Äärijärjestö Boko Haramiin liitytään useimmin perheenjäsenten, ystävien tai naapurien rekrytoimana. Moskeijoiden tai koraanikoulujen kautta värvääminen on harvinaisempaa. Lisäksi naisten rooli Boko Haramissa on suurempi kuin aiemmin on uskottu. Äärijärjestön rekrytoijat ovat pystyneet soveltamaan toimintaansa tiukentuneeseen valvontaan sopivaksi, todetaan maanantaina julkistetuissa tutkimustuloksissa.

”Jos Boko Haramin jäsen väittää sinulle, että hänellä on kaikki hyvin, hän on kurja valehtelija. Me vaeltelemme puskissa, meillä ei ole kunnollista ruokaa, me emme kylve eikä meillä ei ole kunnollista juomavettä.”

Näin kertoo entinen Boko Haram -taistelija elämästään ääriryhmän jäsenenä tuoreessa Boko Haramia käsittelevässä tutkimuksessa. Sen tavoite on selvittää Boko Haramiin liittyneiden taistelijoiden taustoja ja perimmäisiä syitä heidän liittymiseensä äärijärjestöön.

Tutkimuksen aineisto on poikkeuksellinen. Siinä on haastateltu 119 entistä Boko Haram – taistelijaa joulukuussa 2015. Tutkimus tehtiin Yolan ja Maidugurin alueilla Nigeriassa.  Näin laajaa aineistoa ei ole aiemmin kerätty. Tulokset julkaistiin maanantaina YK:n päämajassa New Yorkissa järjestetyssä tilaisuudessa.

Tutkimuksen ovat tuottaneet Kirkon Ulkomaanapu, Kansainvälisen dialogin keskus (KAICIID), Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkosto sekä Citizen Research Centre -tutkimuskeskus. Työn tekemisessä hyödynnettiin vuonna 2014 tehdyn al-Shabaabin rekrytointia käsittelevän tutkimuksen tuloksia.

Jotta Boko Haram -taistelijoiden vastaukset saatiin asetettua kontekstiin, haastateltiin myös 60 henkilöä, nigerialaisista kansalaisjärjestöistä. Haastateltavat työskentelivät esimerkiksi humanitaarisen avun, nais- ja nuorisotyön, yhteisöjen kehittämisen sekä uskonnon ja tutkimuksen aloilla Nigeriassa. Tutkimuksessa on vertailtu järjestöjen työntekijöiden ja Boko Haramin entisten taistelijoiden antamia vastauksia.

”Tavoitteemme on aina päästä alkuperäislähteille. Ilman ensikäden tietoa on mahdotonta ymmärtää olosuhteiden monimutkaisuutta, saati pyrkiä ehkäisemään väkivaltaista radikalismia tai sopeuttamaan entisiä taistelijoita”, sanoo Antti Pentikäinen, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkoston johtaja.

Rekrytoija on usein ystävä, naapuri tai sukulainen

Boko Haramiin liitytään tavallisesti ennestään tuttujen ihmisten kautta.  60 prosenttia haastatelluista kertoi, että heidät oli rekrytoinut ystävä, perheenjäsen tai sukulainen. Vastoin yleistä ennakkokäsitystä vain 27 prosenttia oli rekrytoitu moskeijoissa tai koraanikouluissa.

On hyvin todennäköistä, että moskeijoita käytetään kokoontumistilana. Ne eivät kuitenkaan ole rekrytointipaikkoja. Näyttöä Boko Haramin puolella olevista ja siihen liittymiseen kannustavista radikaalisaarnaajista saatiin hyvin vähän.

“Syyskuun 11. päivää edeltävässä maailmassa moskeijat ja koraanikoulut olivat tärkeitä rekrytointipaikkoja. Tämä on muuttunut. Tutkimustuloksistamme näkyy selvästi se, että rekrytoijat ovat sopeutuvaisia. He pystyvät toimimaan myös uudessa tilanteessa, jossa valvontaa on kiristetty. Se on johtanut esimerkiksi siihen, että naiset ja tytöt ovat yhä useammin rekrytoinnin kohteena”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja Mahdi Abdile. Hän toimii väkivaltaisen radikalisaation vastaisen työn johtajana Kirkon Ulkomaanavussa.

Naiset rekrytoijia ja tiedustelijoita miehiä useammin

Boko Haram tunnetaan nuorten tyttöjen sieppauksista. Tutkimuksen mukaan naispuoliset jäsenet otettiin Boko Haramiin useammin väkivalloin (17 %) kuin miehet (5 %). Lisäksi miespuoliset jäsenet kertoivat useammin liittyneensä täysin omasta tahdostaan (11 %) kuin naiset (2 %).

Naisten ja miesten roolit näyttävät Boko Haramissa yllättävän samanlaisilta. Tutkimus ei tue käsitystä, jonka mukaan naisten rooli on pelkästään olla vaimo, tarjota seksipalveluita ja vastata kotitöistä. Boko Haramissa myös miehet ovat vastuussa ruuanlaitosta ja siivouksesta.

Sen sijaan haastateltujen joukossa oli jopa enemmän nais- kuin miespuolisia rekrytoijia (12 ja 7). Samoin naisia oli miehiä enemmän tiedustelutehtävissä (8 ja 6).

“Naisten suuri rooli Boko Haramissa oli yllättävimpiä tuloksiamme. Esimerkiksi al-Shabaabissa naisilla ei ole aktiivista roolia lainkaan”, Mahdi Abdile sanoo.

Miksi Boko Haramiin liitytään?

Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt Boko Haramiin liittymiseen ovat kosto, uskonto ja henkilökohtaiset tarpeet.

57 prosenttia Boko Haram -taistelijoista kertoi, että kostonhalu oli ainoa syy liittyä äärijärjestöön tai että sen merkitys oli suuri. Erityisesti haluttiin kostaa armeijalle, jota haastatellut kuvailivat brutaaliksi, armottomaksi ja säälimättömäksi.

Siksi aseellisten iskujen suunnittelussa Boko Haramia vastaan on oltava erittäin selkeät säännöt siitä, miten toimitaan erityisesti siviilien kanssa. Muuten aseelliset iskut saattavat vaikeuttaa väkivaltaisen radikalisaation vastaista työtä, tutkimus painottaa.

43 prosenttia entisistä Boko Haram -taistelijoista kertoi, että uskonnolla oli suuri merkitys heidän päätöksessään liittyä Boko Haramiin. Moni haastateltu kuitenkin koki, että Boko Haram ei seurannut islamin opetuksia ja että se käyttää hyväksi jäsenten heikkoa Koraanin tuntemusta. Näin kertoo eräs haastateltu.

“Ensiksi meidät houkuteltiin mukaan islamin nimissä ja olimme innoissamme. Meidän käskettiin mennä ja osallistua Jihadiin [pyhään sotaan]. Vasta sen jälkeen meille kävi selville, että tämä oli petollinen tapa lähettää meidät matkaan.”

23,5 prosenttia vastaajista kertoi, että he olivat liittyneet Boko Haramiin, jotta heitä pelättäisiin ja kunnioitettaisiin. 17 prosenttia halusi yksinkertaisesti kuulua joukkoon.

Pelko näyttelee suurta roolia kaikessa Boko Haramin toiminnassa: rekrytoinnissa, liittymisessä ja taistelijana toimimisessa. Entiset taistelijat kertoivat pelänneensä jo ollessaan jäseniä. Liikkeen jättämisen jälkeen he pelkäävät kostoa.  Boko Haramiin liittyvä pelko pitäisi huomioida radikalisaation vastaisessa toiminnassa. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää entisten taistelijoiden sopeuttamiseen sekä paikallisten yhteisöjen toiminnan kehittämiseen niin, että yksilö voisi kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta esimerkiksi kotikylässään.

Suomen ulkoasiainministeriö on tukenut tutkimuksen tekemistä.  Tutkimuksen toinen kirjoittaja on tutkija-tohtori Anneli Botha.

Tutkimuksen tiivistelmän (englanniksi) voi lukea täältä.

Lisätietoja (huom. aikaero : Mahdi Abdile, johtaja, tutkimus ja väkivaltaisen radikalisaation vastainen työ +358 50 44 232 92 Mahdi.Abdile@kirkonulkomaanapu.fi
Satu Helin, uutistuottaja, +35840 630 8133 satu.helin@kirkonulkomaanapu.fi,
Mikko Koivumaa, viestintäpäällikkö, +358 40 559 4030, mikko.koivumaa@kirkonulkomaanapu.fi