vuotta hallinnut puolue tulee voittamaan vaalit selvällä enemmistöllä.

Syksyllä 2017 merkittävimmän oppositiopuolueen puheenjohtaja vangittiin syytettynä maanpetoksesta. Tämä johti puolueen lakkauttamiseen oikeuden päätöksellä, sillä aiemmin samana vuonna hyväksytyn lain mukaan puolue, jonka johto on tuomittu rikoksesta, voidaan lakkauttaa. Monet puolueen entisistä parlamentaarikoista ovat nyt maanpaossa välttääkseen mahdolliset pidätykset.

Samoihin aikoihin vapaat radioasemat suljettiin. Englanninkielinen, hallitukselle kriittinen sanomalehdistö on joko lakkautettu tai muuten suitsittu. Vain hallitukselle myötämieliset tiedotusvälineet ovat saaneet jatkaa toimintaansa. Kansalaisille on tehty selväksi, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus, joka tulee täyttää. Muuten voi seurata ongelmia. Poliitikkojen käyttämä retoriikka on voimakasta: jos jätät äänestämättä tai äänestät väärin, sosiaalipalvelujen saanti voi hankaloitua tai punakhmerit voivat palata. Tällä viitataan 1970-luvun hirmuhallintoon, jonka nelivuotisen valtakauden aikana kuoli noin 1,7 miljoonaa ihmistä ja miljoonat joutuivat pakkotyöleireille.

Kambodžan väestöstä kaksi kolmasosaa on alle 30-vuotiaita. Mediaani-ikä on 24 vuoden kieppeillä. Väestö on nuorta. Sunnuntain vaaleissa on mielenkiintoista nähdä, miten nuoret äänestävät. He ovat kasvaneet aikuisikään nykyisen hallituspuolueen valtakauden aikana eivätkä ole kokeneet punakhmerien hirmuhallintoa. Vaikka trauma on jossain määrin siirtynyt sukupolvelta toiselle, nuorilla ei ole omakohtaisia kokemuksia pakkotyöleireistä. Jos heitä ei ehkä voi pelotella menneellä, saako hallituspuolue vakuutetuksi heidät lupauksella paremmasta tulevaisuudesta?

Vai hajoavatko nuorten äänet lukuisille pienpuolueille? Kaikki pienpuolueet eivät ole oppositiossa, osa niistä toimii hallituspuolueen tukipuolueina ja osa perustettiin kuukausi ennen vaaleja. Lakkautetun oppositiopuolueen maanpaossa olevat johtajat ovat kannustaneet kannattajiaan olemaan äänestämättä vaalipäivänä. Vaaleihin osallistuvat oppositiopuolueet taas sanovat, että äänestämättä jättäminen estää demokratian toteutumisen.

Kambodžan hallitus on kritisoinut ulkovaltoja, lähinnä länsimaita, sen sisäisiin asioihin puuttumisesta. Kiina on Kambodžan vankka tukija ja suurin osa suorista investoinneista, kahdenvälisistä lainoista ja nykyisin myös kehitysyhteistyöstä tulee Kiinasta. USA on presidentti Trumpin aikakaudella ollut hiljaisempi kuin aiemmin. Vain EU, Ruotsi etunenässä, kyselevät demokratian ja ihmisoikeuksien perään. Kambodža on määrätietoisesti vahvistanut poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia suhteitaan Kiinaan. Valtaosa Kambodžan viennistä, joka koostuu pääasiassa vaate- ja kenkäteollisuudesta, suuntautuu kuitenkin USA:n ja EU:n markkinoille. EU:lla on Kambodžan kanssa kauppasopimus, joka takaa Kambodžalle tietyt tullietuudet. Sopimus sisältää kuitenkin poliittisia ehtoja demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyen, joiden noudattamista EU on viime aikoina painottanut, mutta vain puheen tasolla. Kauppasopimuksen purku olisi Kambodžan taloudelle suuri isku, mutta eniten siitä kärsisivät tehtaiden työntekijät, ei niinkään poliittinen tai taloudellinen eliitti.

Tavallinen kambodžalainen haluaisi niitä asioita, joita suurin osa maailman ihmisistä toivoo: elää rauhassa ja terveenä, käydä töissä ja ansaita elannon, jolla elättää perheen ja jonka turvin lapset pääsisivät kouluun. Vaalipäivään käydään hämmentynein tuntein, mahdollisimman vähän ääntä pitäen. On todennäköistä, että vaalit sujuvat varsin rauhallisesti, sillä kukaan ei halua aiheuttaa hämminkiä. Ääntenlaskun pitäisi sujua suhteellisen nopeasti ja vaalituloksen olla selvillä viimeistään viikko vaalien jälkeen. Vasta sen jälkeen näemme, miten vaalit voittanut puolue aikoo Kambodžaa hallita. Ratkottavia haasteita on tulevaisuudessakin: toimeentulon takaaminen kansalaisille, koulutuksen laadun parantaminen ja korruption kitkeminen.