Yleinen
-
Yhdenkin ihmisen työllistyminen maailman haastavimmissa paikoissa on ihme
Ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevät tuntevat vielä nahoissaan muutaman vuoden takaiset leikkaukset. Sopeutuminen ja sopeuttaminen jatkuu edelleen. Alan reformi on puhututtanut ajankohtaisohjelmissa ja lehtien palstoilla. Oppilaiden hapuilu työelämäjaksojen, lähiopetuksen ja oman itsenäisyyden kanssa on herätellyt suomalaisia pohtimaan ammatillisen koulutuksen tilaa ja merkitystä laajasti. Meitä suomalaisia lohduttaa haasteiden keskellä ajatus siitä, että aina löytyy joku naapuri, tuttu […]
-
Kännykkä ei ole vaurauden symboli, vaan köyhien elinehto
Ilmastonmuutoksen aiheuttama sään epävakaus hankaloittaa entisten maaorjien toimeentuloa Nepalissa. Kännykkä ja kastelujärjestelmä ovat viljelijöille yhtä tärkeitä työvälineitä. Länsi-Nepalin maaseudulla olosuhteet ovat karut. Pulaa on kaikesta. Henkilöllisyystodistuksesta, omasta talosta, ruuasta. Maanviljelyllä perheet saavat ruokaa ja toimeentuloa, mutta aina sadot eivät ole riittävät. Silti suurimmalla osalla aikuisista on käytössään kännykkä. Mielessä herää kysymys siitä, onko henkilöllä oikeasti […]
-
Liian varhainen avioliitto keskeyttää tyttöjen koulunkäynnin Etelä-Sudanissa
Ennen koulutushankkeen aloittamista vanhemmat on vakuutettava koulutuksen hyödystä. Vanhemmat sukupolvet ymmärtävät yleensä argumentin, että koulutettu tytär tuo perheelleen enemmän taloudellista hyötyä kuin lapsena naimisiin menevä. Harvat ihmisoikeusloukkaukset aiheuttavat niin pitkäkestoista vahinkoa lapselle kuin lapsiavioliitot. Etelä-Sudanissa oli puistattavaa kuulla, miten kylmän laskelmoivasti niitä perinteisesti on solmittu. Etelä-Sudanin Piborissa puhutaan ”tytön varaamisesta” – to book a girl. […]
-
Budjettiriihessä lupaavia lisäyksiä, mutta kasvaako Suomi kokoaan suuremmaksi?
Seurasin eilen hallituksen budjettiriihen suoraa lähetystä ja sitä seurannutta viestintää. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2020 ehdotettavat määrärahat kasvavat noin sadalla miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Kiintiöpakolaisten määrää nostetaan sadalla. Siviilikriisinhallintaa, konfliktienestoa, rauhanvälitystä ja rauhanrakentamista vahvistetaan. Hienoa! Näitä toimia on kaivattu. Mutta hallitusohjelman lupauksiin verrattuna budjettiriihen tulos herätti myös kysymyksiä. Hallitusohjelmassa on tavoite ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”. Hallitusohjelmassa […]
-
Sisältääkö Jutta Urpilaisen salkku työkalut äärimmäisen köyhyyden poistamiseen?
EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi ehdolla oleva Jutta Urpilainen sanoo jättävänsä tuoreen salkkunsa painoarvon arvioinnin muille. Se on helppoa: painava. Itse asiassa salkku painaa niin paljon, että se tuskin nousee ilman mittavaa yhteistyötä. Nimitys on kunnianosoitus paitsi Urpilaisen henkilökohtaiselle osaamiselle, myös Suomen vahvalle perinteelle rakentaa siltoja, yhteistyötä ja konsensusta maailmalla. Nimitys on tunnustus sille, että […]
-
Naistyöntekijöille eri puolilla maailmaa jokainen päivä on taistelu, eikä vain töissä
Maailman humanitaarisen avun päivää vietetään 19.8. kymmenettä kertaa. Päivän tarkoituksena on muistaa humanitaarisen avun ammattilaisia, jotka työllään tukevat ihmisiä kriisikohteissa eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna päivä on omistettu naisille humanitaarisessa työssä. Naistyöntekijät on valittu huomion kohteeksi, koska halutaan valottaa naisten arvokkaan työpanoksen lisäksi heidän työssään kohtaamiaan erityishaasteita. Kaikki humanitaarisen työn tekijät joutuvat työskentelemään kaukana ystävistä […]
-
Maailman valtiot raportoivat kestävästä kehityksestä New Yorkissa – toivoa on, mutta yhteistyötä ja kunnianhimoa tarvitaan lisää
Viimeiset kymmenen työpäivää on mennyt Suomen valtuuskunnan matkassa New Yorkissa seuraamassa kestävän kehityksen eli Agenda2030:n tavoitteiden toteutumista. Harvalla maalla oli mukana yhtä laaja kirjo kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman edustajia kuin Suomella. YK:n jäsenmaiden johdolla toteutettavaa työtä planeetan pelastamiseksi ja kaikkien meidän asukkaiden elinolojen ja ihmisoikeuksien takaamiseksi seurataan YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa. Se tuo vuosittain jäsenmaat […]
-
”Miksi lähettäisin lapseni sinne haaskaamaan aikaa?” – Uganda on tyypillinen esimerkki köyhän maan oppimisen kriisistä
Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisena Ugandassa työskentelevän Piia Pelimannin mielestä Suomella on paljon annettavaa kehittyvien maiden koulutuksen kehittämisessä. Kirjoitus on osa blogisarjaamme, joka alleviivaa koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. ”Koulussa ei opi mitään. Miksi lähettäisin lapseni sinne haaskaamaan aikaa?” Näin kysyi yksi tapaamistani koululaisten vanhemmista Pohjois-Ugandassa. Uganda on tyypillinen esimerkki köyhän maan oppimisen kriisistä. Ennätysmäärä lapsia […]
-
Olemme rakentaneet yhteiskunnan, jossa tausta ei ratkaise mitä ihmisestä voi tulla – siksi meidän on pystyttävä vielä parempaan
Kirjailija Elina Hirvosen mielestä Suomella olisi vaikutusvaltaa toimia nykyistä tehokkaammin koulutuksen laadun nostamiseksi hauraimmissa maissa. Kirjoitus on osa blogisarjaamme, joka alleviivaa koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. Oli vuosi 2009. Olimme Egyptissä, Kairon kalleimpiin kuuluvalla asuinalueella, kiipesimme egyptiläisen ystäväni isän talon rappusia. Olin kiusaantunut. Talon kellarissa asui palvelijaperhe, ja nyt yksi heistä kantoi hiekkapölyn peittämää rinkkaani […]
-
Nuoret ovat vaihtaneet ilmastoahdistuksen toiminnaksi – päättäjät, nyt on teidän vuoronne
Lauantaina 2.3. yli 500 nuorta kokoontui Finlandia-talolle Helsinkiin keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja vaatimaan päättäjiltä parempaa ilmastopolitiikkaa. Nuoret ovat kyllästyneet siihen, että esimerkiksi talouskasvu asetetaan jatkuvasti ilmaston edelle. Ilmastonmuutos iskee voimakkaimmin niihin ihmisiin, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Meidän ilmasto2030 -kokouksessa julkaistiin nuorten julkilausuma, joka avaa ilmaston nykytilaa ja rakentaa nuorten vision siitä, millaisia ilmastotekoja Suomessa […]
