Kirkon Ulkomaanavun viralliseksi perustamisajankohdaksi lasketaan syyskuun 25. päivä vuonna 1947, jolloin Suomen luterilainen kirkko liittyi virallisesti kirkkojen kansainvälisen avun verkostoon – tällöin vielä avun vastaanottajana.

Sotavuosien jälkeen Suomi oli raunioina. Ruoasta ja vaatteista oli suuri puute, sota oli köyhdyttänyt maata. Alueluovutuksena vaaditusta Karjalasta siirtyi muualle Suomeen asutettavaksi yli 400 000 ihmistä.

Köyhään Suomeen toimitettiin Suomen luterilaisen kirkon kautta rahaa, vaatteita ja ruokatarpeita muun muassa Ruotsista ja Amerikasta. Erityisen aktiivisia avustajia olivat amerikansuomalaiset.

Keräyskampanjoita varten amerikkalaisille sisarkirkoille toimitettiin kuvauksia Suomen oloista ja tarpeista sekä apua saaneiden suomalaisten kiitoskirjeitä ja kuvauksia elämänmuutoksista.  Hätäavun lisäksi vahvistettiin Suomen luterilaisen kirkon diakoniavalmiuksia, ja tuettiin näin suomalaisten valmiuksia auttaa itse itseään.

Avun saajasta avun antajaksi

1950 ja -60 -lukujen vaihteessa Suomen kirkko kypsyi avunsaajasta avunantajaksi. Esimerkiksi Yhteisvastuukeräyksen tuotosta runsas kolmannes ohjattiin ”maailman hädänalaisten auttamiseen”. Tänä päivänä KUA välittää 60 prosenttia Yhteisvastuukeräyksen tuloista maailman köyhimmille.

Kolmatta maailmaa ja kansainvälistä oikeudenmukaisuutta koskevat kysymykset saivat 1960-luvulla tilaa myös kirkkojenvälisten järjestöjen toiminnassa. Tuolloin sanomalehtien otsikoihin nousivat järkyttävät kuvat nälkäisistä Biafran lapsista.

Kansainvälistä avustustoimintaa koskevan ilmapiirin muuttuessa suopeammaksi korostui myös kirkon avustustoiminnan merkitys, ja Kirkon Ulkomaanavun asema vahvistui.

Kirkon Ulkomaanapu tänään

1970-luvulta lähtien KUA:n avustusvarat ja henkilökunnan määrä ovat kasvaneet tasaisesti. Vuoteen 1995 saakka KUA oli osa kirkon ulkoasiain hallintoa, mutta tuolloin se säätiöityi itsenäiseksi toimijaksi. KUA:n hallituksen nimittävät Kirkkohallitus ja KUA:n hallitus yhdessä. Kirkkohallitus nimittää KUA:n hallitukseen kaksi jäsentä ja KUA:n hallitus nimittää muut jäsenet itse. Hallituksen valinnan valmistelee vaalivaliokunta, jossa on sekä Kirkkohallituksen että KUA:n hallituksen edustajia.

Nykyään KUA on yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyön ja katastrofiavun toteuttajista ja osa kirkollisten avustusjärjestöjen kattojärjestön ACT-allianssin verkostoa. KUA on mukana siellä, missä elämän edellytykset ovat kaikkein heikoimmat. Teemme työtä ihmisarvoisen elämän ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden puolesta.