Syyriassa 16,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee kipeästi humanitaarista apua. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että KUA ja kaikki humanitaariset järjestöt pystyvät mahdollisimman pian jatkamaan työtään.
KIRKON ULKOMAANAVUN (KUA) henkilöstö Syyriassa palaa töihin tällä viikolla sekä maatoimistoissamme että toteuttamaan hanketyötä. Työ on ollut tauolla joulukuun alusta, jolloin turvallisuustilanne heikentyi väkivaltaisuuksien vuoksi.
Joulukuun alussa tapahtuneen Bashar al-Assadin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen Syyriaa on hallinnut siirtymävaiheen hallitus. Virallisen hallituksen perustaminen on vielä kesken. KUA:n henkilöstö Syyriassa tekee parhaansa koordinoidakseen toimintaansa paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten edustajien kanssa varmistaakseen, että ihmiset saavat myös siirtymävaiheessa asianmukaista tukea.
Syyriassa 16,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee kipeästi humanitaarista apua. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että KUA ja kaikki humanitaariset järjestöt pystyvät mahdollisimman pian jatkamaan työtään.
Humanitaaristen tarpeiden lisäksi Syyria kärsii myös sodan ja tuhoisien maanjäristysten aiheuttamista vahingoista kriittiselle infrastruktuurille, kuten tieverkolle, sairaaloille ja kouluille. 90 prosenttia syyrialaisista elää köyhyysrajan alapuolella, ja kansainväliset pakotteet haittaavat talouden normaalia kasvua. Myös nuorisotyöttömyys on erittäin korkea, ja naapurimaista tulevat pakolaiset ja paluumuuttajat lisäävät tuen tarvetta jälleenrakentamisessa.
Kuten niin usein konflikteissa, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat naiset ja lapset. Viime kuussa kiihtyneiden taisteluiden jälkeen 1,1 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan. Syyriassa 6,9 miljoonaa lasta tarvitsee kiireellisesti tukea koulutukseen. Nyt tarvitaan kipeästi tuhoutuneiden koulujen korjaamista, turvallisia oppimismahdollisuuksia ja tukea Syyriassa työskenteleville opettajille.
KUA:n Syyrian maatoimisto keskeyttää tilapäisesti toimintansa Aleppossa, Hamassa ja Homsissa
Alla KUA:n Syyrian ja Jordanian maajohtajan Mazen Khzouzin lausunto väkivaltaisuuksien kärjistymisestä Syyriassa.
ALEPPOSSA SIJAITSEE yksi Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Syyrian kenttätoimistoista, joka tukee laajennettuja operaatioita muualla Pohjois-Syyriassa. Viime viikolla Aleppon kaupungissa käynnistyi uusi aseellinen konflikti.
Epävakaan turvallisuustilanteen ja väkivaltaisuuksien kärjistymisen suuren todennäköisyyden vuoksi KUA keskeyttää tilapäisesti humanitaarisen toimintansa Aleppossa, Hamassa ja Homsissa. Maatoimiston johto seuraa tapahtumia tiiviisti maan pääkaupungissa Damaskoksessa.
Syyrialaisilla ei ole varaa uuteen tragediaan
Tällä hetkellä KUA:lla ei ole tarkkaa selvyyttä tapahtumien kulusta tai siitä, miten nyt käynnissä oleva tilanne lopulta kehittyy.
Aleppo on suuri kaupunki, jossa asuu yli 2 miljoonaa ihmistä. Tuhannet ihmiset ovat jumissa taistelujen keskellä. KUA:lla ei tällä hetkellä ole tietoa alueelle mahdollisesti avattavista humanitaarisista käytävistä tai siitä, voivatko ihmiset lähteä kaupungista turvallisemmille alueille tai voivatko he täyttää perustarpeensa, kuten onko heillä ruokaa ja puhdasta juomavettä.
Syyrian humanitaariset tarpeet ovat valtavia. Nykytilanteen odotetaan pahentavan entisestään miljoonien siviilien kärsimyksiä, jotka ovat saaneet alkunsa yli 14 vuotta sitten alkaneesta konfliktista ja sitä seuranneista kriiseistä.
Tuhannet ihmiset ovat viime päivinä paenneet kodeistaan Pohjois-Syyriasta, ja pääkaupunki Damaskokseen on tähän mennessä saapunut yli 6 000 perhettä.
KUA:n Syyrian maatoimiston toiminta ja henkilöstön turvallisuus
Vaikka KUA:n Syyrian maatoimiston henkilökunta on fyysisesti turvassa, on heidän henkinen ja psyykkinen hyvinvointinsa kärsinyt syvästi. Erityisesti tilanne koskee KUA:n Aleppossa ja Hamassa työskentelevää henkilöstöä, joka joutuu marraskuun viimeisellä viikolla alkaneen eskalaation vuoksi kohtaamaan uudelleen psykologisia traumoja, joita vuosien konflikti on väestölle aiheuttanut.
KUA jatkaa maaohjelmansa toteuttamista Syyriassa Damaskoksessa ja Lattakiassa myös sillä välin, kun humanitaarinen toiminta Aleppon, Haman ja Homsin alueella on keskeytynyt.
Suurin huolenaiheemme on, että konfliktin uusiutuminen saattaa erityisesti Aleppossa ja Hamassa vaarantaa vuosien varrella tehdyt merkittävät ponnistelut, joilla lapsia ja nuoria on pyritty auttamaan palaamaan laadukkaan koulutuksen äärelle.
Toistaiseksi KUA ei ole saanut tietoa, että kunnostamiamme tiloja tai kouluja olisi vahingoittunut. Tarkka raportointi on tällä hetkellä kuitenkin haastavaa, koska alueelle ei ole pääsyä ja sieltä saadut tiedot ovat rajallisia.
Pysymme toiveikkaina, että kaikkien ihmisten ihmisarvoa ja oikeutta elämään kunnioitetaan ja että meneillään oleva väkivalta ei vaadi enempää ihmishenkiä.
Kriiseissä tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin – listasimme neljä asiaa siitä, miten pakolaisuus vaikuttaa tyttöihin
Lähi-idän kriisin vaikutukset yltävät pitkälle tulevaisuuteen ja voivat olla pysyviä, jollei humanitaariseen hätään vastata. Kriisien keskellä elävien tyttöjen tilanne on yleensä vaikein.
Humanitaariset kriisit vaikuttavat varttuvan sukupolven hyvinvointiin monin tavoin. Myös Gazan ja Libanonin väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti lapsiin ja heistä huolehtiviin naisiin.
Naisia ja lapsia on kuollut Gazassa viime vuoden aikana enemmän kuin vuodessa missään muussa konfliktissa kahteen vuosikymmeneen, arvioi avustusjärjestö Oxfam tuoreessa analyysissaan. UN Womenin mukaan Gazan siviiliuhreista 70 prosenttia on naisia ja lapsia.
Libanonissa puolestaan jopa miljoona ihmistä on viranomaisarvion mukaan jättänyt asuinpaikkansa ja paennut turvallisimmille seuduille. Syyskuun loppupuolella kiihtynyt pakolaisten liikehdintä on johtanut siihen, että yli 241 000 ihmistä hakee turvaa rajan toiselta puolelta Syyriasta (UNHCR 8.10.2024). Paenneista merkittävä osa on lapsia ja naisia.
Kriisitilanteissa ja pakolaisina elävien lasten ja etenkin tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin. Kerromme neljällä esimerkillä, miksi.
1. Olosuhteet pakolaissuojissa ovat haastavat
Kun ihmiset joutuvat kriisitilanteessa jättämään kotinsa, pakenevat tytöt perheineen etsivät suojaa esimerkiksi koulujen, kirkkojen ja sairaaloiden yhteen syntyvistä pakolaissuojista. Kun liikkeellä on tuhansia, kymmeniä tuhansia ja lopulta satoja tuhansia ihmisiä, suojat ovat äkkiä täynnä. Tyttöjen ja muiden paenneiden oikeus yksityisyyteen sekä puhtaaseen juomaveteen, ruokaan ja hygieniaan toteutuu vain harvoin.
2. Terveys on uhattuna
Humanitaarisen kriisin yhteydessä myös terveydenhuollosta tulee äkkiä puutetta.
Sairastuneet ja haavoittuneet eivät välttämättä saa riittävää hoitoa. Huonoissa olosuhteissa taudit leviävät, eivätkä rokotusohjelmat toteudu. Jos lapsi pysyykin terveenä, aikuiset huoltajat saattavat sairastua, haavoittua tai kuolla.
Terveydenhuollon, perusasioiden ja yksityisyyden puute vaikuttaa kaikkiin, mutta tyttöjen tilanne on erityisen vaikea. Esimerkiksi kuukautishygieniasta huolehtiminen on vaikeaa ilman puhdasta vettä. Tulehdusriskit kasvavat.
Jos puhdasta juomavettä onkin tarjolla, tytöt saattavat rajoittaa juomistaan, jottei heidän tarvitsisi käydä usein likaisissa ja turvattoman oloisissa vessoissa. Hygieniatarvikkeiden saatavuus ja sanitaatio kriisitilanteissa ovat olennaisia etenkin tyttöjen ja naisten hyvinvoinnille.
3. Väkivallan ja hyväksikäytön uhka kasvaa
Turvattomassa ja pitkittyvässä kriisitilanteessa tytöt ovat entistä alttiimpia väkivallalle ja hyväksikäytölle. Tyttöjen ympärillä saattaa olla kriisistä johtuen vähemmän luotettavia aikuisia – esimerkiksi sukulaisia ja opettajia – jotka pitävät huolta tyttöjen suojelemisesta ja oikeuksien toteutumisesta.
Myös riski lapsiavioliitoista kasvaa, jos kriisi pitkittyy. Joissain kulttuureissa esiintyy vääristyneitä ajatuksia siitä, että turvattomassa tilanteessa varhainen avioliitto suojelisi tyttöä. Riskit lisääntyvät, jos ehkäisy- ja seksuaalineuvonnan palveluita ei pystytä järjestämään vallitsevan kriisin vuoksi.
4. Tauot koulunkäynnistä vaikuttavat tulevaisuuden mahdollisuuksiin
Kriisitilanteissa koulutus usein häiriintyy tai keskeytyy. Oppimisvajeen kurominen umpeen on tärkeää niin hyvinvoinnin, kehityksen kuin jatkokouluttautumisen vuoksi, sillä mahdollisuuksien hupeneminen vie lapsilta myös uskoa tulevaan. Lisäksi koulu tarjoaa lapsille rutiineja ja psykososiaalista tukea epävakaassa tilanteessa.
Vain pieni osa Gazan tytöistä on pystynyt vuoden aikana osallistumaan epäsäännöllisesti koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan. Mitä kauemmin koulutus on katkolla, sitä epätodennäköisempää on kouluun palaaminen. Koulutuksen keskeytyminen puolestaan voi vaikuttaa suoraan tulevaisuuden toimeentuloon.
Siksi koulunkäynnin keskeytymiset on pyrittävä pitämään kriiseissä niin lyhyinä kuin mahdollista.
+1. KUA:n työ auttaa tyttöjä Lähi-idän kriiseissä
On selvää, että moni Lähi-idän kriisien keskellä elävä tyttö tulee kantamaan konfliktin seurauksia mukanaan koko loppuikänsä. Nyt tärkeää on, että autamme kaikin mahdollisin keinoin, jotta vaikutukset jäävät mahdollisimman lieviksi.
Kirkon Ulkomaanapu pyrkii auttamaan sotatoimien keskellä eläviä ja pakolaisiksi joutuneita tyttöjä Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa.
Gazassa työn tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsisi osaksi koulunkäyntiin liittyviä aktiviteetteja ja saisi tukea traumojensa käsittelyyn. Libanonissa ja Syyriassa autamme pakenemaan joutuneita perheitä täyttämään perustarpeensa pakolaissuojissa.
Teksti: Merja Färm, Erik Nyström, Ulriikka Myöhänen Kuva: ACT verkoston jäsen, DSPR, vastaamassa gazalaisten tarpeisiin tarjoamalla lääketieteellistä ja psykososiaalista tukea 18.1.2024., DSPR.
Tee tyttöjen päivän lahjoitus
Lähetä tekstiviesti TYTTÖ numeroon 16499 (20€)
Tee tilisiirto tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero: 2590
Yli miljoona on paennut iskuja Libanonissa – KUA:n uusi työ auttaa maan sisäisiä pakolaisia hätäsuojissa
KUA:n kumppanijärjestö War Child in toiminut Libanonissa jo pitkään. Yhteinen avustustyö tukee maan sisäisiä pakolaisia. Kuva: War Child in Lebanon.
Libanonissa tarvitaan nyt esimerkiksi ruokaa, hygieniatarvikkeita ja psykososiaalista tukea. Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia yhdessä kumppanijärjestönsä kanssa.
Kirkon Ulkomaanapu aloittaa avustustyön Libanonissa. Työ on osa KUA:n uutta työtä Lähi-idän kriisistä kärsivien auttamiseksi, ja se keskittyy sotatoimia paenneiden tukemiseen Libanonissa. Viranomaisarvioiden pakolaiseksi on joutunut lähtemään jo yli miljoona ihmistä.
Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt työhön 80 000 euroa katastrofirahastostaan.
“Lähi-idän tilanne on räjähdysherkkä, ja olemme kauhulla seuranneet kriisin vaikutusta siviiliväestöön. Nopeasti pakoon lähtevät ihmiset ovat usein välittömän suojelun ja hätäavun tarpeessa. Tilanne on erityisen vaikea jo muutoinkin hauraassa asemassa oleville, esimerkiksi vammaisille henkilöille”, toteaa KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen.
KUA aloittaa työn yhteistyössä kumppanijärjestönsä War Child Alliance in Lebanonin kanssa. War Child on kansainvälisen avun järjestö, joka työskennellyt Libanonissa jo pitkään ja auttaa jo myös vastikään eskaloituneen kriisin uhreja.
“KUA käynnistää nyt Libanonin-työtään, ja haluamme aloittaa auttamisen luotettavan kumppanin kanssa. Kumppanuus mahdollistaa sen, että pääsemme auttamaan nopeasti”, Karvinen sanoo.
Perheet tarvitsevat ruokaa ja tukea traumojen käsittelyyn
Humanitaarinen tilanne Libanonissa on vaikeutunut merkittävästi syyskuun 2024 loppupuolelta alkaen.
Ilmaiskut ja muut sotatoimet ovat pakottaneet ihmisiä pakenemaan eritysesti eteläisestä Libanonista, pääkaupunki Beirutin eteläosista, Bekaanlaaksosta sekä Baalbek-Hermelin alueelta.
Maahan on perustettu liki 900 maansisäisten pakolaisten vastaanottokeskusta. KUA:n ja War Childin yhteinen työ auttaa pakolaisia Bekaanlaakson ja Baalbek-Hermelin alueella.
“Tarkoituksena on vastata paenneiden perustarpeisiin. Työ pitää sisällään ruoka-apua, ja lisäksi paranamme pakolaissuojien hygieniaa ja sanitaatiomahdollisuuksia”, Karvinen kertoo.
“Ihmiset ovat joutuneet todella traumaattiseen tilanteeseen. Sen vuoksi keskitymme myös henkiseen ensiapuun, lasten suojelemiseen sekä psykososiaaliseen tukeen”, Karvinen jatkaa.
Tällä hetkellä KUA laajentaa voimakkaasti operaatiotaan Lähi-idän kriisistä kärsivien auttamiseksi. Libanonista on paennut naapurimaa Syyriaan jo 185 000 ihmistä (UNHCR 4.10.2024). Määrien odotetaan yhä kasvavan. KUA tukee myös Syyriaan paenneita.
Lisäksi KUA aloittaa avustusoperaation Gazassa. Työ keskittyy psykososiaaliseen tukeen sekä koulutukseen hätätilanteissa.
Kirkon Ulkomaanapu on aiemmin tehnyt työtä Libanonissa vuoden 2020 satamaräjähdyksen uhrien auttamiseksi.
Gaza on maailman vaarallisimpia paikkoja oppia ja opettaa – jo yli 400 opettajaa kuollut sodassa
Maailman opettajien päivänä 5.10. ajatukset kääntyvät Gazaan, jossa sodan keskellä elävät lapset ja nuoret ovat olleet pian vuoden ilman virallista opetusta. Kirkon Ulkomaanavun uusi työ Gazassa keskittyy koulutukseen ja psykososiaaliseen tukeen vaikeassa humanitaarisessa tilanteessa.
Gaza on tällä hetkellä maailman vaarallisimpia paikkoja mitä tulee oppimiseen ja opettamiseen.
“Gazan koulujen tilanne on katastrofaalinen. Gazassa elävät lapset ovat vakavasti traumatisoituneita. He eivät ole päässeet kouluun kokonaiseen vuoteen, vaikka juuri se olisi lapsille kriisin keskellä erityisen tärkeää. Koulu ja ammattitaitoiset opettajat tarjoavat lapsille rutiineja ja mahdollisuuden unohtaa sota edes hetkeksi”, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sabina Bergholm painottaa.
Maailman opettajien päivää vietetään 5.10. Päivän tarkoitus on muistuttaa opettajien tekemän työn merkityksestä sekä opettajien koulutukseen ja työoloihin panostamisen tärkeydestä.
Gazassa opettajilla ei ole mahdollisuutta tehdä työtään turvallisessa ympäristössä.
Gazan sodassa on kuollut vuoden aikana yli 10 000 koululaista ja yli 400 opettajaa ja muuta kasvatusalan ammattilaista. Lisäksi yli 16 000 oppilasta ja 2400 opettajaa on haavoittunut. Tiedot ovat peräisin Gazan koulutusministeriöstä, ja ne ovat luettavissa YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n tiedonannosta (2.10.2024).
Noin 625 000 Gazan koululaista ja opiskelijaa ei pääse virallisen opetuksen pariin. 87 prosenttia koulurakennuksista on joko tuhoutunut tai kärsinyt vakavia vahinkoja.
Yksistään syyskuun 2024 aikana Gazan kouluihin kohdistui 17 ilmaiskua. OCHA:n tietojen mukaan 14 koulussa oli iskujen aikaan pakolaisia. Kouluihin iskeminen on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.
“Koulut eivät koskaan saa olla pommitusten kohteita. Gazan sodassa kouluja on käytettyä myös pakolaisten majoituspaikkoina. Kouluihin kohdistuneissa iskuissa on kuollut ja loukkaantunut valtavasti siviilejä. Kun sota päättyy, myös opetuksen uudelleen käynnistäminen kouluissa on vaikeaa, sillä kouluja ei joko ole tai ne ovat sodassa vaurioituneita”, Bergholm sanoo.
KUA aloittaa työn Gazassa koulutuksen ja henkisen tuen parissa
Koulutus hätätilanteissa on Kirkon Ulkomaanavun työn ydintä. Kriisien ja katastrofien keskellä koulunkäynti tarjoaa lapsille sekä mahdollisuuden jatkaa oppimista että turvaa ja rutiineja.
Kumppanijärjestöjen kanssa tehtävä työ tavoittaa erityisesti traumatisoituneita ja sodassa vammautuneita lapsia sekä opettajia ja muita aikuisia heidän ympärillään.
“Gaza Cityyn perustetaan väliaikaiskoulu, jossa järjestetään erilaisia koulunkäynnin aktiviteetteja ja tuki- ja lisäopetusta. Työssä on mukana gazalaisia opettajia, joille tarjotaan psykososiaalista tukea ja mahdollisuus osallistua koulutuksiin opettamisesta kriisitilanteissa”, Bergholm kertoo.
Hanke on merkittävä myös siksi, että sodan keskellä olleet oppilaat ovat olleet pian vuoden ilman virallista opetusta. Vain pieni osa Gazan lapsista ja nuorista on pystynyt vuoden aikana osallistumaan epäsäännöllisesti koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan.
“Opettajat ovat lapsille sekä oppimisen mahdollistajia että tärkeitä aikuisia, jotka tuovat turvaa ja tukea raskaissa elämänvaiheissa. Siksi KUA satsaa opettajien tukemiseen ja lisäkouluttamiseen kriisin keskellä. Olemme nähneet sen positiivisen vaikutuksen, jonka pätevä opettaja voi saada aikaan oppilaissaan”, Bergholm painottaa.
Gazan sota on vaikeuttanut tilannetta myös miehitetyllä Länsirannalla, jossa Kirkon Ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -verkosto on tukenut opettajia myös viime vuoden aikana.
Jutun kuvassa gazalaislapset osallistuvat oppitunnille telttakoulussa Deir-al-Balahin kaupungissa keskisessä Gazassa 28.9.2024. Vain pieni osa Gazan lapsista on päässyt osallistumaan koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan viime vuoden aikana. Kuva: Xinhua.
Voit tukea hätää kärsiviä lapsia ja heidän perheitään lahjoittamalla KUA:n verkkosivuilla. Voit lahjoittaa myös MobilePaylla numeroon 44970 tai tilisiirrolla Osuuspankki FI08 5723 0210 0215 (viite 4886).
KUA käynnistää alueellisen avustusoperaation Lähi-idässä – työn ensimmäinen vaihe tukee Libanonista Syyriaan paenneita
Syyrialaispoika kuvattuna Syyrian ja Libanonin välisellä raja-alueella 25.9.2024. Yli 100 000 pakolaista on ylittänyt rajan Libanonista Syyriaan lokakuun alkuun mennessä. Kuva: Omar Sanadiki, AP / Lehtikuva.
KUA auttaa Libanonista Syyriaan paenneita järjestämällä pakolaissuojia sekä tarjoamalla hätäaputarvikkeita ja psykososiaalista tukea. Työ Lähi-idässä laajenee lisää lähipäivinä eskaloituvasta kriisistä kärsivien auttamiseksi eri alueilla.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) aloittaa Lähi-idässä uuden laajan avustusoperaation, jonka tavoitteena on auttaa sotatoimien keskellä eläviä ja iskuja paenneita siviilejä eri alueilla.
Operaation ensimmäisessä vaiheessa autetaan Libanonista pakenevia siviilejä, joista merkittävä osa on naisia ja lapsia. KUA on myöntänyt työhön katastrofirahastostaan yhteensä 100 000 euroa Libanonista pakenevien ihmisten auttamiseksi Syyriassa.
“Gazassa vuosi sitten alkanut sota on nyt, kuten pelättiin, levinnyt ympäröiviin maihin. Kaiken keskellä on tärkeä muistaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun. Kirkon Ulkomaanavulla on alueella läsnäoloa ja luotettavia kumppaneita, joiden kanssa autamme tässä akuutissa kriisissä”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.
Tilanne Gazassa eskaloitui vuosi sitten, kun Gazan aluetta hallitseva islamilainen vastarintaliike Hamas toteutti terrori-iskuja Israelin puolelle osana pitkään jatkunutta konfliktia. Iskuissa kuoli noin 1200 ihmistä, ja Hamas otti 251 panttivankia. Arvioiden mukaan Israelin sotatoimien seurauksena on kuollut 40 000 siviiliä ja lähes 100 000 on loukkaantunut.
Nyt Libanonissa ja Syyriassa käsillä olevan humanitaarisen kriisin taustalla ovat Israelin syyskuussa 2024 aloittamat sotatoimet Hizbollahia vastaan. Libanonista pakenee tällä hetkellä paljon ihmisiä myös Syyriaan, jossa Kirkon Ulkomaanapu työskentelee.
Moni pakenee väkivaltaisuuksia jo toistamiseen
Libanonin hallituksen arvion mukaan jopa miljoona ihmistä on joutunut jättämään asuinpaikkansa Libanonissa ja lähtemään pakolaiseksi. Lokakuun alkuun mennessä heistä yli satatuhatta on ylittänyt rajan Syyriaan, jossa humanitaarinen tilanne on ennestään haastava pitkään jatkuneen sodan ja vuonna 2023 tapahtuneen maanjäristyksen myötä.
Parhaillaan Syyriaan pakenevien joukossa on sekä libanonilaisia että syyrialaisia, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa useampaan otteeseen esimerkiksi taisteluiden, terroristijärjestön aiheuttaman uhan sekä maanjäristyksen vuoksi. Libanonissa on elänyt ennen syyskuun iskuja 1,5 miljoonaa syyrialaista pakolaista.
KUA:n Syyriassa alkava työ keskittyy ihmisten perustarpeiden täyttämiseen. Pakolaisille järjestetään toimivia pakolaissuojia ja heille jaetaan lämmikkeitä kylmenevän talven varalle. Paenneet saavat myös hygieniatuotteita, ja lisäksi heille järjestetään psykososiaalista tukea.
“Syyriaan paenneista noin 70 prosenttia on naisia ja lapsia. Konfliktia pakenevien joukossa on iäkkäitä ihmisiä ja vammaisia. Syyriaan saapuvien libanonilaisten ja syyrialaisten määrä on kasvussa, mutta Kirkon Ulkomaanapu on sitoutunut tukemaan heitä tarjoamalla hätäapua”, KUA:n Syyrian-maajohtaja Mazen Khzouz sanoo.
Nyt aloitettu työ Libanonista paenneiden tukemiseksi Syyriassa on osa KUA:n laajempaa alueellista humanitaarista avustusohjelmaa.
Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. KUA on myös aloittamassa avustustyön Gazassa, jossa sota jatkuu, vaikka maailman huomio on tällä hetkellä voimakkaasti Libanonissa. Työ tulee keskittymään koulutukseen hätätilanteissa ja psykososiaaliseen tukeen Gazan vaikeassa humanitaarisessa tilanteessa. Avustusoperaation tulevista vaiheista tiedotetaan erikseen tulevina päivinä.
Kirkon Ulkomaanavulla on ollut oma toimisto Syyriassa vuodesta 2019 ja jo ennen sitä alueelle toimitettiin apua kumppaneiden avulla. Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa Kirkon Ulkomaanavulla on ollut hankkeita vuodesta 2012 lähtien ja oma toimisto vuodesta 2016.
Uusi, alueen muuttuneeseen tilanteeseen vastaava humanitaarinen operaatio rakentuu jo olemassa olevien maaohjelmien yhteyteen.
Haastattelupyynnöt ja tiedustelut humanitaarisen viestinnän asiantuntijan Ulriikka Myöhäsen kautta, +358 50 576 7948, ulriikka.myohanen@kua.fi
Voit tukea hätää kärsiviä perheitä lahjoittamalla KUA:n verkkosivuilla. Voit lahjoittaa myös MobilePaylla numeroon 44970 tai tilisiirrolla Osuuspankki FI08 5723 0210 0215 (viite 4886).
Kirkon Ulkomaanavulta 150 000 euroa avustustyöhön Myanmarissa hirmumyrsky Yagin jälkeen
Tulvia Myanmarin itäisellä Bagon alueella pakoon lähteneet ihmiset palasivat kotiin tarkastamaan kotiensa kärsimiä tuhoja hirmumyrsky Yagin jälkeen. KUVA: KUA:n Myanmarin maatoimisto
Taifuuni Yagi, yksi voimakkaimmista Etelä-Kiinan merelle lähes 30 vuoteen iskeneistä myrskyistä, on aiheuttanut laajaa tuhoa Vietnamissa, Myanmarissa, Laosissa ja Thaimaassa. Myanmar on kärsinyt erityisen pahasti – ainakin 160 ihmistä on kuollut ja suuri määrä ihmisiä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) on myöntänyt katastrofirahastostaan 150 000 euroa humanitaarisen avun antamiseen Myanmarissa. Avustustyö keskittyy itäiseen Bagon alueeseen ja Kayinin osavaltioon. Tulvavedet ovat pakottaneet tuhansia ihmisiä kodeistaan ja aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja infrastruktuurille. Syyskuun puoliväliin mennessä on arvioitu, että yli 230 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.
Avustustoimia vaikeuttaa katastrofin laajuus. Voimakkaat sateet ja vuorten valumavedet ovat aiheuttaneet vakavia tulvia ja maanvyöryjä. Monet joet ovat tulvineet yli ja äärimmilleen täyttyvät padot saattavat murtua. Ihmiset ovat Myanmarissa varautuneet siihen, että sateet jatkuvat ja aiheuttavat lisää vahinkoa. Kuolonuhrien määrä on tällä hetkellä 160 ja luku saattaa nousta, kun kadonneiden ihmisten etsintä jatkuu.
Taifuuni Yagin nostattamat tulvavedet ovat pakottaneet ainakin 230 000 ihmistä pakenemaan kodeistaan Myanmarissa ja aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja infrastruktuurille. KUVA: KUA:n Myanmarin maatoimisto
Humanitaarisella avulla on kiire katastrofitilanteissa
KUA:n työ tarjoaa tärkeää tukea noin 3 500 ihmiselle. Tuki sisältää käteisavustuksia, joilla ihmiset voivat ostaa välttämätömiä ja kiireellisiä tarvikkeita kuten ruokaa, vaatteita ja hygieniatarvikkeita. Kiireellisiä ovat myös vesi-, sanitaatio- ja hygieniahankkeet. Tulvatilanteissa juomavesi voi nopeasti likaantua ja sen myötä taudit leviävät.
Työstä vastaa KUA:n Kayinin osavaltion toimisto, joka koordinoi avustustyötä muiden alueella toimivien järjestöjen kanssa. Humanitaarinen apu on kriittistä, mutta Myanmarin jatkuva poliittinen epävakaus vaikeuttaa avustustoimia.
KUA:n vuosikymmenen ajan maassa tekemä työ ja hyvät yhteistyösuhteet paikallisten järjestöjen kanssa toimivat hyvänä perustana suurimman avun tarpeessa olevien ihmisten saavuttamiseksi mahdollisimman nopeasti.
Voit tukea avustusoperaatiota Myanmarissa lahjoittamalla KUA:n verkkosivuilla tai tilisiirrolla Osuuspankki FI08 5723 0210 0215 (viite 3117).
Kolme Kirkon Ulkomaanavun maajohtajaa kertoo, kuinka löytää rohkeus auttaa vaikeissa olosuhteissa
Kirkon Ulkomaanavun henkilökunta Ukrainassa, Etelä-Sudanissa ja Syyriassa kohtaa ylitsepääsettömiltä vaikuttavia haasteita päivittäin.
Teksti: Ruth Owen Käännös: Ulriikka Myöhänen
TYÖ POIKKEUKSELLISISSA olosuhteissa tarkoittaa turvallisuusuhkia ja haastaa jatkuvasti myös henkistä hyvinvointia. Tässä jutussa kolme Kirkon Ulkomaanavun maajohtajaa kertoo, millaisia uniikkeja haasteita he kohtaavat työssään konfliktien ja humanitaaristen kriisien keskellä. Lisäksi he paljastavat, mikä inspiroi ja motivoi heitä jatkamaan työtään haasteista huolimatta.
Kirkon Ulkomaanavun Etelä-Sudanin maajohtaja Seme Nelsonia motivoi nähdä työn aikaansaama muutos. ”joka kerta, kun todistamme muutosta esimerkiksi kouluun pääsevien lasten keskuudessa. Silloin ”Tulee tunne, että työmme edesauttaa yhteiskunnallista muutosta sekä parantaa ihmisten toimeentuloa ja mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan.” KUVA: Ulriikka Myöhänen / KUA
”Joka kerta kun tulen töihin, tiedän, että tekemisilläni on suora vaikutus muihin ihmisiin”
Seme Nelson on opiskellut rauhan, konfliktin ja kehityksen tutkimusta yliopistoissa kolmella mantereella. Nelson päätti kuitenkin palata takaisin kotimaahansa Etelä-Sudaniin, jossa hän nyt johtaa Kirkon Ulkomaanavun maatoimiston työtä.
“Haasteet Etelä-Sudanissa ovat moninaisia. Maa on epävakaa ja sen talous on heikoissa kantimissa. Monet elävät köyhyydessä, jota pahentavat konflikti, pakolaisuus ja sota naapurimaassa Sudanissa.
Etelä-Sudanin valtio perustettiin vuonna 2011 väkivaltaisten konfliktien ja sisällissodan perinnölle. Se perintö vaikuttaa edelleen koko valtion vakauteen. Myös Kirkon Ulkomaanapu on kokenut Etelä-Sudanissa turvallisuusuhkia. Paikalliset ihmiset ryöstivät Piborissa sijaitsevan toimistomme vuonna 2016. Silloin kansalaisjärjestöihin kohdistui paljon hyökkäyksiä. Vuonna 2022 Fangakin-toimistomme tuhoutui aseellisten ryhmien välisissä taisteluissa. Henkilökuntamme jatkoi työntekoa, minä mukaan lukien.
Vuonna 2020 tein maisterintutkintoani Japanissa ja harkitsin jääväni sinne. Aloin kuitenkin miettimään, onko tekemisilläni siellä merkittävää vaikutusta ihmisten elämään. Toisin on Etelä-Sudanissa. Joka kerta kun tulen töihin, tiedän, että tekemisilläni on suora vaikutus muihin ihmisiin.
Ja juuri se on asia, joka saa henkilökuntamme jatkamaan työskentelyään vaikeuksista ja haasteista huolimatta. Se konkretisoituu joka kerta, kun todistamme muutosta esimerkiksi kouluun pääsevien lasten keskuudessa. Silloin tulee tunne, että työmme edesauttaa yhteiskunnallista muutosta sekä parantaa ihmisten toimeentuloa ja mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan.
Kun Sudanin konflikti syttyi vuonna 2022, monet sudanilaiset pakenivat Etelä-Sudaniin. Myös monet aiemmin Sudaniin paenneet eteläsudanilaiset päättivät palata kotimaahansa. Luulen, että vain viisi prosenttia näistä pakolaisista asuu nyt pakolaisasutusalueilla Etelä-Sudanissa ja noin 80 prosenttia eteläsudanilaisten kodeissa. Monet ovat päättäneet avata ovensa sudanilaisille pakolaisille ja jakaa omasta vähästään. Media haluaa aina tehdä juttuja kärsimyksestä ja epätoivosta, mutta minusta meidän pitäisi alleviivata tämäntyyppisiä positiivisia tarinoita.
Maani on perustettu tarinalle, johon kietoutuu konflikteja ja epätoivoa. Valtion rakentaminen alkoi melkein nollasta. Mutta jos tarkastelee infrastruktuurin muutosta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, niin kasvu on ollut valtavaa. Maassa on kaupunki nimeltään Juba, josta olemme ylpeitä. Kaupunkia ei ollut ennen olemassa. Ihmisten anteliaisuus, voima ja rohkeus ovat tunnustuksen arvoisia huolimatta siitä, että maamme tilanne on epätoivoinen.“
”On tärkeää erottaa toisistaan poliittiset ongelmat ja solidaarisuus kärsiviä ihmisiä kohtaan”
Mazen Khzouzin koti on Jordaniassa, mutta työnsä vuoksi hän viettää pitkiä ajanjaksoja erossa perheestään. Syyrian maajohtajana Khzouz ajattelee, että hänelle on tärkeää olla lähellä niitä yhteisöjä, joiden kanssa hän työskentelee.
KUA:n Syyrian maajohtaja Mazen Khzouz asuu Jordaniassa. Kuva: Mohammed al-Masrab
“En ole sellainen ihminen, joka tyytyy elämässään vain perusasioiden hoitamiseen. Minun on tehtävä enemmän. Minun on oltava lähempänä ihmisiä, joiden kanssa teen töitä.
Syyria kärsii pitkään jatkuneen konfliktin, talouden romahtamisen ja tuhoisan maanjäristyksen vaikutuksista. Maahan kohdistuu ankaria pakotteita, jotka osaltaan köyhdyttävät väestöä ja lisäävät kärsimystä. Pakotteiden myötä kaikkia välttämättömyystavaroita ei ole tarjolla eikä raha liiku. Hinnat ovat nousseet pilviin, ostovoima on heikentynyt ja työttömyysaste on erittäin korkea. Arviolta 90 prosenttia syyrialaisista elää nyt köyhyysrajan alapuolella. Elinkustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2023 lähtien minimikulukorilla (Minimum Expenditure Basket) mitattuna.
Syyrian turvallisuustilanne on parantunut suhteellisesti verrattuna konfliktin vaikeimpiin vuosiin. Humanitaarisilla toimijoilla on nyt paremmat mahdollisuudet tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Turvallisuustilanne on kuitenkin edelleen arvaamaton, ja uusien väkivaltaisuuksien puhkeaminen on mahdollista. Satunnaiset hyökkäykset, eri ryhmien väliset yhteenotot ja useat tarkastuspisteet asuinkeskusten välillä voivat hidastuttaa etenemistä myös Kirkon Ulkomaanavun toiminta-alueilla. Matkat kouluihin ja yhteisöihin saattavat viedä vaikkapa kolme tai neljä tuntia.
Sosiaaliset jännitteet lisääntyvät katastrofien aikana. Alkaahan se turhauttaa, kun toiset saavat apua ja toiset eivät, vaikka monet tarvitsisivat sitä. Jännitteet ovat riski myös työntekijöillemme. Niiden lieventämiseksi ja henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi rakennamme vahvoja suhteita yhteisöjen johtajiin ja paikallisiin toimijoihin.
Kun ymmärrämme, että ihmiset kamppailevat täyttääkseen perustarpeensa, siis saadakseen ruokaa ja vaatteita lapsilleen, on helppo ymmärtää myös heidän voimakkaita reaktioitaan. Me Kirkon Ulkomaanavun työntekijät Syyriassa toivomme, että voisimme tehdä enemmän ja tavoittaa vielä enemmän apua tarvitsevia.
Kaikki työntekijämme ovat syyrialaisia. Henkilökunnan jäsenet ovat menettäneet läheisiään sodassa, maanjäristyksessä ja jopa koleralle. On tavallista, että yksi työntekijämme auttaa tuloillaan vähintään kahta tai kolmea muuta sukulaista tai kotitaloutta.
Perheeni Jordaniassa ihmettelee, miten jaksan tämän kaiken keskellä, mutta kotimaani läheisyys auttaa paljon. Selitän heille, että meillä on hyvä evakuointisuunnitelma. Vakuutan, että olemme turvassa.
Tiedotusvälineet rakentavat Syyriasta tietynlaista kuvaa, joka vaikuttaa myös monien käsityksiin ja mielipiteisiin syyrialaisista. Se on erittäin iso virhe. On tärkeää erottaa toisistaan poliittiset ongelmat ja solidaarisuus kärsiviä ihmisiä kohtaan.
Syyrian kansa ei ansaitse huonoa kohtelua. He ovat ihmisiä. Heillä on lapsia. He ansaitsevat elää ihmisarvoista elämää yhtä paljon kuin sinä ja minä ansaitsemme.”
Kanadan Ukrainalaisessa diasporassa kasvanut Patricia Maruschak palasi sukujuurilleen Ukrainaan, kun Kirkon Ulkomaanapu haki sotaan joutuneeseen maahan toimistolleen maajohtajaa. KUVA: Antti Yrjönen / KUA
”Kaipaan perhettäni, mutta haluan nähdä Ukrainan menestyvän ja olevan vapaa”
Patricia Maruschak on Kanadaan asettuneiden ukrainalaisten maahanmuuttajien lapsenlapsi ja siten kasvanut ukrainalaisessa diasporassa. Maruschak asui ja työskenteli Ukrainassa vuosina 2006–2010 ja palasi vuonna 2022 johtamaan Kirkon Ulkomaanavun Ukrainan-toimistoa.
“Ukraina on ollut täydessä sodassa sen jälkeen, kun sen naapuri Venäjä hyökkäsi maahan vuonna 2022. Ilmahälytykset aiheuttavat jatkuvia häiriöitä jokapäiväiseen elämäämme. Sota ja ilmahälytykset vaikuttavat suuresti myös koulutukseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. Koulut Ukrainassa joutuvat kokemaan kaikenlaista, ja opettajat ovat etulinjassa.
Tšernihivissä yksi tukemistamme kouluista vaurioitui hiljattain pommituksessa. Kun ilmahälytys alkoi, kaikki koulussa olleet menivät alakerroksiin. Meneillään oli päivittäinen hiljainen hetki kaatuneiden muistoksi, kun läheltä kuului kolme valtavaa räjähdystä. Kaikkien oli heti mentävä maahan makaamaan, lapset olivat hyvin peloissaan. Samaan aikaan myös ihmiset kadulta yrittivät päästä suojaan kouluun.
Kun ilmahälytys alkaa, kaikkien ukrainalaisten koululaisten on mentävä pommisuojaan. Opettajat yrittävät jatkaa opettamista, vaikka aina pommisuojissa ei ole opetusryhmiä erottavia seiniä. Kuvittelepa, että yrität jatkaa oppituntia 7- tai 8-vuotiaiden kanssa, kun huoneessa on toiset 100 lasta!
Koulutamme opettajia psykologisesta ensiavusta, jotta heillä on taitoja auttaa lapsia vaikeissa hetkissä. Koulutamme opettajia myös mielenterveydestä, jotta he voivat auttaa lapsia, joilla on traumoja tai joiden perheenjäsenet ovat taistelemassa. Autamme myös opettajia huolehtimaan itsestään ja henkisestä hyvinvoinnistaan.
Monet henkilökunnastamme eivät ole aiemmin työskennelleet kansalaisjärjestöissä, vaan heidän taustansa on pääasiassa liike-elämässä. Näinä aikoina he ovat ylpeitä voidessaan auttaa ukrainalaisia maanmiehiään. Hankintavastaavamme oli sodan alussa maansisäinen pakolainen, sillä hänen yhteisöään miehittivät jonkin aikaa venäläiset joukot.
Pääpsykologimme on joutunut kahdesti lähtemään kotiseudultaan: ensin vuonna 2014 Donetskista ja sitten maan kaakkoisosasta, kun täysimittainen sota alkoi vuonna 2022.
Kaipaan Kanadassa asuvaa perhettäni paljon, mutta Ukrainassa on paljon tarpeita ja mahdollisuus vaikuttaa. Teemme yhteistyötä osaavien ja kokeneiden ukrainalaisten koulutusasiantuntijoiden kanssa. On ilo työskennellä heidän rinnallaan. Henkilökohtaisesti haluan nähdä Ukrainan menestyvän, olevan vapaa ja kykenevän tekemään omat valintansa.”
Seme, Mazen ja Patricia esiintyvät Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä ohjelmassa Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla 25. toukokuuta 2024.
Ukraina: Sodassa on kuollut ja haavoittunut kahden vuoden aikana päivittäin 42 siviiliä
Kaksi vuotta Ukrainan sodan kärjistymisen jälkeen yli 10 500 siviiliä on kuollut, heistä 587 lapsia, ja yli 20 000 ihmistä on haavoittunut (1). Jatkuvat pommitukset, miinat ja droonihyökkäykset ovat jättäneet jälkeensä traumatisoituneen, kodeistaan paenneen ja henkensä edestä pelkäävän sukupolven, sanovat Ukrainan humanitaaristen järjestöjen foorumin jäsenet.
Joka päivä kuolee ja haavoittuu keskimäärin 42 siviiliä, ja viime kuukaudet ovat olleet erityisen tappavia. Ukrainassa toimivista, paikallisista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuva ryhmä vaatii välitöntä siviilien suojelua ja muistuttaa jäsenvaltioiden lupauksista puuttua ukrainalaisten valtaviin humanitaarisiin tarpeisiin.
Yli 87 prosenttia kuolleista ja vammautuneista, 9 241 ihmistä (2), on räjähtävien aseiden uhreja. Monet vammoista, kuten raajojen tai näön menetys, muuttavat koko elämän. Luku on todennäköisesti aliarvioitu, ja YK jatkaa tilastojen täydentämistä. Samaan aikaan myös kaukana etulinjasta olevat ihmiset Ukrainassa tarvitsevat tukea rakentaakseen elämänsä uudelleen ja toipuakseen.
14,6 miljoonaa ukrainalaista humanitaarisen avun tarpeessa
”Tyttäreni kasvaa nyt kellarissa”, sanoo Svitlana.
Hän ja hänen seitsemänvuotias tyttärensä päättivät jäädä Hersoniin, joka on raskaiden pommitusten kohteena.
”Pisin aika, jonka olemme viettäneet pimeydessä ilman sähköä, on ollut 1,5 kuukautta, joten nykyään aina, kun tulee sähkökatko, yritän vitsailla tyttäreni kanssa: ’Mitäpä yhdestä päivästä, pahempaakin on ollut.’ Nyt vain odotamme ja yritämme selviytyä. Hän on vain lapsi ja haluaa mennä leikkikentälle, mutta hän ei voi lähteä kellarista.”
Kaksi vuotta jatkuneet taistelut ovat tuhonneet ihmisten elämän, kodit ja elinkeinot. YK:n mukaan ympäri Ukrainan 14,6 miljoonaa ihmistä, joista lähes kolme miljoonaa on lapsia, tarvitsee epätoivoisesti humanitaarista apua. Lähes 80 prosenttia avun tarpeessa olevista tarvitsee myös mielenterveystukea. (3) Köyhyysaste viisinkertaistui 5 prosentista 24:ään pelkästään vuoden 2022 aikana. (4)
UNHCR:n mukaan jatkuvan väkivallan vuoksi noin neljä miljoonaa ihmistä on yhä pakolaisena Ukrainan sisällä ja yli 5,9 miljoonaa ulkomailla. Vaikka 67 prosenttia sisäisistä pakolaisista sanoo haluavansa palata jonakin päivänä kotiin, moni ei voi palata, sillä sota on rikkonut heidän yhteisönsä ja elinkeinonsa. (5)
Monet pakolaiset kamppailevat sopeutuakseen uusiin yhteisöihinsä, joista on vaikea löytää työpaikkoja ja asuntoja. Naisia on 58 % sisäisistä pakolaisista, ja he ovat miehiä todennäköisemmin työttömiä ja riippuvaisia humanitaarisesta avusta. (6)
Siviileihin kohdistuvien hyökkäysten loputtava
Haavoittuvat ryhmät kärsivät sodasta suhteettomasti muita ryhmiä enemmän. Olemassa olevat eriarvoisuudet, jotka koskettavat esimerkiksi lapsia, romaneja, hlbtiqa+-ihmisiä, vanhuksia ja vammaisia ihmisiä, vain kasvavat, sillä kriisin pitkäaikaiset ja pahenevat vaikutukset lisäävät erityistarpeita.
”Sodan jatkuessa elämä on kaukana normaalista. Siviilit elävät päivästä toiseen ohjusten ja ammusten uhassa. Ne iskevät edelleen siviilien asuinalueille aiheuttaen kuolemaa ja tuhoa sekä etulinjan lähistöllä että kaukana sieltä”, sanoo Ukrainan humanitaaristen järjestöjen foorumin johtaja Joanna Garbalinska.
”Ukrainan humanitaaristen järjestöjen foorumi vaatii siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten lopettamista välittömästi etenkin tiheästi asutetuilla kaupunkialueilla, sillä ne voivat olla vakavia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia. Siviilejä pitää aina suojella väkivallalta.”
”Tänään on sodan synkkä virstanpylväs. Kun taistelut etenevät kolmanteen vuoteensa sodan kärjistymisen jälkeen, avustusjärjestöt muistuttavat jäsenvaltioita lupauksista puuttua tähän kriisiin. Humanitaarista tukea tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Pitkäaikaiset rahoitussitoumukset humanitaarisiin ponnisteluihin ja toipumiseen – Ukrainan kansalaisyhteiskunnan johtaessa – ovat elintärkeitä siviilien turvallisuuden ja Ukrainan tulevaisuuden kannalta.”
Allekirjoittajat
”БО ””МБФ ””Руки друзів””// Friends’ Hands
ACTED
Action Against Hunger (ACF)
ActionAid
ГО ”АЛЬЯНС.ГЛОБАЛ” // ALLIANCE.GLOBAL, Public Organization
arche noVa
CARE
Caritas Ukraine
Caritas Zaporizhzhia
Corus International
CUAMM – Doctors with Africa
Danish Refugee Council
Estonian Refugee Council
ГРОМАДСЬКА ОРГАНІЗАЦІЯ ”ЕДКЕМП УКРАЇНА” // Public Organization ”EDCAMP UKRAINE”
FHI 360
Fida International Ukraine
Help-Hilfe zur Selbsthilfe
Helvetas Swiss Intercooperation
Humanity & Inclusion – Handicap International (HI)
International Rescue Committee
INTERSOS
Kirkon Ulkomaanapu
La Chaîne de L’espoir
Lutheran World Federation MAG (Mines Advisory Group)
Medair
Médecins du Monde International Network
Medical Teams International
Mercy Corps
Nonviolent Peaceforce
Norwegian Refugee Council
Oxfam
Pelastakaa Lapset
People in Need
Plan International
Premiere Urgence Internationale
Right to Protection
Solidarités international
Stichting Vluchteling (The Netherlands Refugee Foundation)
Terre des Hommes
Паросток// Parostok
UK-Med Ukraine
Ukrainian Red Cross Society
Welthungerhilfe
World Vision International
ZDOROVI
ГО ”Дівчата”// NGO ”Girls”
ГО «ГІ Допоможемо Разом» //NGO ”Will Help Together”
Єдність чеснот//NGO ”Unity of Virtue”
Toimituksille tiedoksi:
Ukrainan humanitaaristen järjestöjen foorumi (The Humanitarian NGO Platform in Ukraine) on riippumaton koordinaatioelin, jossa on 78 ukrainalaista ja kansainvälistä järjestöjäsentä. Ne toimivat Ukrainassa ja toimittavat maassa humanitaarista apua. Foorumi on omistautunut palvelemaan jäseniään ja mahdollistamaan niiden tehokkaan työn konfliktista kärsivien ihmisten auttamiseksi.
Lähteet:
1 & 2: Tammikuun 31. päivään vuonna 2024 mennessä (viimeisimmät saatavilla olevat tiedot) 10 378 siviiliä on kuollut konfliktissa, heistä 579 lapsia. Yhteensä 9 100 ihmistä on kuollut alueellisilta vaikutuksiltaan laajojen, räjähtävien aseiden käytön, miinojen ja sodan räjähdejäänteiden seurauksena. Lähde: YK:n tarkkailumissio Ukrainassa
3: 14,6 miljoonaa ihmistä, joista yli kolme miljoonaa lapsia, tarvitsee Ukrainassa apua tänä vuonna. 80 % apua tarvitsevista tarvitsee myös mielenterveystukea. Noin neljä miljoonaa ihmistä on pakolaisena Ukrainan sisällä. Naisia on heistä 58 %, ja he ovat miehiä todennäköisemmin työttömiä ja riippuvaisia humanitaarisesta avusta. Lähde: Humanitarian Needs and Response Plan 2024
4: Köyhyysaste kasvoi Ukrainassa 5,5 prosentista 24:ään pelkästään vuonna 2022. Lähde: Maailmanpankki
5: 5,9 miljoonaa ukrainalaista on pakolaisia. Lähde: UNHCR
6: 67 prosenttia maan sisäisistä pakolaisista sanoo haluavansa palata jonakin päivänä kotiin. Lähde: UNHCR
Harkovan metrokoulu tarjoaa ensiapua sodan aiheuttamaan koulutuskriisiin – Kirkon Ulkomaanavun työ Ukrainassa jatkuu ja laajenee
Sota on vaurioittanut kahden vuoden aikana 3 428 oppilaitosta ja tuhonnut käyttökelvottomaksi 365 koulua Ukrainassa. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut kahden vuoden aikana ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä muun muassa varustelemalla pommisuojia ja järjestämällä psykososiaalista tukea. Työ jatkuu esimerkiksi Harkovan metroasemille perustetuissa kouluissa ja on kuluvan vuoden aikana laajentunut myös ammatilliseen koulutukseen.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa tulee lauantaina helmikuun 24. päivänä kuluneeksi kaksi vuotta. Sota on vaikuttanut 7 miljoonan ukrainalaisen lapsen ja nuoren elämään. Kaikkiaan kahden vuoden aikana Ukrainassa on vaurioitunut 3 428 ja tuhoutunut käyttökelvottomaksi 365 koulua tai muuta oppilaitosta (Lähde).
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) humanitaarinen avustusoperaatio Ukrainassa alkoi pian sodan alettua. Työ jatkuu edelleen erityisesti koulutuksen turvaamiseksi. KUA:n työhön Ukrainassa sisältyy esimerkiksi opetuksen ilmahälytystenkin aikaan turvaavien pommisuojien rakentamista ja varustamista, kasvatusalan ammattilaisten ja lasten psykososiaalisen tuen taitojen vahvistamista ja digitaalisten oppimismahdollisuuksien tukemista.
”Kuluneiden kahden vuoden aikana olemme luoneet perustan ja verkostot sille, että meidät tunnetaan Ukrainassa koulutuksen tukijana”, kertoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen, joka vieraili KUA:n toiminta-alueilla Ukrainassa helmikuun alussa.
Koulunkäynti sodan keskellä vaatii erityisratkaisuja kuten maanalaisia metrokouluja
Esimerkiksi Harkovassa KUA on painottanut työssään vahvasti sitä, että yhä useampi lapsi pääsisi psykososiaalisen tuen piiriin. Lisäksi KUA on tukenut syksyllä 2023 perustetun maanalaisen metrokoulun toimintaa. Ukrainan itäosassa sijaitseva Harkova on sodan alusta alkaen ollut jatkuvien ilmahyökkäysten kohteena, minkä vuoksi koulunkäynti ei ole mahdollista normaaleissa olosuhteissa.
Nyt Harkovan metrokoulussa opiskellaan kahdessa vuorossa. Reilun tuhannen oppilaan metrokoulu on kuitenkin vain ensiapua tilanteessa, jossa perusopetukseen on ilmoittautunut 110 000 harkovalaista lasta ja nuorta.
Julija Yurova, 6, sai aloittaa koulunkäyntinsä lähiopetuksessa sodasta huolimatta. Julija kertoo, että hänellä on luokassa kaksi parasta ystävää. Kuva: Antti Yrjönen / KUA
Erityisen tärkeää lähiopetukseen pääseminen on pikkuoppilaille. 6-vuotias Julija Yurova on yksi koulunkäyntinsä metrokoulun ansiosta lähiopetuksessa aloittaneista.
”Olen onnellinen, että lapseni pääsi heti ensimmäiseltä luokalta lähiopetukseen. Se on paljon enemmän kuin mitä minä pystyisin äitinä hänelle antamaan kotiopetuksessa. Lapseni on puhelias ja tykkää olla muiden lasten kanssa. Hän on aina innokkaasti lähdössä kouluun”, sanoo Julijan äiti Natalia Yurova.
Viranomaistietojen mukaan vain noin puolet Harkovan lapsista ja nuorista osallistuu opetukseen, jota metrokoulua lukuun ottamatta järjestetään pääsääntöisesti etänä. Monet harkovalaiset perheet ovat joutuneet pakolaisiksi ulkomaille tai muualle Ukrainaan, mikä on katkaissut koulunkäynnin kuukausiksi, jopa vuosiksi.
KUA:n työ laajenee ammatilliseen koulutukseen
Varatoiminnanjohtaja Karvisen mukaan työ jatkuu pitkäjänteisesti nykyisillä ja uusilla maantieteellisillä alueilla. KUA työskentelee Ukrainassa esimerkiksi Harkovan, Tšernihivin, Žytomyrin ja Kiovan alueilla.
”Jatkamme työtämme turvataksemme sen, että lasten oikeus koulutukseen toteutuu ja, että kouluilla on käytössään tarvittava opetusvälineistö ja turvalliset tilat”, Karvinen sanoo.
KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen (oikealla) vieraili Ukrainassa hiljattain. Kuvassa keskellä KUA:n Ukrainan maajohtaja Patricia Maruschak. KUVA: Veronika Korobko / KUA
Hänen mukaansa tulevaisuudessa korostuvat etenkin digitaaliset oppimisympäristöt. KUA on laajentanut työtään peruskoulutuksesta myös ammatillisen koulutuksen puolelle.
”Olemme kiinnostuneita erityisesti yhteistyöstä yritysten ja oppilaitosten välillä”, kertoo Karvinen.
Koulutuksen tukemisella on kriisiolosuhteissa kaksi samanaikaista tavoitetta. Koulut luovat lapsille turvallisen tilan, jossa opitaan, käsitellään tunteita ja ollaan yhteydessä muihin ihmisiin. Ne toimivat myös jälleenrakennuksen lähtökohtana.
”Vain koulutetut lapset ja nuoret pystyvät myöhemmin tukemaan yhteiskuntaa siinä valtavassa jälleenrakennustarpeessa, joka Ukrainaa on sodan myötä kohdannut”, Karvinen toteaa. ”Koulu luo toivoa sekä tähän päivään, että kauas tulevaisuuteen. Koulutettu lapsi on moottori, joka auttaa yhteiskuntaa muuttumaan ja selviytymään kriisistä.”
