”Olen pettynyt siihen, että päätökset kehitysyhteistyöleikkausten suuruudesta ja aikataulun tiukkuudesta pidettiin ennallaan. Järjestöjen rakentavia ehdotuksia leikkausten porrastamisesta ei huomioitu”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Hallitus julkaisi tänään aamupäivällä esityksensä valtion budjetiksi 2016. Kehitysyhteistyön leikkausten jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putoavat 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kehitysyhteistyöjärjestöiltä katoaa 49 miljoonaa, eli 43 prosenttia. Kirkon Ulkomaanavun kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että suora apu loppuu lähes puolelta miljoonalta ihmiseltä.

”Olen pettynyt siihen, että päätökset kehitysyhteistyöleikkausten suuruudesta sekä kehitysyhteistyöbudjetin sisäisestä rakenteesta pidettiin ennallaan. Näin on tehty siitäkin huolimatta, että maailmanpoliittisen tilanteen muutos pakolaisvirtoineen on ollut kaikkien silmien edessä koko syksyn. Leikkauksilla on suora vaikutus Eurooppaan suuntaavan pakolaismäärän kasvuun. Tästä on huomauttanut myös EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker”, Jouni Hemberg sanoo.

”Järjestöjen ehdotuksia ja avauksia leikkausten porrastamiseen ei myöskään kuunneltu, vaan leikkaukset tehdään ilman siirtymäaikaa. Porrastamalla leikkaukset olisi pystytty takaamaan se, että järjestöt voisivat ajaa hankkeensa alas eettisesti kestävällä tavalla. Nyt tähän ei ollut halua”, Hemberg jatkaa.

Suomi myönsi viime viikolla lisärahoitusta koulutuksen tarjoamiseen Syyrian pakolaisleirillä. Lisäksi kehitysministeri Lenita Toivakka aikoo esittää lisätalousarviossa 15 miljoonan euron lisäystä Syyrian alueen humanitaariseen apuun.

”On positiivista, että Suomessa on tiedostettu välitön tarve vaikuttaa pakolaiskriisin juurisyihin. Valitettavasti tämä lisäys on leikkauksiin nähden hyvin pieni. Lisäksi tilanne on äärimmäisen vaikea myös monessa sellaisessa maassa, josta ei tule pakolaisia juuri Suomeen ja Eurooppaan”, Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi sanoo.

Leikkausten jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putoavat harmillisen alhaiselle tasolle; 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

”Tämä on merkki siitä, että Suomi ei kanna globaalia vastuuta. Onneksi Ruotsi ja Norja samaan aikaan korottavat omia kehitysyhteistyömäärärahojaan”, Katri Suomi toteaa.

Seuraavaksi budjetti siirtyy eduskunnan käsittelyyn.

Lisätietoja: Katri Suomi, vaikuttamistyön päällikkö, p. 040 635 1738
Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, p. +358 50 325 9579