Sisältääkö Jutta Urpilaisen salkku työkalut äärimmäisen köyhyyden poistamiseen?

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi ehdolla oleva Jutta Urpilainen sanoo jättävänsä tuoreen salkkunsa painoarvon arvioinnin muille. Se on helppoa: painava.

Itse asiassa salkku painaa niin paljon, että se tuskin nousee ilman mittavaa yhteistyötä.

Nimitys on kunnianosoitus paitsi Urpilaisen henkilökohtaiselle osaamiselle, myös Suomen vahvalle perinteelle rakentaa siltoja, yhteistyötä ja konsensusta maailmalla. Nimitys on tunnustus sille, että Suomessa on laaja-alaista Afrikka-osaamista ja näkemystä, josta on hyötyä koko Euroopan Unionille.

Afrikka ei tarvitse apua Euroopalta, vaan tasaveroista kumppanuutta. Sitä tarvitsee yhtä kipeästi myös Eurooppa. Urpilainen on oikeassa, kun hän korostaa yksityisen sektorin roolia osana kumppanuutta.

Kyky luoda työpaikkoja on Afrikan kohtalonkysymys: maanosan työikäisten määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä 800 miljoonalla ihmisellä. Kyseessä on valtava mahdollisuus kaupalle ja liiketoiminnalle.

Samalla se on valtava haaste yhteiskunnille, etenkin konflikteista kärsiville tai toipuville. Monissa Afrikan maissa julkisen sektorin kyky vastata kansalaisten tarpeisiin on puutteellinen. Valtaosa ihmisten työpaikoista löytyy jatkossa pienistä- ja keskisuurista yrityksistä. Nämä pk-yritykset eivät kuitenkaan synny ilman rahoitusta, ja maailman kaikkein hauraimmille alueille tarvitaan vielä mittavampia ponnistuksia.

Jos Afrikan kohtalonkysymykseen ei vastata EU:n, muiden kansainvälisten kehitystoimijoiden sekä yksityissektorin yhteistyöllä, epäonnistumme äärimmäisen köyhyyden poistamisessa. Kerrannaisvaikutukset löisivät laineita Suomeen saakka.

Urpilaisen työkalupakissa painaa European External Investment Plan, joka on miljardiluokan työkalu vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteiden haasteisiin, ilmastonmuutokseen ja pakolaisuuden juurisyihin. Lisäksi monet EU:n jäsenvaltiot etsivät konkreettisia keinoja katalysoida yksityistä rahaa Afrikan markkinoille eri kehitysrahoittajien ja järjestöjen, kuten Finnfundin tai KUA:n perustaman sijoitusyhtiön FCA Investmentsin kautta. Nämä toimijat tukevat vastuullisia ja ympäristön toiminnassaan huomioivia yrityksiä.

Nyt Jutta Urpilaisen positiivisena haasteena on saada eri toimijat työskentelemään samaan suuntaan. Hän ansaitsee siinä kaiken tuen.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun  yksityissektorin kehittämisen erityisedustaja.