Ilmastonmuutoksen aiheuttama sään epävakaus hankaloittaa entisten maaorjien toimeentuloa Nepalissa. Kännykkä ja kastelujärjestelmä ovat viljelijöille yhtä tärkeitä työvälineitä.

Länsi-Nepalin maaseudulla olosuhteet ovat karut. Pulaa on kaikesta. Henkilöllisyystodistuksesta, omasta talosta, ruuasta. Maanviljelyllä perheet saavat ruokaa ja toimeentuloa, mutta aina sadot eivät ole riittävät.

Silti suurimmalla osalla aikuisista on käytössään kännykkä.

Mielessä herää kysymys siitä, onko henkilöllä oikeasti pula perustoimeentulosta, jos on ollut mahdollista hankkia uutta teknologiaa. Olisiko nekin rahat kannattanut käyttää esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin?

Jostain syystä miellämme kännykän vaurauden merkiksi. Uusimman Tekoja-lehden kannessa on kuva kylästä, jossa vierailin. Kuvassa ihmisillä on käsissään kännykät. Joillekin puhelimet antavat mielikuvan kehityksestä ja vauraudesta, mutta oikeastaan tilanne on päinvastainen.

Nepalin syrjäisillä seuduilla maanviljely on elinehto. Pitkät kuivuusjaksot ja voimakkaat monsuunisateet rytmittävät maanviljelyä. Ilmastonmuutos on tehnyt sääolosuhteista vaikeammin ennakoitavat.

Kännykkä ja sen sääpalvelut ovat korvaamaton työväline muuttuvassa ilmastossa, yhtä tärkeä kuin kastelujärjestelmä. Sillä on suora vaikutus ihmisten toimeentuloon.

Puhelimet mahdollistavat monia muitakin asioita kehittyvissä maissa. Syrjäisillä alueilla puhelinsovellukset korvaavat puuttuvia palveluita. Esimerkiksi Itä-Afrikassa mobiilimaksaminen on tuonut pankkipalvelut kaikkien ulottuville. Kirkon Ulkomaanavun useissa hankkeissa tuetaan ja koulutetaan nuoria yrittäjyyteen. Maksuliikenteen kehittyminen helpottaa myös yritysten perustamista ja pyörittämistä.

Sää- ja maksupalvelut eivät ole ainoita tulevaisuuden helpottajia. Tarjolla on muun muassa raskauden seurantaan tarkoitettuja palveluita ja sovellustarjonta kehittyy koko ajan.

Älypuhelimia hyödynnetään myös kehityshankkeissa. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa Ugandassa suomalainen mentori tukee opettajia WhatsApp-ryhmässä.

Ugandalaiset opettajat käyvät KUA:n opettajakoulutuksen, jossa he oppivat esimerkiksi pedagogiikkaa, oppilaiden erityistarpeiden huomiointia ja opetussuunnitelmien laatimista. Koulutuksen jälkeen suomalaiset mentorit jatkavat opettajien tukemista Whatsapp-ryhmissä.

Noora Pohjanheimo, Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja.