Amman Calling
Miltä sinusta tuntuisi lähettää lapsesi taisteluissa vaurioituneisiin kouluihin, joissa ei olisi opetusmateriaaleja saatavilla? Miten kokisit, jos lapsesi luokkataso olisi ikätasoa huomattavasti alhaisempi vain siksi, ettei hän suoriudu vieraskielisistä tasokokeista? Haluaisitko, että lapsesi opiskelisivat Ruotsin tai Venäjän historiaa Suomen historian sijaan? Tai eivät kävisi koulua ollenkaan? Entä miten tekisit työsi, jos itse olisit ainoana opettajana luokassa, jossa on 198 oppilasta?
Lukuvuonna 2014–2015 2,8 miljoonaa syyrialaista lasta ja varhaisnuorta ei käynyt koulua. Siis 40 % kouluikäisistä syyrialaisista. Viiden vuoden konfliktin jälkeen syitä tähän on useita, mutta yllättävän moni niistä liittyy opetuksen laatuun – ja väistämättä oppimiseen. Syyrian sisällä opetuksen laatuun liittyvät kysymykset ovat erilaiset kuin maasta lähteneiden pakolaisten, ja aina valitettavasti vaikeasti ratkaistavissa. Opetuskieli, opetussuunnitelma, opettajankoulutuksen järjestäminen sekä opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointi ovat keskiössä.
Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa konflikti- ja katastrofitilanteiden koulutuksen kysymysten ratkaisemiseksi ja oppimisen laadun parantamiseksi. Vuodesta 2010 olemme ollut osa YK:n globaalia koulutusklusteria, jonka tehtävänä on katastrofitilanteessa koordinoida opetukseen liittyvää hätäapua paikallisten opetusministeriöiden tukena. Viime vuonna liityimme jäseneksi Inter-Agency Network for Education in Emergencies – nimiseen opetusalan asiantuntijaverkostoon (INEE). Tällä viikolla me INEEn työryhmien asiantuntijat olemme kokoontuneet Ammaniin Jordaniaan tekemään yhdessä töitä koulutuksen laadun parantamiseksi maailman vaikeimmissa kriiseissä. Ulkomaanavulla on tässä noin 50-henkisessä joukossa kaksi jäsentä. Mukana ovat mm. UNHCR, UNRWA, UNICEF, kansainväliset Plan ja Pelastakaa Lapset.
Työpöydällämme on tällä viikolla ollut monia pakolaisuuteen liittyviä asioita, jotka eivät rajoitu ainoastaan Syyrian kriisiin. Olemme valmistelleet esimerkiksi ohjeistoa ministeriöille, järjestöille ja kouluille psykososiaalisen tuen järjestämiseksi lapsille, nuorille ja opettajille. Prosessia johtaa Ulkomaanapu yhdessä kansainvälisen Planin kanssa.
Hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy usein parempina oppimistuloksina. Olemme myös miettineet itseopiskeluohjelmien käytön tuloksellisuutta sodassa eristykseen joutuneilla alueilla. Ammanissa on myös julkaistu uusi opettajakoulutusohjelma, jonka avulla on tarkoitus kouluttaa kriisitilanteessa työskenteleviä alakoulun opettajia. Ohjelma on vapaasti saatavilla INEEn kotisivuilta, ja sitä on käytetty jo ainakin Irakissa ja Kakuman pakolaisleirillä Keniassa. Tätä työskentelyä on vetänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Ulkomaanapu on yksi mukana olleista seitsemästä järjestöstä. Ohjelmaan liittyen Ulkomaanapu on myös pilotoinut matkapuhelimen käyttöä pakolaisopettajien päivittäisten ongelmien ratkaisussa. Esimerkiksi: miten saada luokan 198 oppilasta oppimaan.
Melko paljon voidaan tehdä asiantuntemuksen, kokemuksen, mielikuvituksen ja ongelmanratkaisutaidon avulla. Silti rahaakin tarvitaan. Olemme joutuneet myös pohtimaan miten vaikuttaisimme paremmin rahoittajiin ja päättäjiin, jotta opetus kriisitilanteissa saisi enemmän rahoitusta. Oikeus oppia kun koskee jokaista, myös konfliktin keskellä.
Minna Peltola
Kirkon Ulkomaanavun opetusalan erityisasiantuntija
PS. Mukana Ammanissa myös Ulkomaanavun Itä-Afrikan alueellinen opetusalan asiantuntija Mary Tangelder.
