Kirkon Ulkomaanapu juhli 70 vuottaan: ”Koulutukseen panostaminen köyhissä maissa on sijoitus koko maailman hyvinvointiin”
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on kasvanut arvostetuksi koulutuksen ja rauhantyön asiantuntijaksi maailmalla. Syyskuun lopulla KUA:n avustustyön 70-vuotista taivalta juhlittiin Helsingissä.
KUA:n 70-vuotisjuhlavuosi huipentui 27. syyskuuta Helsingissä järjestettyyn #rohkeus2017-juhlaseminaariin. Puhujien joukossa olivat pääministeri Juha Sipilä, arkkipiispa Kari Mäkinen ja YK:n alipääsihteeri ja kansanmurhien ehkäisemisen erityisneuvonantaja Adama Dieng sekä maailman merkittävimmän kehitysmaiden koulutusta rahoittavan Global Partnership for Education (GPE) -rahaston pääjohtaja Alice P. Albright.
”On ihailtavaa, että riskeistä huolimatta Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt valinnan toimia maailman hauraimmissa valtioissa”, pääministeri Sipilä sanoi puheessaan.
Hän kiitti Kirkon Ulkomaanavun käytännön työtä väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumisessa ja rauhanvälittämisessä sekä rohkeutta avoimin mielin kokeilla uusia toimintatapoja ja kumppanuuksia.
”Kansalaisyhteiskunnan toimijat, kuten Kirkon Ulkomaanapu, ovat toimistoni merkittävimpiä tukijoita”, sanoi YK:n kansanmurhien ehkäisemisen erityisneuvonantaja Adama Dieng.
Kumppanuus Kirkon Ulkomaanavun ja sen yhteydessä toimivan Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston kanssa on tuonut tuloksia.
YK:n alipääsihteeri Adama Dieng vastasi yleisön kysymyksiin. Juhlaseminaarin juontajana toimi Baba Lybeck.
”Kaikkien uskontojen keskiössä on usko yhteiseen ihmisyyteen ja toisten kunnioittamiseen. Yhdessä olemme onnistuneet sisällyttämään keskustelun uskonnon positiivisesta vaikutuksesta YK:n työn keskiöön”, Dieng sanoi.
Koulutuksen tärkeys nousi esiin useissa juhlaseminaarin puheenvuoroissa. Viimeisimpien arvioiden mukaan maailmassa on 264 miljoonaa lasta ja nuorta, jotka eivät käy koulua.
”Sadat miljoonat nuoret ovat syrjäytymässä. He eivät tule saamaan taitoja nousta köyhyydestä tai kilpailla yhä globaalimmassa maailmassa. Heidän kotimaansa jäävät ilman heidän panostaan yhteiskunnan rakentamisessa taloudellisesti vakaammiksi ja kestävämmiksi. Tämän johdosta me kaikki kärsimme”, sanoi GPE:n pääjohtaja Alice P. Albright. Rahasto työskentelee kehitysmaiden koulutuksen parantamiseksi.
Albrightin mukaan elämme yhä tiiviimmin yhteen liittyneessä maailmassa, ja kun mahdollisuudet eivät ole tasa-arvoisia, syntyy tyytymättömyyttä ja konflikteja, jotka saattavat laajentua yli valtioiden rajojen. Kaikkien vastuulla on panostaa koulutukseen, niin perinteisten lahjoittajamaiden kuin nousevien talouksien, kehittyvien maiden, yksityisten säätiöiden, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja yksityisen sektorin.
Täyskäännös mahdollisti avun useammille
Kymmenen vuotta sitten Kirkon Ulkomaanapu teki täyskäännöksen. Aiemmin järjestö oli lähinnä rahoittanut kumppanijärjestöjen työtä. KUA päätti erikoistua rauhantyöhön, koulutukseen ja toimeentuloon. Lisäksi alettiin lähettää omia avustustyöntekijöitä maailmalle ja perustaa omia kenttätoimistoja, joista käsin toteutettiin KUA:n omia hankkeita.
”Halusimme ottaa itse vastuuta työmme tuloksista. Pienen järjestön, jollainen me maailmalla olemme, ei kannata hakeutua paikkoihin, joissa on paljon toimijoita. Hauraimmissa valtioissa saamme suurimman vaikutuksen työllemme”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.
Kymmenessä vuodessa tulot ovat kaksinkertaistuneet, osin kansainvälisen rahoituksen ansiosta. KUA:n palveluksessa on nyt 350 työntekijää, mikä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna Kirkon Ulkomaanavun työn ansiostakouluun pääsi 132 500 lasta ja nuorta.
Juhlaseminaarin vieraiden joukossa oli suomalaisia ja ulkomaisia yhteistyökumppaneita, valtionhallinnon, kirkon, järjestöjen ja median edustajia sekä seurakuntien yhteyshenkilöitä.
Oulun tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä Heidi Karvonen on ollut KUAn yhteyshenkilö jo 20 vuotta.
”Koen kansainvälisen diakonian tärkeäksi ja olen halunnut pitää Kirkon Ulkomaanavun työtä esillä omassa työssäni. Alussa sydäntäni lähinnä oli katastrofiapu, mutta nyt tärkeimmältä tuntuu rauhantyö, se miten konflikteilta voitaisiin välttyä ja uhrien kärsimys välttää. Täällä juhlaseminaarissa on painottunut se, miten elintärkeää koulutus on rauhantyön pohjana”, Karvonen sanoo.
”Kirkon Ulkomaanapu on rohkea, sillä se tunnustaa juurensa ja identiteettinsä ja nojaa niihin”, arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi.
Mäkisen mukaan toisen maailmansodan jälkeen kirkot ymmärsivät olevansa osa maailmaa, jossa ihmisten perusturva oli järkkynyt. Puhe rakastavasta Jumalasta kuulosti ontolta ihmisten eläessä vailla ruokaa, vaatteita ja huolenpitoa. Kirkkojen työn perustaksi tuli keskinäisen riippuvuuden ja vastavuoroisuuden periaate. Jumalan luoma maailma on yhteinen; siinä ilmenevä toivo ja epätoivo ovat meidän kaikkien yhteisiä.
”Nyt, kun Kirkon Ulkomaanapu työskentelee ympäri maailmaa Keski-Afrikasta Etelä-Sudaniin ja Syyriasta Nepaliin ja Eurooppaan, tätä rohkeutta tarvitaan erityisesti. Haavoittuvassa asemassa olevia on suojeltava, toivottomille on tarjottava toivoa, rauha on tuotava väkivallan keskelle.”
Juhlapäivän aamuna pidetyssä KUA 70 -juhlajumalanpalveluksessa saarnannut Maailman kirkkojen neuvoston pääsihteeri Olav Fykse Tveit sanoi: ”Elämme maailmassa, joka on muuttumassa jakautuneeksi ja pirstaloituneeksi, ja keskittyy eroihin ja erottaviin voimiin niin ihmisten kuin ihmisen ja luonnon välillä. Tarvitsemme rohkeutta nähdä yhteys toisiimme.”
Kirkon Ulkomaanavun juhlavuoden teema on #rohkeus2017.
Lue lisää: kirkonulkomaanapu.fi/rohkeus2017
Puheet suomeksi käännettynä:
Pääministeri Juha Sipilän puhe _KUA70-juhlaseminaari_27092017
Arkkipiispa Kari Mäkisen puhe KUA70-juhlaseminaarissa 27092017
Alice Albrightin puhe KUA70-juhlaseminaarissa 27092017
Adama Diengin puhe KUA 70-juhlaseminaarissa 27092017
Puheet englanniksi:
Prime Minister Juha Sipilä’s speech FCA 70th celebrations 27092017
Archbishop Kari Mäkinen’s Speech FCA 70 Years: At the Wellspring of Courage 27092017
Alice Albrights keynote speech FCA 70th celebration 27092017