Kirkon Ulkomaanapu tukee burundilaisia pakolaisia vastaanottavia köyhiä yhteisöjä Kongossa. Yhteensä 500 kotitaloutta on saanut rahallista apua sekä tukea ammatinharjoittamisen aloittamiseen.

Burundissa huhtikuussa alkaneet levottomuudet ovat ajaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä kodeistaan. Suuri osa pakolaisista on etsinyt turvaa Kongosta, jonka kanssa Burundilla on yhteinen maaraja.

Kongo on maailman köyhimpiä maita, ja pakolaiset ovat päätyneet jopa Kongon mittapuulla puutteenalaiselle Etelä-Kivun alueelle. Pakolaismäärän yhtäkkinen kasvu rasittaa alueen kylien jo ennestään pieniä resursseja.  Silti moni perhe on ottanut pakolaisia luokseen asumaan.

Ulkomaanapu keskittyykin Etelä-Kivussa pakolaisia vastanottaneiden yhteisöjen auttamiseen.

”Moni pakolaisia vastaanottanut perhe koostuu vain naisista ja lapsista”, Ulkomaanavun humanitaarisen työn koordinaattori Frédéric Fessard sanoo.

”Monilla näistä perheistä ei ole juuri mitään. Silti he ovat päättäneet jakaa vähäiset tilansa ja ruokansa pakolaisten kanssa.”

Ulkomaanapu on tarjonnut 500 perheelle apua ja koulutusta uuden elinkeinon aloittamiseen sekä pienimuotoisen liiketoiminnan suunnitteluun niin, että lisätienestit voidaan käyttää perheen lasten koulutukseen. Lisäksi pakolaisia majoittavia perheitä tuettiin pienellä rahasummalla, jonka he saivat uuden pienliiketoimintansa aloittamiseen.  Raha jaetaan kännyköiden sim-korttien avulla.

“Ulkomaanapu ei ole vain rohkaissut minua auttamaan niitä, joilla on vaikeaa. Se on myös opettanut, että voin käyttää sim-korttia kukkarona. Jospa se vain vielä voisi tuoda takaisin nuoruuteni”, sanoo Maramuke Ngali, 80.

Etelä-Kivuun on tullut yli 14 000 burundilaispakolaista huhtikuun jälkeen.  Heistä suurin osa asuu nyt Lusendan pakolaisleirillä. Yli 6000 on kuitenkin majoittunut alueen pieniin kyliin, kuten Lubarikan ja Luvungiin, joissa Ulkomaanapu toimii.

Hanke on osa kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkoston yhteistä ponnistusta Burundin pakolaisten auttamiseksi.

Fessard painottaa, että pakolaisia vastaanottavien yhteisöjen tukeminen on tärkeää sekä pakolaisten että kyläyhteisöjen kannalta.

“Ensiksi tavoite on auttaa yhteisöjä toipumaan pakolaisvirran aiheuttamasta lisärasituksesta. Toiseksi haluamme varmistaa, että yhteisöt voivat ottaa vastaan lisääkin pakolaisia, jos tilanne Burundissa edelleen heikkenee”, hän sanoo.

”Ulkomaanapu on antanut minulle toivoa ja lohtua. Järjestö tuli apuun, kun toivotin kotiini tervetulleeksi ihmisiä, vaikka olen itsekin köyhä”, sanoo Luvungissa asuva Zawadi Mapendo, 41.

Teksti: Satu Helin
Kuva: Kirkon Ulkomaanapu