Budjettiriihessä lupaavia lisäyksiä, mutta kasvaako Suomi kokoaan suuremmaksi?

Seurasin eilen hallituksen budjettiriihen suoraa lähetystä ja sitä seurannutta viestintää.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2020 ehdotettavat määrärahat kasvavat noin sadalla miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Kiintiöpakolaisten määrää nostetaan sadalla. Siviilikriisinhallintaa, konfliktienestoa, rauhanvälitystä ja rauhanrakentamista vahvistetaan. Hienoa! Näitä toimia on kaivattu.

Mutta hallitusohjelman lupauksiin verrattuna budjettiriihen tulos herätti myös kysymyksiä.

Hallitusohjelmassa on tavoite ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”. Hallitusohjelmassa tähän työhön on kirjattu rahoitusta niin sanotusti kahteen koriin: 1. korissa on 100 miljoonaa euroa vuosittain ja 2. korissa kertaluonteisena investointina 250 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.

Budjettiriihen tuloksena 1. kori näyttää toteutuvan suurin piirtein suunnitellun mukaisesti. Toisaalta kehitysyhteistyöhön on nyt varattu vuosittain 71,7 miljoonaa, joka nousee 79,8 miljoonaan vuonna 2023, vaikka hallitusohjelmassa siihen oli kirjattu 83,7 miljoonaa. Vähemmän kuin alussa oli neuvoteltu, mutta hyvä tulos.

Iso kysymysmerkki on 2. kori. Valtioneuvoston kanslian tiedotteen mukaan vuosille 2020-2021 on varattu vain 10 miljoonaa euroa 250 miljoonan euron sijasta. Se tietää kovaa painetta puuttuvan 240 miljoonan euron saamiseksi vuoteen 2022 mennessä. Tämän investoinnin merkitystä ei sovi unohtaa.

Karu fakta on myös, että tämän budjettiriihen pohjalta Suomen kehitysyhteistyöpanos jää vielä kauas YK:ssa sovitusta 0,7 prosentin tavoitteesta. Hallituskauden aikana Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat keskimäärin noin 0,42 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.

Norja, Ruotsi ja Tanska ovat kaikki joko 0,7 prosentin tasolla tai ylempänä. Voiko Suomi todella olla kokoaan suurempi maailmalla tällä panoksella?

Hallitusohjelmaan kirjatun ”aikataulutetun tiekartan” laatiminen 0,7 prosentin saavuttamiseksi tulisi tehdä pikimmiten.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö.

Katri Suomi

Kirjoittaja

Katri Suomi

Sidosryhmätyön johtaja, Kirkon Ulkomaanapu