Vuosikertomus 2017

Vastuumme ihmisille, joiden kanssa työskentelemme

KUA toimii pääosin niin sanotuissa hauraissa valtioissa ja muissa vaikeissa ympäristöissä, usein kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien parissa. Me organisaationa ja jokainen työntekijä yksilönä, olemme velvollisia huolehtimaan näiden ihmisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Olemme sitoutuneet rakentamaan työyhteisöä, joka ehkäisee vahingollista käytöstä, edistää vastuullista toimintatapaa sekä tukee näitä ylläpitäviä asenteita. Tätä korostamme jo henkilöstöä rekrytoidessamme. KUA ei hyväksy väärinkäytöksiä kuten petoksellista toimintaa, korruptiota, oman aseman väärinkäyttöä eikä sukupuolista häirintää tai hyväksikäyttöä missään muodossa. Eettiset toimintatavat ja asianmukainen käytös on määritelty KUA:n käytössäännöissä, ja työntekijämme ovat sekä henkilökohtaisesti että yhteisönä vastuussa näiden sääntöjen noudattamisesta. Jokaisen työntekijä allekirjoittaa säännöt ja suorittaa niihin liittyvän kurssin.

KUA ryhtyi vuonna 2017 edistämään erityisiä lasten turvallisuutta ja osallisuutta huomioivia toimintatapoja. Kunnioittaaksemme niiden ihmisten arvokkuutta joiden parissa työskentelemme, meillä on erilliset säännöt kuvien, videoiden ja tarinoiden käyttämisestä.

Arvioimme säännöllisesti riskejä, joita voimme omalla toiminnallamme aiheuttaa ihmisille ja yhteisöille, joiden kanssa työskentelemme. Erityisen valitusmekanismin kautta ihmiset voivat valittaa, mikäli KUA tai joku työntekijämme on aiheuttanut haittaa tai vahinkoa. KUA tutkii kaikki henkilöstön eettisiä rikkomuksia koskevat epäilyt ja ryhtyy tarvittaessa kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

KUA on saanut ensimmäisenä organisaationa Suomessa kansainvälisen, laatua ja vastuullisia toimintatapoja arvioivan CHS-standardin (Core Humanitarian Standard) mukaisen sertifioinnin. Riippumattomat tarkastajat arvioivat toimintaamme vuosittain.

Taloudessa vahvaa kasvua

Vuoteen 2017 lähdettiin haastavasta tilanteesta, kun edellisenä vuonna valtionavustukset vähenivät 15,5 miljoonasta eurosta 8,3 miljoonaan euroon. Talous kehittyi kuitenkin suotuisasti muiden rahoituslähteiden osalta. Yhteistyö kansainvälisten rahoittajien kanssa jatkui hyvänä ja avustustuotot ylittivät budjetin. Lahjoitukset yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä ylittivät budjetin 3,2 miljoonalla eurolla eli 34 prosentilla. Merkittävin tekijä oli 2,0 miljoonan euron suurlahjoitus.

Tilikauden 2017 ylijäämä oli 45 031 euroa ja oman pääoman määrä vuoden lopussa 13,0 miljoonaa euroa. Tästä oli sidottuihin rahastoihin kirjattuja kohdennettuja lahjoituksia kehitysyhteistyöhön sekä katastrofi- ja jälleenrakennustyöhön ja Naisten Pankille yhteensä 7,9 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset saamiset yhteensä olivat 2,9 miljoonaa euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 6,8 miljoonaa euroa, mihin sisältyy eri rahoituslähteistä saatuja hanke-ennakkomaksuja 3,4 miljoonaa euroa.

Tuotot

Tilikauden kokonaistuotot olivat 44,3 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 29 prosenttia. Varainhankinnan tuotot olivat 41,8 miljoonaa euroa.

Kulut

Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2017 kansainväliseen avustustyöhön ja kotimaan toimintoihin 44,2 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 28 prosenttia. Avustustyön kulut olivat 38,6 miljoonaa euroa, ja ne sisältävät ohjelmien suunnittelu- ja seurantakuluja 3,4 miljoonaa euroa. Avustustyön tukitoimintojen, yleishallinnon ja varainhankinnan kulut olivat 5,7 miljoonaa euroa.

Taloustiedot pdf-tiedostoina

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017

Tilintarkastuskertomus 2017

Sisäinen tarkastus parantaa toimintavarmuutta

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, jonka tehtävä on tuottaa lisäarvoa Kirkon Ulkomaanavun säätiölle ja parantaa sen toimintavarmuutta. Se tukee säätiötä ja sen ylintä johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Tuleva kehitys

Kehitysyhteistyön globaalit rakennemuutokset tulevat vaikuttamaan KUA:n toimintaan tulevina vuosina merkittävästi. Järjestön on edelleen kehitettävä uudenlaisia toimintatapoja ja löydettävä uudenlaisia rahoitusvälineitä missionsa, visionsa ja toimintatavoitteidensa toteuttamiseksi. Esimerkiksi yksityissektorin rahoituksen priorisointi joissakin maissa tulee jatkumaan ja laajenemaan.

Vuonna 2016 vahvistetun uuden strategian toteuttaminen käynnistyi vuonna 2017. Perinteisen avustustyön lisäksi ammatillinen koulutus, työpaikkojen luominen ja toimeentulon parantaminen ovat nousemassa voimakkaasti KUA:n painopisteiksi.

KUA:n on pystyttävä osoittamaan toiminnassaan selkeä lisäarvonsa ja kokemuksensa toimimisesta vaikeissa olosuhteissa. Kumppanuudet kansainvälisten toimijoiden, kuten YK-järjestöjen, kehityspankkien, ACT-allianssin sisarjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestötoimijoiden kanssa jatkuvat.

Oikeus toimeentuloon

Työpaikat, yrittäjyys ja toimeentulon elpyminen katastrofin jälkeen ovat KUA:n toimeentulotyön kärjet. Työ keskittyy erityisesti naisiin ja nuoriin.

Paikallisia elinkeinoja vahvistavat kylätason organisaatiot ovat hyödynsaajamäärillä mitaten KUA:n suurin työkohde. Tällaisia organisaatioita ovat mm. tuottajien yhteenliittymät, osuuskunnat ja osuuskassat sekä yhteisten resurssien käyttöä ohjaavat kyläkomiteat, joita tuen piirissä oli 1,766. Noin 60 000 jäsenestä 59 % oli naisia.

Yhteisöjä tuettiin myös pienillä infrastruktuurihankkeilla, joilla kehitettiin mm. vesi- ja kastelujärjestelmiä, jatkojalostusta ja logistiikkaa tai korjattiin katastrofien vaurioita. Näistä toimista hyötyi yhteensä yli 9000 perhekuntaa. Jälleenrakennus työllisti yli 1500 ihmistä. Noin 5000 perhettä sai aineellista tukea tulonhankinnan ja/tai ruuantuotannon käynnistämiseen.

Kyläpankit ja osuuskassat vahvistavat paikallistaloutta tarjoamalla rahoituspalveluita kehittyvän yritystoiminnan ja maatalouden tarpeisiin. KUAn vuonna 2017 tukemissa 535 kassassa oli yhteensä 30 000 jäsentä, joista 17 500 oli naisia. Suuri osa jäsenistä osallistui erilaisiin koulutuksiin, jotka paransivat heidän tulonhankintaansa. Kun aiemmin painopiste oli maataloudessa, nyt yhä suurempi osa koulutuksista liittyy tuotannollisiin taitoihin ja yrittäjävalmiuksiin, joiden osuus koulutuksesta oli yli 75 %.

Yrittäjyys onkin KUAn selkeä kasvualue. Lähes 5000 ihmistä työllistyi pää- tai sivutoimisina yrittäjinä ja yrityksiin syntyi 1400 työpaikkaa. Useat maatoimistot panostavat erityisesti naisten ja nuorten yrittäjyyden tukemiseen. Ugandassa ja Jordaniassa erityisryhmänä ovat pakolaisnuoret. Uusi aluevaltaus on neuvojien ja valmentajien koulutus yrittäjyyshankkeiden tarpeisiin. Jordaniassa, Nepalissa ja Kambodzhassa koulutettiin yli 50 yritysneuvojaa sekä KUA:n omin että Naisten Pankin vapaaehtoisvoimin.

Oikeus rauhaan

Vuonna 2017 Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tuki rauhantyötä globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla.

Tärkein tavoite KUA:n rauhantyössä on varmistaa osallistavuus, eli että esimerkiksi nuoret, naiset sekä uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat mukana konfliktien ratkaisussa ja rauhan rakentamisessa.

Työ on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja YK:n turvallisuusneuvoston nuoria, naisia ja rauhaa koskevien resoluutioiden 1325 ja 2250 kanssa.

KUA on myös jatkanut työtään YK:n aloitteesta perustetun Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkoston sihteeristönä. Heinäkuussa uskonnollisten johtajien rooli väkivaltaisuuksien ehkäisemisessä sai erityistunnustusta toimintasuunnitelmassa, joka julkaistiin New Yorkissa YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin läsnäollessa.

Rauhantyö keskittyi Keski-Afrikan tasavaltaan, Etelä-Sudaniin, Keniaan, Ugandaan, Somaliaan, Myanmariin, Nepaliin, Kambodzaan, Liberiaan sekä Israeliin ja Palestiinalaisalueille. Sovittelu- ja rauhanprosesseissa käsitellään muun muassa maa- ja omaisuuskiistoja, perheoikeuksia ja ihmisoikeusrikkomuksia.

Viime vuonna rauhantyö linkittyi vahvasti toimeentuloon. Esimerkiksi Keniassa KUA tuki toisiaan vastaan taistelleita yhteisöjä karjankasvatuksessa. Tulomahdollisuudet ennaltaehkäisevät ryöstelyä ja muita konfliktin aiheita. Somaliassa valtion rakenteita tukeva työ on jatkunut, ja myös kaupankäynnin edistämisellä on ollut kasvava osuus rauhanrakennuksessa.

Etelä-Sudanissa Boman osavaltio välttyi ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kokonaan laajoilta osavaltion sisäisiltä väkivaltaisuuksilta KUA:n vuosina 2016 ja 2017 tukeman rauhanprosessin ja allekirjoitettujen rauhansopimusten ansiosta. Osavaltion ylin poliittinen johto vaihtui niin ikään historiallisen rauhanomaisissa merkeissä, mikä lupaa hyvää kestävälle rauhalle ja vakaudelle seudulla.

Myanmarissa KUA koulutti 84 nuorta rauhanaktivistia eri etnisistä ja uskonnollisista taustoista rauhanvälityksessä ja väkivaltaisuuksien ehkäisyssä yhteisöissään ympäri maata.

Suomessa KUA ja rauhanverkosto on tukenut suomalaisten viranomaisten, uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja perheiden välistä yhteistyötä väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseksi. Vuoden aikana järjestetyt seminaarit ja koulutustilaisuudet ovat tavoittaneet satoja toimijoita, asiantuntijoita ja muita ammattilaisia Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Oikeus laadukkaaseen koulutukseen

Opin tie on tie tulevaisuuteen. Vaikeissakin olosuhteissa koulutus antaa mahdollisuuden suunnitella elämää eteenpäin, kohti parempaa.

Vuonna 2017 Kirkon Ulkomaanavun koulutushankkeiden määrä kasvoi 56 hankkeeseen. Koulutuksen laadun parantamiseen tähdätään monin eri keinoin. KUA:n tuella rakennettiin tai kunnostettiin 763 koululuokkaa. Uusien luokkahuoneiden rakentamisen ansiosta luokkakoot ovat pienentyneet ja oppilaat saavat yksilöllisempää opetusta.

KUA:n tuella koulutettiin 5440 opettajaa.

Vanhempien sitoutuminen lasten koulunkäyntiin on yksi tärkeimmistä edellytyksistä sille, että lapsi käy koulua säännöllisesti ja pääsee luokalta seuraavalle ikätoveriensa mukana. KUA on perustanut jo lähes kaikkien tukemiensa koulujen yhteyteen vanhempien ja opettajien yhdistyksiä, joissa vanhemmat osallistuvat lastensa koulunkäynnin tukemiseen ja koulun hallintoon. Yhdistyksien toiminnan puitteissa on tuettu vanhempien pienyrittäjyyttä, mikä on lisännyt perheiden toimeentuloa, ja johtanut vanhempien parempaan sitoutumiseen.

Keniassa tyttöjen koulunkäynnin keskeytykset ovat vähentyneet sen jälkeen, kun kouluissa aloitettiin puhtaan juomaveden jakelu. Etenkin toisen asteen tyttöjen koulunkäynti estyy usein siksi, että he joutuvat jäämään kotiin kantamaan vettä kaivolta, joka voi sijaita kilometrien päässä kotoa. KUA:n tukemissa kouluissa oppilaat saivat viedä puhdasta juomavettä myös kotiin, jotta he pystyivät käymään koulua keskeytyksittä. Vuonna 2017 veden jakelun piirissä oli 13 000 oppilasta.

Pelkkä kouluun pääseminen ei kuitenkaan riitä tulevaisuuden turvaamiseksi. Koulutuksen pitää myös johtaa ammattiin. Siksi opinto-ohjaus ja työelämätaitojen opettaminen ovat yhä tiiviimpi osa KUA:n koulutushankkeita. Opinto-ohjausta on jatkettu menestyksekkäästi Kambodzhassa, jossa 9127 oppilasta sai ohjausta vuonna 2017.

Kahdeksassa toimintamaassa yhteensä 2619 nuorta pääsi yrittäjyyskoulutukseen, jossa heitä autettiin perustamaan oma yritys. Esimerkiksi Jordaniassa 96 % yrittäjyyskoulutuksen saaneista nuorista perusti stipendin avulla onnistuneesti oman yrityksen.

Syyriassa KUA kunnosti kouluja ja tarjosi paikallisille töitä

Taistelut jatkuivat Syyriassa seitsemättä vuotta, mutta joillakin alueilla lapset pääsivät jo palaamaan kouluun. Useimmat koulut ja muut julkiset rakennukset ovat kuitenkin vuosien sotimisen aikana joko tuhoutuneet taisteluissa tai ilman kunnossapitoa menneet erittäin huonoon kuntoon. Maan sisäisiä pakolaisia on yli kuusi miljoonaa.

Kirkon Ulkomaanapu kunnosti vuonna 2017 Syyriassa julkisia tiloja, kuten kouluja, vanhainkodin, sairaalan ja leikkikentän yhteistyössä kumppaniensa kanssa.

Neljä viidestä syyrialaisesta elää sodan seurauksena köyhyydessä, joten mahdollisuus tulojen ansaitsemiseen on hyvin tärkeä. Kunnostushankkeissa työllistyi yhtensä 292 heikoimmassa tilanteessa olevaa ihmistä.

Esimerkiksi Aleppossa KUA:n tuella kunnostettiin Al Baselin sairaalan neljä kerrosta. Hanke antoi työtä 19:lle aleppolaiselle. Sairaala tarjoaa ilmaisia terveyspalveluja noin 150 000 potilaalle vuosittain.

Lisäksi Aleppossa ja Damaskoksen maaseudulla 80 haavoittuvassa asemassa olevaa naista osallistui hankkeisiin, joissa valmistettiin villavaatteita kylien köyhille lapsille jaettavaksi.

Toivoa ja motivaatiota

Vaikka lasten pääsy kouluun on viime vuosina helpottunut, 1,7 miljoonaa kouluikäistä syyrialaislasta eli 43 prosenttia kouluikäisistä on yhä poissa koulusta.

KUA:n tuella kunnostettiin Syyriassa yhdeksän koulua; seinät paikattiin, luokkahuoneet maalattiin ja pulpetit korjattiin. Myös vessat ja vesipisteet kunnostettiin tai rakennettiin uudelleen. Korjaustöissä huomioitiin vammaisten lasten ja nuorten esteetön pääsy kouluihin.

Lisäksi KUA tarjosi tukiopetusta 360 vuosia koulusta poissa olleelle oppilaalle ja mahdollisti koulunkäynnin 110 lapselle ja nuorelle tukemalla lukukausimaksuissa.

Koulun kunnostaminen on iso asia koko kylälle. Poissaolot ovat vähentyneet ja koulun keskeyttää pienempi määrä lapsia ja nuoria kuin ennen. Opettajien motivaatio on kasvanut.

Koulu luo turvallisuuden tunnetta luomalla lapsille ja nuorille rutiinia sekä toivoa normaalista elämästä.

Suositut koodaustyöpajat toivat pakolaisnuoret ja kreikkalaiset yhteen

Koodaustyöpajoissa kreikkalaiset ja pakolaistaustaiset nuoret oppivat uusia asioita koodaamisesta ja toistensa kulttuureista. Kuva: Sokrates Baltagiannis

Monelta Kreikkaan saapuneelta pakolaiselta on jäänyt koulu kesken pakomatkan tai jo sitä edeltäneen sodan tai köyhyyden vuoksi. Näitä pakolaisia auttaakseen Kirkon Ulkomaanapu käynnisti toimintansa Kreikassa kesällä 2016. Vuoden 2017 aikana yhteensä 4 896 lasta ja nuorta oli mukana KUA:n hankkeissa Kreikassa.

Alkuvuodesta KUA:n työ keskittyi kouluikäisten lasten ja nuorten auttamiseen takaisin kouluun. Monet lapset olivat olleet koulusta pois keskimäärin kaksi vuotta, moni paljon pidempäänkin. KUA:n ja paikallisten kumppanijärjestöjen päivätoiminnassa lapset ja nuoret saivat muun muassa äidinkielen opetusta ja tukea läksyjen tekemiseen.

Loppuvuodesta KUA:n työ kohdistui nuorisoon ja järjestimme Code+Create -työpajoja 15-24-vuotiaille kreikkalais- ja pakolaistaus taisille nuorille. Koodaustyöpajoilla pyritään helpottamaan nuorten työllistymistä ja lisäämään eri ryhmien välistä vuoropuhelua Kreikassa.

”Nuoret olivat innoissaan oppiessaan uusia taitoja. Työpajoista muodostui aitoja kohtaamispaikkoja, joissa monet kreikkalais- ja pakolaisnuoret tutustuivat ensimmäistä kertaa toisiinsa ja jopa ystävystyivät”, sanoo Kreikan maatoimiston johtajana vuonna 2017 työskennellyt Antti Toivanen.

Työpajoilla tahdottiin tavoittaa etenkin nuoria, joilla ei ole muita mahdollisuuksia oppia taitoja, joista voi olla suurtakin hyötyä elämässä ja työelämässä pärjäämisessä. Osallistujilta ei vaadittu aiempaa kokemusta ohjelmoinnista, vain englannin kielen perusteet ja innostunut asenne.

”On hyvä ajatus ottaa ryhmään ihmisiä eri taustoista. Tällä tavoin opimme kaikki uusista kulttuureista”, sanoo työpajaan osallistunut 15-vuotias kreikkalainen Michalis.

Työpajassa hän on ystävystynyt muun muassa 18-vuotiaan afganistanilaisen Saidin kanssa. Said saapui Ateenaan vuonna 2016 perheensä kanssa, kun elämä Afganistanissa kävi liian vaaralliseksi.

”Kreikkalaisiin on ollut vaikea tutustua, sillä kaikki eivät puhu englantia. Kun kuulin tästä ohjelmasta, halusin tietenkin mukaan. Nautin opiskelusta paljon”, Said sanoo.

Apua Itä-Afrikan kuivuuteen ja nälänhätään

Nainen kävelee ohi kuolleen lehmän Dong Bomassa, Dinkan kylässä Etelä-Sudanissa. Kuva: Paul Jeffrey

Erittäin vakava kuivuus koetteli Itä-Afrikkaa vuonna 2017. Keniassa KUA vastasi tilanteeseen yhteistyössä ACT-allianssin kanssa toimittamalla puhdasta juomavettä kouluihin yhteensä 15 273 lapselle. Lisäksi kouluihin toimitettiin käsienpesumahdollisuus.

Somaliassa noin 2700 ihmistä hyötyi Toghdeerin alueella kun KUA tuki kotitalouksia rahallisesti kuivuudesta selviämiseksi. Yhteisöjen kanssa myös kunnostettiin kaivoja puhtaan juomaveden turvaamiseksi ja Baidoan alueella yli 400 henkilölle toimitettiin puhdasta juomavettä hätäaputoimena.

Etelä-Sudanissa KUA lahjoitti katastrofivaroista Maailman ruokaohjelma WFP:lle 50 000 euroa välittömästi nälänhädän julistuksen jälkeen. Ulkomaanavun lahjoituksella hankittiin 18 000 kg ravintopitoista soija-vilja sekoitusta, joka oli pakattu annospakkausiin. Hätäravinto kuljetettiin ilmapudotuksin. Määrällä turvattiin 5040 hengen ruuansaanti 14 päiväksi.

Turvallisia kouluja Nepaliin

Janak Secondary School sijaitsee Gimdin vuoristoalueella Nepalin keskiosassa. Kirkon Ulkomaanapu rakensi koululle kaksi luokkarakennusta. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

Nepalin 2015 tuhoisien maanjäristysten jälkeen KUA on rakentanut turvallisia koulutiloja maanjäristysten tuhoamien tilalle, antanut psykososiaalista tukea sekä opettajille täydennyskoulutusta.

Viimeiset maanjäristysten jälkeen rakennetut koulut valmistuivat 2017. Kaiken kaikkiaan KUA:n rakentamissa tiloissa pääsi opiskelemaan 44 000 lasta.

Oulussa iso KUA 70v-juhla

Seurakuntien yhteyshenkilöt ja aktiivit järjestivät syyskuussa oululaisessa kauppakeskuksessa hyväntuulisen tapahtuman Kirkon Ulkomaanavun 70-vuotisen työn kunniaksi.

Tapahtumapäivä KUA 70v toi hyvää palautetta oululaisilta. Monipuolisessa tapahtumassa oli runsaasti musiikkia ja puheita sekä haastatteluja KUA:n teemojen ympärillä. Juontajana oli pidetty entinen radioääni Yleltä, Hannu Tarvas. Hän oli aktiivisena seurakuntalaisena ja Yhteisvastuu-keräyksen vapaaehtoisena luonteva valinta tapahtuman juontajaksi, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä ja KUA:n yhteyshenkilö Heidi Karvonen kertoo.

“Iloinen musiikki sekä lapset ja nuoret tuovat aina positiivista fiilistä katsojille”, sanoo Karvonen.

Seurakunnissa on paljon vapaaehtoisia ja monia kiinnostaa kansainvälisyys ja diakonia. Tapahtuma-avustajiksi, niin sanotuiksi pop up-vapaaehtoisiksi on helpompaa saada vapaaehtoisia kuin pitempiin projekteihin.

Kauppakeskus Valkean johtaja on myötämielinen hyväntekeväisyystapahtumiin ja antoi käyttöön veloituksetta kauppakeskuksen esiintymislavan ja äänentoiston. Tapahtuman kustannukset jaettiin seurakuntien kesken ja osa katettiin rovastikunnan tililtä.

Tapahtumassa kerättiin lipaskeräystä ja myytiin käsitöitä Kaivon hankkimista varten. Samaan kohteeseen haastettiin myös Valkean kauppakeskuksen yrittäjiä. Kaivo KUA:n kautta olisi maksanut 1200 euroa.

”Tuottomme oli noin 1000 euroa, eli kaivoa ei ihan saatu, mutta paljon rahaa kuitenkin auttamistyöhön.”

”Into tapahtumien järjestämiseen tulee yhdessä tekemisestä. Jokainen mukana oleva kokee kansainvälisen diakonian tärkeäksi ja on motivoitunut KUAn toiminnan kannattaja. Tehtiinpä isoja tai pieniä juttuja, yhdessä tekeminen on se juttu, jonka avulla jaksaa. Jokainen ottaa vastuulleen jonkin palasen tapahtumasta, silloin työ ei tunnu niin suurelta”, Heidi Karvonen kertoo.

Nopeantoiminnan joukot

Seurakuntien tuki on tärkeää

Kirkon Ulkomaanavun työ on kirkon perustehtävän toteuttamista. Valikoimaton lähimmäisenrakkaus, hätäapu konfliktien ja kriisien keskellä sekä pitkäaikainen kehitysyhteistyö ovat diakoniatyötä, jota KUA tekee seurakuntien mandaatilla maailman hauraimmilla alueilla.

Seurakuntien tuki on Kirkon Ulkomaanavun tulorakenteen peruspilareita. Tämän tuen merkitys Kirkon Ulkomaanavun työlle on elintärkeää myös tulevaisuudessa.

Suorat talousarvioavustukset seurakunnilta ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä. Yli puolet kirkon ja seurakuntien taloudellisesta avusta on seurakuntien talousarviotukea, joka oli vuonna 2017 yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Seurakuntien antama tuki mahdollistaa rahoituksen hakemisen myös kansainvälisiltä rahoittajilta kattamalla vaaditun omavastuuosuuden. Seurakuntien tuki on siksi monella tapaa arvokasta.

Vuonna 2017 seurakunnat ja seurakuntalaiset mahdollistivat työmme myös vapaaehtoisella tuella. Auttamisen tärkeydestä kertoo vuosittainen, Suomen suurin ja vanhin kansalaiskeräys Yhteisvastuu. Seurakuntien vapaaehtoinen apu, kuten vapaat kolehdit messuissa, rippikouluissa, osallistuminen KUA:n valtakunnallisiin kampanjoihin ja keräyksiin sekä seurakuntien järjestämät muut tapahtumat ovat KUA:lle tärkeitä tuen muotoja. Jokakeväinen Suvivirsi-keräys on muodostunut monen seurakunnan perinteiseksi tavaksi olla mukana KUA:n työssä.

Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöt ovat seurakunnissa mittaamaton voimavara. Heistä jokainen antoi myös viime vuonna vaikuttavan työpanoksen pitämällä yllä ajankohtaisia teemoja ja tuomalla KUA:n toimintaa näkyväksi seurakunnalle.