Nälkä uhkaa miljoonia Itä-Afrikassa kuivuuden ja kehitysyhteistyörahojen leikkausten vuoksi
Pahin kuivuus neljään vuosikymmeneen on saanut Itä-Afrikan luisumaan nälänhädän partaalle. Tässä tilanteessa hallitukset Suomessa ja muissa Euroopan valtioissa leikkaavat kehitysrahoituksesta tai kohdistavat sitä Ukrainaan. Yhden kriisin hoitaminen tavalla, joka uhkaa lisätä epävakautta muualla, on huono ratkaisu.
KENIAN VESIVARANNOT ovat riittämättömät ihmisten ja laiduntavan karjan tarpeisiin, käy ilmi Kirkon Ulkomaanavun (KUA) tekemästä selvityksestä. Moni elintärkeä vesipiste on jo kuivunut, mikä pakottaa niistä riippuvaiset ihmiset kulkemaan jopa seitsemän kilometrin päähän saadakseen juotavaksi kelpaavaa vettä. Garissan piirikunnassa Kenian itäosassa jopa miljoonan laiduntavan kotieläimen arvioidaan kuolleen kuivuuden seurauksena.
”Avustustoimijat pelkäävät näiden tapahtumien tekevän jo entuudestaan vaikeapääsyisten yhteisöjen tavoittamisesta entistä hankalampaa”, kertoo KUA:n Somalian maajohtaja Ikali Karvinen.
Ilmastonmuutos on ihmisen luoma kriisi
KUA tukee käteisavustuksilla Keniassa ja Somaliassa heikoimmassa asemassa olevia perheitä, joiden toimeentulo on vaarantunut erityisesti pitkittyneen kuivuuden vuoksi. Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan akuutti ruokapula ja vakava kuivuus uhkaavat jopa 13 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikassa.
”Kyseessä on ihmisen luoma kriisi, vaikka syynä on ilmastonmuutos”, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
”Osaa meistä kalvavat yhä kuvat, joita näimme Etiopian nälänhädän aikaan 1980-luvulla. Itä-Afrikassa on kehittymässä vastaava tilanne, mutta tällä kertaa meillä on olemassa keinoja estää vastaavan kärsimyksen syntyminen.”
”Tämä kuivuus on vaikuttanut perheeseeni valtavasti. Kaikki vuoheni ja aasini ovat kuolleet ja aina meillä ei ole syötävää ollenkaan”, kertoo kahdeksanlapsisen perheen äiti, leski Fatuma Garane, joka asuu Garissan piirikunnassa Itä-Keniassa. Kuva: Brian Otieno/Kirkon Ulkomaanapu
Ilmastonmuutos voimistaa ja lisää sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä ja kuivuutta enemmän kuin koskaan, mutta samanaikaisesti hallitukset eri puolilla maailmaa leikkaavat ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsivien auttamisesta tai kohdentavat rahoitusta Ukrainaan. Vielä vuonna 2020 Suomen kehitysmäärärahoista käytettiin humanitaarisiin ohjelmiin 10 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava luku on 7 prosenttia. Suomessa hallitus päätti kehysriihessä leikkaavansa 2023 kehitysrahoituksesta 40 miljoonaa euroa.
Yhden kriisin hoitaminen tavalla, joka uhkaa lisätä epävakautta muualla, ja kehitysrahoituksesta leikkaaminen ovat huonoja ratkaisuja. Samalla vahingoitetaan tärkeitä kumppanuuksia kehittyviin maihin.
”Kehittyneiden maiden eli niiden, jotka ovat eniten vastuussa ilmastonmuutoksesta, pitää kantaa suurin vastuu. Meillä on vastuu auttaa heitä, jotka kärsivät”, sanoo Hemberg.
Kuukausi sitten Dmitriy, 5, leikki kavereiden kanssa, nyt puhelin varoittaa: ”Ilmahälytys Ukrainassa”
Kuukausi sotaa, 3,5 miljoonaa Ukrainan rajojen ulkopuolelle paennutta ihmistä. Ukrainalaisäidin mukaan seuraavat kaksi kuukautta ovat ratkaisevia: niiden jälkeen on saatava työtä ja lapset kouluun. Kirkon Ulkomaanapu auttaa Ukrainan pakolaisia yhteistyössä unkarilaisen kumppanijärjestön kanssa.
”MINULLA ON karkkia, pullo mehua. Ja tämä on minun kissani. Ukrainassa minulla on myös oikea kissa”, kertoo 10-vuotias Maryanna ja availee vaaleasävyisen reppunsa vetoketjuja Budapestin lentokentälle perustetussa pakolaislasten leikkitilassa.
Maryanna kaivaa repustaan penaalin ja vetää vetoketjun auki. Pussukka on täynnä kirjavia ranneketjuja, kaulanauhoja ja sormuksia. Tyttö on askarrellut koruja jo lähes kolme viikkoa kestäneellä pakomatkallaan Etelä-Ukrainan Odessasta Unkarin Budapestiin.
Maryanna, hänen sisarensa Jelizaveta, 5, äiti Vironika ja isoäiti Svetlana jättivät kotikaupunkinsa pian sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
Sodan ensimmäisten kolmen viikon aikana jo yli kolme miljoonaa ukrainalaista on paennut maata ympäröiviin valtioihin. Heistä 1,5 miljoonaa on lapsia. Lisäksi Ukrainassa on valtava määrä maan sisäisiä pakolaisia, jotka ovat pyrkineet idästä kohti länttä.
Matka kotikaupungista Ukrainasta on ollut pitkä, mutta Maryanna, 10, kertoo saaneensa hyvät yöunet. Hän kuvailee nukkuneensa kippurassa kahdella penkillä, pää omatekoisella tyynyllä. Pikkusisko Jelizaveta, 5, pitää tiukasti kiinni Nasu-pehmolelustaan.
Osa perheistä on löytänyt majapaikan tuttavien luota, osa yöpyy pakolaissuojissa ja osa odottaa lento- ja juna-asemilla kyytiä eteenpäin. Moni on jättänyt kotinsa nopeasti ja ottanut mukaan vain tärkeimmät tavarat.
”Pakkasin kaiken itse. Ja olen muuten tehnyt myös tämän itse”, Maryanna sanoo ylpeänä ja vetää repustaan esiin pienen pilkullisen tyynyn. Siihen tyttö kertoo painaneensa päänsä myös viime yönä, kun perhe matkasi Krakovasta Budapestin lentokentälle. Matka oli pitkä, mutta Maryanna kertoo saaneensa hyvät yöunet. Hän kuvailee nukkuneensa kippurassa kahdella penkillä, pää omatekoisella tyynyllään.
Peti lentokentän nurkassa
Pakolaislapsia varten lentokentälle järjestetyn leikkitilan nurkkaan on asettunut toinenkin perhe. Äiti Kate Pugatshova ja hänen poikansa Daniil, 8, ja Dmitriy, 5, pelaavat Uno-korteilla.
Kate kertoo perheen nukkuneen edellisyön leikkitilan nurkkaan kyhätyssä pedissä. Lentokentällä on myös muita tiloja, joihin on järjestetty nukkumapaikkoja pakolaisille.
”Voimme levätä ja nukkua. Se on todella suuri ja tärkeä apu pakolaisille.”
”Siellä oli kuitenkin viime yönä paljon pieniä lapsia, jotka itkivät ja ääntelivät”, Kate sanoo ja viittoo kohti Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestön Hungarian Interchurch Aidin sinitakkisia työntekijöitä, jotka auttoivat tekemään pedin rauhallisempaan paikkaan.
”Meidän ei tarvitse maksaa mistään, mikä on todella tärkeää tässä tilanteessa. Järjestöt täällä ovat tehneet niin paljon ihmisten hyväksi. Ne leikkivät lasten kanssa, tarjoavat ruokia ja juomia. Me voimme levätä ja nukkua. Se on todella suuri ja tärkeä apu pakolaisille. Olen itse asiassa aika yllättynyt tästä kaikesta tuesta”, Kate sanoo ja räpyttelee silmiään liikuttuneena.
”Katso nyt heitä. He nauravat ja leikkivät”, Kate osoittelee huoneessa häärääviä lapsia.
Kate Pugatshova (taustalla) on lastensa Daniilin ja Dmitriyn kanssa matkalla Istanbuliin, jossa ystäväperhe on luvannut majoittaa heidät, kunnes heillä on suunnitelma siitä, mihin mennä. Kuva: Antti Yrjönen/Kirkon Ulkomaanapu
”Sinä päivänä ilmahälytys kesti kolme tuntia.”
Matka on ollut pitkä. Kate ja pojat jättivät kotinsa Dniprossa maaliskuun kahdeksantena päivänä ja he ovat olleet tien päällä ja tuttavien nurkissa jo yhdeksän päivää. Kate kertoo, että hän ehti kuunnella ilmahälytyksiä neljä tai viisi päivää ennen kuin teki päätöksen lähdöstä. Pojat olivat jo oppineet menemään kylpyhuoneeseen suojaan äänen kuultuaan.
”Istuin ystävieni kanssa kotini keittiössä, kun ilmahälytys alkoi taas. Sinä päivänä se kesti kolme tuntia”, Kate kuvailee.
Seuraavana päivänä Kate lähti poikiensa kanssa. Muutama päivä myöhemmin he lukivat uutisia, joiden mukaan heidän kotikaupunkiinsa tehtiin ilmaiskuja.
”Annan itselleni kaksi kuukautta aikaa”
Daniil ja Dmitriy kokoavat kihertäen värikkäitä palikoita korkeaksi torniksi leikkihuoneen nurkassa. Tahattomasti vierekkäin asettuvat sininen ja keltainen palikka, ja hetken aikaa tornin korkeimmalla paikalla loistavat Ukrainan värit.
Kate on tyytyväinen, kun pojilla on puuhaa. He eivät onneksi ehtineet nähdä tai kokea sodan tuhoja kotikaupungissaan, mutta kuvia ja videoita sodan rumasta jäljestä ympäri Ukrainaa kyllä.
Katen mukaan lapset eivät oikein ymmärrä koko tilannetta. Budapestin lentokentän leikkihuoneen aktiviteetit ovat tehneet aamusta äidille helpomman. Eniten poikia nimittäin haastattelun hetkellä mietityttää edessä oleva lentomatka.
”Se on heidän ensimmäisensä. He ovat kyselleet koko aamun, että milloin, milloin, milloin, milloin on aika nousta koneeseen”, Kate pyörittää päätään.
Daniil, Dmitriy ja Jelizaveta iloitsivat KUA:n ja HIA:n Budapestin lentokentälle mahdollistamasta leikkinurkkauksesta, jossa lapset saavat leikkiä, syödä ja levätä rauhassa pakomatkan rankan alun jälkeen.
Perhe suuntaa kohti Turkkia. Siellä odottaa ystäväperhe, joka on luvannut majoittaa Katen ja pojat seuraavaksi kuukaudeksi tai kahdeksi.
”Olen päättänyt, että annan itselleni kaksi kuukautta”, Kate sanoo.
Sen jälkeen perheen äiti aikoo tehdä päätöksiä. Joko hän laittaa tarpeelliset dokumentit kuntoon, etsii työn Turkista ja laittaa lapset venäjänkieliseen kouluun – tai palaa Ukrainaan.
Vanhempi poika Daniil on jo toisella luokalla. Koulunkäynti tosin keskeytyi sodan alettua. Opettaja on pitänyt silloin tällöin etäopetusta Zoomissa, ja Daniil on osallistunut siihen mahdollisuuksien ja yhteyksien mukaan.
Koulukirjat jäivät Dniproon, mutta poika on tehnyt tehtäviä vihkoon. Kate pitää koulutusta tärkeänä, mutta sanoo myös, ettei se ole juuri nyt päällimmäisin asia hänen mielessään. Ensin pitää saada pesue turvalliseen paikkaan, jossa mieli pääsee hetkeksi lepäämään.
Ukrainan sota on pakottanut 3,5 miljoonaa ihmistä kuukauden aikana pakolaisiksi Ukrainan ulkopuolelle. Pakolaisista 1,5 miljoonaa on lapsia. Kuva: Antti Yrjönen/Kirkon Ulkomaanapu
Koulut kärsivät sodasta
Sodan vaikutukset lasten koulunkäynnille ovat valtavat. Opetusta ei ole Ukrainassa pystytty järjestämään täysimittaisesti sodan alkamisen jälkeen. Miltei 500 ukrainalaiskoulua on kärsinyt vahinkoja pommituksissa ja tulituksessa – niistä 69 on tuhoutunut täysin, kertovat arviot. Reppunsa sisältöä esitellyt Maryanna kertoo jo kaipaavansa kouluun. Tyttö puhuu erittäin hyvää englantia ja nimeää sekä englannin että matematiikan lempiaineikseen koulussa. Eniten hän kaipaa kavereitaan.
”Minulla on paljon ystäviä Odessassa. Mutta nyt paras ystäväni on Saksassa.”
Myös Maryannan opettaja järjestää etäopetusta Zoomissa. Maryanna on osallistunut tunneille parhaansa mukaan, mutta aina se ei ole ollut mahdollista. Perheen pitkä pakomatka on kulkenut Odessasta Länsi-Ukrainan Lviviin, sieltä Krakovaan ja vielä Budapestiin.
Maryanna, hänen siskonsa, äitinsä ja isoäitinsä ovat haastattelun jälkeen lentämässä Bulgariaan, jossa heidän on tarkoitus asettua hetkeksi Mustanmeren rannalle. Siellä isä ja isoisä odottavat jo perheen naisia.
Maryanna arvelee, että perhe palaa vielä kotiin Odessaan.
”Mutta on hyvä idea mennä Bulgariaan, koska siellä on meidän Mustameremme. Siellä olemme lähellä Ukrainaa.”
Elämä yhdessä laukussa
Muutamaa tuntia myöhemmin Maryannan pikkusisko Jelizaveta ja Katen pojat Daniil ja Dmitriy istuvat leikkinurkassa ja näpräävät puhelimia. 5-vuotiaan Dmitriyn kädessä puhelin värähtää ja poika kiikuttaa sitä äidilleen.
”Ilmahälytys Ukrainassa,” Kate kuittaa päätään ravistaen ja ojentaa puhelimen pojalleen. Kate raottaa matkalaukun kantta ja kaivaa esiin hammastahnan ja -harjan. Hän käy pesemässä hampaansa lentokentän vessassa, pakkaa poikien crocs-sandaalit muovipussiin ja sulkee matkalaukun.
Monet sotaa paenneet perheet ovat suunnanneet Ukrainan naapurimaihin, joissa asuu perhettä tai ystäviä.
Kate on pakannut perheen tavaroita myös kahteen muovipussinyssäkkään, sillä yhteen laukkuun pakattuina tavarat ylittivät lentoyhtiön salliman laukkukohtaisen painorajan. Yhteensä kolmihenkisen perheen matkatavarat, matkalaukku ja kaksi muovipussia, painavat noin 30 kiloa. Pian on aika lähteä. Pojat pukevat takit, ja perhe suuntaa passintarkastukseen. Kate halaa meidät. Toivotamme onnea matkaan.
”Liian moni koulu on joutunut iskujen kohteeksi.”
Mieleen palaavat hänen aiemmat sanansa. Jos kaikki muuttuu hyväksi, Kate ja pojat palaavat Ukrainaan.
”Jos se on turvallista, jos koulumme ovat kuin ennen. Voi olla, että koulu pommitetaan huomenna. Liian moni koulu on joutunut iskujen kohteeksi.”
Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuvat: Antti Yrjönen
KUA auttaa pakolaisia Ukrainassa ja Unkarissa
KUA toimii Ukrainassa ja Unkarissa yhteistyössä unkarilaisen kumppanijärjestön Hungarian Interchurch Aidin kanssa. KUA on tukenut työtä maaliskuun loppuun mennessä 500 000 eurolla.
Työmme sijoittuu Länsi-Ukrainan Lviviin ja Berehoveen. Lisäksi tarjoamme apua Unkarissa Barabásin kylässä, Budapestin pakolaissuojissa ja Budapestin kansainvälisellä lentokentällä lasten leikkihuoneessa.
Tarjoamme humanitaarista hätäapua kotinsa jättäneille perheille. Käytännössä se tarkoittaa ruokaa, juomaa ja esimerkiksi hygieniatarvikkeita. Apu toimitetaan paikallisiin pakolaissuojiin ja niitä tarjotaan myös rajanylityspaikoilla Unkarin ja Ukrainan välillä.
Akuutin hätäavun lisäksi kartoitamme parhaillaan mahdollisuuksia pakolaislasten koulunkäynnin edistämiseksi.
Kirkon Ulkomaanapu laajentaa avustusoperaatiota tukeakseen Ukrainan sodan vuoksi kotinsa jättäneitä
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ilmoitti maanantaina lisäävänsä Ukrainan sodan vuoksi aloittamiaan toimia lähettämällä henkilökuntaa Ukrainaan ja sen naapurimaihin sekä laajentavansa avustusohjelmiaan tarjoamaan muutakin kuin välitöntä hätäapua.
SOTA ON PAKOTTANUT jo yli kolme miljoonaa ihmistä pakenemaan Ukrainasta. Sodasta kärsivien tukemiseksi KUA suunnittelee useita maita kattavia toimia, joihin sisältyy muun muassa avustushenkilöstön lähettäminen Ukrainaan ja Unkariin. Tällä hetkellä KUA tukee Unkarissa Hungarian Interchurch Aid -järjestöä (HIA), joka auttaa Unkarissa, Karpaattien alueella ja Ukrainan Lvivissä sotaa paenneita ihmisiä jakamalla ruokaa, vettä, hygieniatarvikkeita ja elintärkeitä lääkintävälineitä.
”Suomalaiset ovat anteliaasti lahjoittaneet avustustoimiimme, joilla autamme niitä, joihin sota Ukrainassa on vaikuttanut. Vastaamme tilanteeseen sekä nyt että jatkossa”, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
”Kokemuksemme pakolaisten palvelemisesta muissa maissa, ja erityisesti koulutuksesta ja psykososiaalisesta tuesta, on erittäin arvokasta auttaessamme traumatisoituneita ihmisiä, varsinkin naisia, nuoria ja lapsia sekä Ukrainassa että sen ulkopuolella.”
15 254 ihmistä on jo saanut apua KUA:n ja HIA:n yhteistyön ansiosta. Järjestöt ovat esimerkiksi toimittaneet seitsemällä miljoonalla eurolla elintärkeitä lääkintälaitteita Länsi-Ukrainaan ja 278 tonnia ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita useisiin kohteisiin, joissa kotinsa jättäneet ihmiset majailevat. KUA on tukenut HIA:a perustamaan konfliktia paenneille vastaanottokeskuksia sekä Unkarin ja Ukrainan väliselle rajalle että Budapestiin.
Ukrainasta pois pyrkivät ihmiset jonottivat junaan Länsi-Ukrainan Lvivissä perjantaina maaliskuun 11. päivänä. Kuvat: Antti Yrjönen/Kirkon Ulkomaanapu
Sodan vaikutukset Ukrainassa ovat sanoin kuvaamattomat
”Jotkut ihmiset ovat lähteneet kodeistaan kymmenen tai kahdenkymmenen minuutin varoajalla — he ovat jättäneet kaiken taakseen. Matka Lviviin tai vielä kauemmas on kestänyt vuorokauden tai ylikin. Jotkut perheet ovat asuneet väliaikaismajoituksessa päiviä tai jopa viikkoja. Heidän tarpeensa ovat nyt akuutteja: he ovat nälkäisiä, janoisia ja lopen uupuneita”, kertoo KUA:n viestinnänasiantuntija Ulriikka Myöhänen, joka on vieraillut Lvivissä ja muilla alueilla kuluneen viikon aikana.
KUA lähettää Ukrainaan ja Unkariin lisähenkilökuntaa tukemaan HIA:a avustusoperaation johtamisessa ja hallinnossa, koulutuksen tarjoamisessa hätätilanteissa ja viestinnässä. KUA selvittää myös muita mahdollisia kumppaneita, joita se voi tukea laajentamaan operaatioitaan maihin, joissa on Ukrainasta lähteneitä pakolaisia.
”Toivomme sydämestämme, että rauha tulee pian, mutta vaikka näin kävisi, sodan vaikutukset Ukrainaan ja sen ihmisiin ovat jo nyt sanoin kuvaamattomat”, sanoo Hemberg.
”Yksi asia, jonka voimme koulutuksen asiantuntijoina tehdä, on etsiä keinoja varmistaa, että lapset ja nuoret pääsevät jatkamaan koulunkäyntiään”, Hemberg jatkaa.
”Kaikki pakoon lähteneet ovat huolissaan tulevaisuudestaan, elannostaan ja lastensa koulunkäynnin jatkumisesta”, kertoo Myöhänen.
Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua Lvivissä, avuntarve Ukrainassa kasvanut valtavaksi
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid (HIA) aloitti KUA:n tukemana avustusoperaatiot sodasta kärsivien tukemiseksi Ukrainassa Lvivin kaupungissa ja Taka-Karpatian alueella.
Sotaa Ukrainasta pakenevien avuntarve on valtava. Sodan ensimmäisen viikon aikana maasta ehti paeta 1,5 miljoonaa ihmistä. Kuva KUA:n ja HIA:n avustustyöstä Unkarin rajalta Barabasista. Kuva: Antti Yrjönen
KIRKON ULKOMAANAVUN avustuskeräys Ukrainan konfliktissa kärsineiden auttamiseksi on tähän mennessä tuottanut 2,5 miljoonaa euroa. Avuntarve on valtava. Yli 1,5 miljoonan ihmisen on raportoitu paenneen Kiovasta ja Ukrainan itäosista vain reilun viikon aikana. Kyseessä on nopeimmin edennyt ja yksi suurimmista humanitaarisista kriiseistä Euroopassa sitten toisen maailmansodan.
KUA:n kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid (HIA) aloitti operaationsa Unkarin rajalla viikko sitten ja nyt HIA on perustanut hätäaputukikohtansa Länsi-Ukrainassa sijaitsevaan Lvivin kaupunkiin.
”Lvivissä ei ole vielä ollut sotilaallista toimintaa. HIA ja KUA päättivät, että sijainti on ideaali tukikohdalle Ukrainassa olevien ihmisten auttamiseksi”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
”Olemme pitkään tehneet yhteistyötä HIA:n kanssa eri kriiseissä ja yhteistyömme toimii hyvin. Tuemme jo heidän avustustyötään pakolaisten parissa Unkarin rajalla. Kun he päättivät aloittaa avustustyön Lvivissä, tuemme päätöstä koko sydämestämme.”
HIA:n suunnitelmana Lvivissä on ensin vastata ihmisten perustarpeisiin jakamalla ruokaa, vettä, huopia ja saippuaa ja samalla arvioidaan mahdollisuuksia avustustyön laajentamiseen.
”Kotinsa jättäneitä ihmisiä saapuu päivittäin, junilla, busseilla ja autoilla. Suurin osa heistä pyrkii pakenemaan rajalle. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa he voivat hetken kokea olevansa turvassa” sanoo HIA:n alueellinen koordinaattori Giuliano Stochino.
”Suurin osa ihmisistä, joiden kanssa olemme puhuneet, ovat lähteneet vain muutaman tunnin varoitusajalla. He pakkasivat mukaansa mitä pystyivät ja jättivät suurimman osan omaisuudestaan jälkeensä”, Stochino kertoo.
KUA:n kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid (HIA) aloitti avustusoperaationsa Unkarin rajalta ja on nyt avannut avustustoimintansa myös Länsi-Ukrainan Lvivissä. Kuva: Antti Yrjönen/Kirkon Ulkomaanapu
Tunnelma Lvivissä on hänen mukaansa ollut toistaiseksi turvallinen, rauhallinen ja järjestäytynyt.
”Paniikin tunnetta ei ole, enemmin täällä on uskomaton määrä humanitaarista apua vastaamassa kasvaviin tarpeisiin. Kaikki yrittävät auttaa, miten vain voivat, vapaaehtoiset esimerkiksi tarjoavat aterioita juna-asemalla tai työskentelevät koordinointipisteillä, kertoo Stochino.
Ukrainan avuntarve kasvaa yhä
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuoden 2014 Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan jälkeen 1,5 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa Ukrainassa. Viimeisen viikon aikana sama määrä ihmisiä on paennut Ukrainan rajojen yli lähinnä maan länsinaapureihin kuten Unkariin, Puolaan ja Moldovaan. Ukrainan sisäisten pakolaisten määrää ei toistaiseksi tiedetä, mutta heidän joukossaan on siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita myös muista maista.
”Tarve avustustyön kasvattamiselle on suuri. On nähtävissä, että ihmiset jäävät pidemmäksi aikaa. Noin 10–15 prosenttia on ilmoittanut pysyvänsä Ukrainassa”, sanoo HIA:n Stochino.
”Tarjoamme tukemme kaikille konfliktia pakeneville, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja apua eniten tarvitseville”, sanoo Jouni Hemberg.
”Seuraavien päivien ja viikkojen aikana jatkamme arviointi- ja suunnittelutyötä ja varmistamme, että avustustyömme auttaa parhaalla mahdollisella tavalla”, Hemberg lisää.
Perinteinen tilisiirto: Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2943
Olemme saaneet paljon kyselyitä ihmisiltä, jotka haluavat auttaa ukrainalaisia tavaralähetyksin. Kirkon Ulkomaanapu ei kerää tarvikkeita Suomesta ja lähetä niitä Ukrainaan. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden, lämmikkeiden ja lääkkeiden hankinnat tehdään Ukrainan naapurimaissa. Paikallisilla toimijoilla, kuten kumppanijärjestöllämme Hungarian Interchurch Aidilla on omat varastot lähempänä kriisialuetta. Näin säästämme kuljetuskustannuksissa, minimoimme ympäristövaikutukset ja tuemme paikallisia elinkeinoja.
KUA myönsi ensimmäiset puoli miljoonaa euroa konfliktista kärsineiden perheiden auttamiseen Ukrainassa ja Unkarissa
Ihmiset hakivat suojaa pommituksilta Kiovan metroasemilta perjantaina. Kuva: AP / LEHTIKUVA / EMILIO MORENATTI
Ensimmäinen keräysviikonloppu tuotti yli miljoona euroa Ukrainan sodasta kärsivien perheiden auttamiseksi. KUA tukee hätäaputyötä ensivaiheessa Ukrainassa ja Unkarissa, minkä jälkeen tukea suunnitellaan myös muille alueille.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) on maanantaina päättänyt ensimmäisestä avustuserästä helmikuun 24. päivänä alkaneen konfliktin uhrien auttamiseksi. Keräyksen tuottamista yli miljoonasta eurosta ensimmäiset 500 000 euroa käytetään sodasta kärsineiden perheiden perustarpeiden, kuten ruoan, lämpimien peittojen ja makuupussien, turvaamiseksi.
Avustustyö kohdistuu tässä vaiheessa Ukrainaan sekä Unkariin, joka on jo vastaanottanut Ukrainasta kymmeniä tuhansia turvaa hakevia ihmisiä. KUA on jo tukenut molemmissa maissa toimivaa Hungarian Interchurch Aid -järjestöä 28 tonnia ruokatarvikkeita sisältäneessä kuljetuksessa, joka on viikonlopun aikana jaettu Ukrainassa.
”Avunpyyntömme Ukrainan konfliktia paenneiden hyväksi on herättänyt ihmisissä valtavan halun auttaa”, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
”Tuemme 500 000 eurolla unkarilaista kumppanijärjestöämme, joka on avannut avustusoperaationsa Ukrainassa ja Unkarissa. Samalla arvioimme, miten voimme tukea konfliktista kärsineitä tulevien päivien ja viikkojen aikana.”
Puoli miljoonaa ihmistä paennut Ukrainasta
KUA:lla on valmius ja osaaminen auttaa akuutin hätäavun ja pakolaisten vastaanottamisen lisäksi myös konfliktin pitkäaikaisten vaikutusten hoitamisessa kuten ruokaturvan, hygienian, psykososiaalisen tuen, toimeentulon ja hätätilanteissa järjestettävän koulunkäynnin turvaamisessa yhteistyössä ACT Alliance -sisarjärjestöjensä kanssa.
Avuntarve Ukrainassa on valtava. 44 miljoonan asukkaan maassa kolme miljoonaa ihmistä tarvitsi humanitaarista apua jo ennen sodan alkua. YK:n pakolaisjärjestö arvioi maanantaina, että yli puoli miljoonaa ihmistä on jo siirtynyt Ukrainan rajojen yli naapurimaihin. Apua tarvitsevien määrän odotetaan edelleen kasvavan väkivaltaisuuksien kiihtyessä. Moni kotinsa ja kotimaansa jättänyt kuvailee pakomatkansa vaikeutta ja nopealla aikataululla tapahtunutta lähtöä.
”Perheeni naiset päättivät kuljettaa lapset turvaan. Hyppäsimme autoon ja lähdimme. En muista suurimmasta osasta matkaa mitään. Lapseni kysyivät, mihin me olemme menossa enkä pystynyt vastaamaan heille mitään. Kuulimme, että Puolan raja on täysin tukossa, joten päätimme ylittää vuoret ja yrittää Unkariin. Siskoni on yhä matkalla, en tiedä yhtään, missä hän tai hänen lapsensa ovat”, kertoi Unkarin rajan viikonloppuna ylittänyt kolmen lapsen äiti Yelena.
Myös Unkarin rajalla odotus kesti tunteja.
”Oli kylmä ja lapseni palelivat. On ollut uskomatonta huomata, miten paljon ihmiset haluavat auttaa. Vain se, että saa puhua, auttaa uskomaan parempaan”, Yelena kertoi.
Perinteinen tilisiirto: Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2943
Olemme saaneet paljon kyselyitä ihmisiltä, jotka haluavat auttaa ukrainalaisia tavaralähetyksin. Kirkon Ulkomaanapu ei kerää tarvikkeita Suomesta ja lähetä niitä Ukrainaan. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden, lämmikkeiden ja lääkkeiden hankinnat tehdään Ukrainan naapurimaissa. Paikallisilla toimijoilla, kuten kumppanijärjestöllämme Hungarian Interchurch Aidilla on omat varastot lähempänä kriisialuetta. Näin säästämme kuljetuskustannuksissa, minimoimme ympäristövaikutukset ja tuemme paikallisia elinkeinoja.
Kirkon Ulkomaanapu kerää varoja ukrainalaisten perheiden auttamiseksi
KUA jakaa hätäapua sitä eniten tarvitseville yhdessä eurooppalaisten ACT Alliance -kumppanijärjestöjensä kanssa. Käytännössä apu on esimerkiksi ruoka-apua, lämmikkeitä ja muita perustarvikkeita. Kuva: HIA-Hungary
Ukrainan kärjistyneen konfliktin pelätään johtavan pakolaiskriisiin. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tukee ruoka-avun, lämmikkeiden ja muiden perustarvikkeiden toimittamista konfliktista kärsiville.
UKRAINAN KANSAN hartaista pyynnöistä ja kansainvälisen yhteisön ponnisteluista huolimatta Venäjä on aloittanut sotatoimet Ukrainassa. Kirkon Ulkomaanapu tuomitsee toimet. Olemme yhdessä ACT Alliance -kumppaneidemme kanssa valmiita tukemaan Ukrainan kansaa kaikin mahdollisin tavoin.
Kirkon Ulkomaanapu tukee hätäavun toimittamista konfliktista kärsiville perheille. Annamme hätäapua sitä eniten tarvitseville yhdessä eurooppalaisten kumppanijärjestöjemme kanssa. Käytännössä apu on esimerkiksi ruoka-apua, lämmikkeitä ja muita perustarvikkeita.
Itä-Ukrainan konflikti alkoi jo keväällä 2014. Viimeaikaisten tapahtumien myötä sotatoimet koskevat nyt koko maata.
Maassa on jo valmiiksi satoja tuhansia sisäisiä pakolaisia, ja viimeaikaisten tapahtumien pelätään johtavan pahenevaan pakolaiskriisiin. Kirkon Ulkomaanapu seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä paitsi Ukrainassa, myös laajemmin Euroopassa.
”Olemme todistaneet lukuisia konfliktin aiheuttamia tilanteita, joissa ihmiset ovat joutuneet lähtemään nopealla aikataululla kodeistaan. Pakenevilla ihmisillä on aina pulaa perustarpeista, ruoasta, lääkkeistä ja juomasta. Ukrainan tilanne on erityisen haastava, sillä Eurooppa elää kylmää talvea ja vakavaa koronapandemiaa”, muistuttaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut hätäapukeräyksen Ukrainan konfliktista kärsivien perheiden auttamiseksi.
Näin voit osallistua keräykseen:
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero: 2943
Verkkolahjoitus: Siirry tekemään lahjoitus verkkosivuilla
Päivitys 27.2.2022: Olemme saaneet paljon kyselyitä ihmisiltä, jotka haluavat auttaa ukrainalaisia tavaralähetyksin. Kirkon Ulkomaanapu ei kerää tarvikkeita Suomesta ja lähetä niitä Ukrainaan. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden, lämmikkeiden ja lääkkeiden hankinnat tehdään Ukrainan naapurimaissa. Paikallisilla toimijoilla, kuten kumppanijärjestöllämme Hungarian Interchurch Aidilla on omat varastot lähempänä kriisialuetta. Näin säästämme kuljetuskustannuksissa, minimoimme ympäristövaikutukset ja tuemme paikallisia elinkeinoja.
Haitin maanjäristyksessä kaiken menettäneet ihmiset saivat siemeniä uuden elämän aloittamiseen
Jälleenrakentaminen Haitin elokuisen maanjäristyksen jälkeen on ollut hidasta. Siemenet ja taimet parantavat ruokaturvaa ja auttavat toimeentulon hankkimisessa.
TUHOISA MAANJÄRISTYS romutti kymmenientuhansien perheiden elämän elokuussa 2021 eteläisessä Haitissa. YK arvioi syksyllä, että pahimmilla tuhoalueilla Grand’Ansen ja Nippen alueilla yli 650 000 ihmistä oli välittömän katastrofiavun tarpeessa.
Jälleenrakentaminen on ollut hidasta vaikeissa olosuhteissa. Haitin avustusoperaatiota ovat vaikeuttaneet paitsi maanjäristyksen tekemät tuhot myös paikallisesta sekasorrosta hyötyä hakevat rikollisjengit.
Kirkon Ulkomaanapu tukee Haitissa yhdessä saksalaisen ACT-verkoston kumppaninsa Diakonie Katastrophenhilfen (DKH) ja paikallisen Fondation Nouvelle Grand’Anse (FNGA) -järjestön kanssa viljelysmenetelmiin liittyvää koulutusta ja jaetaan siemenpaketteja. Koulutusta on jo vuoden 2021 aikana saanut 813 ihmistä ja 810 maanviljelijälle on jaettu paketteja, jotka sisälsivät tarvikkeet muun muassa jamssin ja paprikan viljelyyn. Hankkeen aikana on tarkoitus tavoittaa koulutuksen myötä 1 000 ihmistä ja jakaa maanviljelyavustuksia 1 000 maanviljelijälle.
Lisäksi perheille on jaettu käteisavustuksia, joiden avulla he pystyvät ostamaan plantaanin eli keittobanaanin pistokkaita paikallisilta viljelijöiltä. Pistokkaiden myynti edistää paikallista taloutta ja tukee viljelijöiden toimeentuloa samalla, kun keittobanaanien kasvattaminen ruoaksi auttaa perheitä.
Elokuun 2021 maanjäristys tapahtui Haitin eteläosassa.
Siemenet auttavat uuteen alkuun
Yksi uutta alkua varten siemeniä hakeneista oli viiden lapsen äiti Augustin Magalite, 47. Syksy oli perheelle surullinen. Magaliten puoliso menehtyi äskettäin ja serkku katosi elokuisessa maanjäristyksessä omalta kotipihaltaan. Toisen serkun poika taas joutui ammutuksi ja hänen vammansa ovat vakavia. Myös yksi Magaliten lapsista loukkaantui maanjäristyksen aikaan.
Elämä muuttui nopeasti niukaksi ja hankalaksi.
”Ilman tätä apua emme pystyisi viljelemään puutarhaamme tänä vuonna. Kaikki rahani menivät syksyllä kuolleen puolisoni hautajaisiin. Tämä tuli juuri oikeaan aikaan, kuin hengähdys raitista ilmaa”, Magalite kertoo saatuaan perheen ruoantuotannon turvaavia siemeniä ja taimia.
Magaliten perheelle luonnonkatastrofien tuhot ovat tuttuja. Haitia vuonna 2016 koetellut hurrikaani Matthew vei kodin. Elämän uudelleen rakentaminen on turhankin tuttua.
”Nyt pääsen kasvattamaan ruokaa lapsilleni ja voin myydä osan sadosta saadakseni rahaa.”
Viiden lapsen äiti Augustin Magalite haki puutarhaansa siemeniä ja taimia, joiden avulla hän pystyy turvaamaan perheensä elannon. Kuva: DKH
Oma puutarha elättää, kun maanjäristys vei kaiken
Myös Marie Miliannen, 53, elämä on ollut kovaa. Viiden lapsen leskiäiti jälleenrakensi Magaliten tavoin elämänsä vuoden 2016 hurrikaanin jälkeen. Elokuisessa maanjäristyksessä hän menetti lähes valmiin talonsa. Toisin kuin Magalite, Milianne kertoo saaneensa hätäapuna hygieniavälineitä ja suojaa päänsä päälle.
Oma puutarha on maanviljelyllä itsensä elättävälle Miliannelle elinehto. Hän kertoo jakavansa asiantuntemustaan viljelystä myös muille siemeniä ja taimia avustusjakelussa saaneille ja toivoo pian saavansa kokoon sen verran rahaa, että pystyy ostamaan kotieläimiä.
Maanviljelijä Dieudonné Victorin haki aasinsa kanssa maanjäristyksen uhreille jaettuja siemeniä ja taimia. Hän uskoo saavansa niiden avulla perheelleen paremman elannon ja pystyvänsä auttamaan myös muita. Kuva: DKH
Neljän lapsen isä, maanviljelijä Dieudonné Victorin, 54, menetti elokuun maanjäristyksessä kotinsa ja veljensä. Perheen kotina on syksyllä palvellut naapurin pihalle rakennettu hätäsuoja.
”Kylvän nämä siemenet saadakseni satoa, jonka avulla pystyn auttamaan myös siskojani ja veljiäni”, Victorin kertoo.
Maanviljelijä uskoo saavansa hätäapusiemenistä hyvän sadon – onhan hän ammattilainen. Toiveissa on kuitenkin myös saada käteisavustusta, jonka avulla hän pystyy ostamaan perheen tarvitsemia asioita.
Kirkon Ulkomaanapu on tukenut Haitin avustusoperaatiota katastrofirahastostaan. Yhteensä Haitin operaatioon on jyvitetty 200 000 euroa.
KUA:n kumppaneiden DKH:n ja FNGA:nn toimesta Haitissa on jo jaettu akuuttina hätäapuna Grand’Ansen alueella majoittumiseen tarkoitettuja suojia ja peruselintarvikkeita 1 005 perheelle. Lisäksi 1 005 perhettä on saanut hygieniapakkauksia. Hätäavun antaminen jatkuu alueella edelleen ja tuhatta perhettä tuetaan käteisavustuksin, joilla he voivat ostaa muun muassa tarvitsemiaan elintarvikkeita tai jälleenrakennustarvikkeita.
Käteisavustuksien lisäksi alueelle perustetaan 16 paikallista lainaryhmää, jotka myöntävät mikrolainoja. Näiden mikrolainojen avulla tuetaan 16 500 ihmisen toimeentuloa ja selviytymistä järistyksen jälkeen.
Kuivuus ja nälänhätä uhkaavat 60 miljoonan ihmisen elämää Itä-Afrikassa
Nälkä on pitkäkestoinen kriisi. Pahimmin kuivuus vaikuttaa Somaliaan, Kenian pohjoisosiin ja eteläiseen Etiopiaan.
PITKITTYNYT KUIVUUS on aiheuttanut valtavan humanitaarisen katastrofin Itä-Afrikassa erityisesti Somalian, eteläisen Etiopian ja Pohjois-Kenian alueilla. Pahasta kuivuudesta pitkään kärsineessä Etelä-Sudanissa puolestaan tulvii.
Syksystä 2020 alkaen sateet ovat Afrikan sarven alueella viivästyneet jo kolmesti. Taustalla vaikuttavat ilmastonmuutos ja merivettä Tyynellä valtamerellä jäähdyttävä La Niña -ilmiö. Kuivuuden arvioidaan jatkuvan pitkälle kevääseen 2022.
Lapset erityisessä vaarassa
Marraskuussa Maailman ruokaohjelma WFP varoitti nälänhädän uhkaavan lähes 60 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikassa. Pelastakaa lapset -järjestö kertoi joulukuun alussa nälän aiheuttaneen tänä vuonna arviolta 260 000 alle viisivuotiaan lapsen kuoleman Itä-Afrikassa. Luvun odotetaan kasvavan ilman humanitaarista hätäapua.
Keniassa yli puoli miljoonaa pikkulasta ja 96 000 raskaana olevaa tai imettävää naista kärsi joulukuussa akuutista aliravitsemuksesta. Somaliassa luvut ovat vielä synkempiä. Vuoden 2021 loppuun mennessä 1,2 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen odotetaan kärsivän akuutista ja yli 213 000 vakavasta aliravitsemuksesta.
Kuivuus heikentää myös toimeentulon mahdollisuuksia alueilla, jotka ovat jo muutenkin haavoittuvia. Lasten koulunkäynti saattaa keskeytyä sairastumisten ja heikentyneen ravitsemustilan vuoksi.
Kuivuus vaikuttaa laiduntavien eläinten ravinnonsaantiin. Ilman eläimiä paimentolaisten ruokaturva on uhattuna. Arkistokuva Kenian Turkanasta. Kuva: Ville Nykänen / Kirkon UlkomaanapuKuivuus vaikuttaa laiduntavien eläinten ravinnonsaantiin. Ilman eläimiä paimentolaisten ruokaturva on uhattuna. Arkistokuva Kenian Turkanasta. Kuva: Ville Nykänen / Kirkon Ulkomaanapu
Nälkä heikentää vastustuskykyä
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Lähi-idän ja Itä-Afrikan humanitaarisen avun päällikkö Risto Härmä kertoo, että nälänhädän aiheuttamaa kuolleisuutta kasvattaa varsinaisen ruoan puutteen lisäksi myös se, että pitkittynyt nälkiintyminen heikentää vastustuskykyä, mikä altistaa erilaisille tartuntataudeille. Erityisesti pienten lasten tapauksessa tavallisesta ripulista tulee tappava, kun elimistö on valmiiksi heikossa kunnossa eikä kunnon hoitoa ole saatavilla.
”Kuivuuden koettelemat alueet ovat hyvin syrjäisiä ja matka klinikalle saattaa olla hyvin pitkä ellei jopa mahdoton”, kertoo Härmä.
Klinikkahoitoa tarvitsevat ne ihmiset, joiden oma elimistö ei enää pitkittyneen nälkiintymisen vuoksi pysty käyttämään hyväkseen tavallista ruokaa vaikka sellaista olisi saatavilla.
Kuivuus lisää taudinaiheuttajien leviämistä. Kun esimerkiksi kaivojen ja muiden vesipisteiden vedenpinta laskee hyvin alas, vesi saastuu helposti. Tällöin esimerkiksi koleraepidemian riski kasvaa. Ilman hoitoa kolera tappaa jopa tunneissa.
Nälkä uhkaa jälleen Somaliaa
Somalia on viimeisen vuosikymmenen aikana kärsinyt pahasta nälänhädästä myös vuonna 2011. Tuolloin nälkään kuoli yli neljännesmiljoona ihmistä. Kuolleista puolet oli pieniä lapsia. Katastrofin pelätään uusiutuvan.
”Täällä Somaliassa yli 80 prosenttia koko maasta on altistunut joko erittäin vakavalle tai keskivaikealle kuivuudelle”, kertoo KUA:n Somalian maatoimiston johtaja Ikali Karvinen.
Pahimmin kuivuus vaikuttaa maaseudulla ja syrjäisemmillä alueilla elävien ihmisten elämään, jossa väestö saa elantonsa karjankasvatuksesta ja maanviljelystä. Kun eläimiltä loppuu laidunnettava ja vesi, myös ihmisten riski nälänhätään kasvaa.
”Viidesosa väestöstä asuu alueilla, jotka kärsivät pahasta vesipulasta. On arvioitu, että vuoden 2021 loppuun mennessä jo 3,5 miljoonan ihmisen ruokaturva on uhattuna”, Karvinen sanoo.
Vuoden 2017 kuivuuden aiheuttamaan nälkään kuolleiden eläinten luita tien varressa Turkanan alueella Keniassa. Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon UlkomaanapuVuoden 2017 kuivuuden aiheuttamaan nälkään kuolleiden eläinten luita tien varressa Turkanan alueella Keniassa. Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu
Osassa Somaliaa julistettu hätätila
Osassa Somalian osavaltioita on jo julistettu kuivuuden vuoksi hätätila. Kriisi on aiheuttanut myös voimakasta hintojen nousua, mikä heikentää kansalaisten ostovoimaa. Akuutti rahapula on johtanut tilanteeseen, jossa osa ihmisistä joutuu käteisen tarpeessa tekemään nopeita ratkaisuja kuten myymään karjaansa.
”Tästä tulee pitkäkestoinen kriisi. Tällä hetkellä tilanne näyttää heikolta.”
Kirkon Ulkomaanapu saa tällä hetkellä Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosastonECHOn rahoitusta koulutushankkeelleen, jonka tarkoituksena on pitää lapset koulussa moninkertaisen kriisin keskellä. Somalian humanitaarista kriisiä ovat pahentaneet koronaviruspandemia, pitkittynyt terrorismin uhka ja maan hallituksen heikko kyky tarjota kansalaisille peruspalveluita.
Teksti: Elisa Rimaila
Voit tukea perheitä Itä-Afrikassa lahjoittamalla
Sinun ja muiden lahjoittajien tuella perheet saavat elintärkeää ruokaa ja apua toimeentuloon.
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 1368
Afganistanilaiset perheet saavat ruokaa ja peittoja kylmän talven varalle
KUA:n kumppanijärjestö HIA-Hungary on toiminut Afganistanissa jo vuodesta 2001 humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön parissa. Kuvassa rakennetaan vedensäilytyskanaalia Mazar-i-Sharifin lähellä. Kuva: Giuliano Stochino Weiss / HIA-Hungary
Afganistanin humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vakava. Uusimpien arvioiden mukaan 95 prosentilla maan asukkaista ei ole tarpeeksi syötävää.
KIRKON ULKOMAANAPU on aloittanut hätäavun toimittamisen Afganistaniin yhdessä kumppanijärjestönsä HIA-Hungaryn kanssa. Hätäapua toimitetaan yhteensä 200 000 eurolla, ja se pitää sisällään ruokatarvikkeita ja lämmikkeitä lähestyvän talven varalle.
40 miljoonan asukkaan Afganistanin humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vakava. Yli 40-vuotinen sota, viime kuukausien kärjistynyt konflikti, köyhyys, Covid-19-pandemia ja muuttuva ilmasto ovat vaarantaneet afganistanilaisten ruokaturvan.
Uuden Taliban-johtoisen hallituksen myötä moni kansainvälinen järjestö ja rahoittaja on lopettanut toimintansa maassa. Afganistanissa vallitsevan kriisin myötä myös maan pankkijärjestelmä on romahtanut, toimeentulomahdollisuudet ovat vähentyneet ja ruoanhinta on noussut jyrkästi.
Valtaosa ei saa tarpeeksi ruokaa
Maailman ruokaohjelman mukaan 95 prosentilla afganistanilaisista ei ole tarpeeksi ruokaa syötäväksi, ja puolet koko väestöstä kärsii akuutista ruokapulasta.
”Elän kädestä suuhun pienellä palkallani yksityisen sairaalan vahtina. Hinnat nousevat joka päivä, joten minun on vaikea elättää perheeni. Nykyisin minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuoda kotiin syömättä jääneitä ruokia työpaikaltani sairaalasta,” kertoo Mazar-i-Sharifissa asuva Mohammad.
Samalla alueella asuva Sayed kertoo työskennelleensä oppisopimuksella pajalla ennen nykytilanteen kärjistymistä.
”Ansaitsin noin 6000 afgaania (57 euroa) kuukaudessa. Nyt minulla ei ole enää sitä työtä. Teen hanttihommia kottikärryillä ja ansaitsen 80–100 afgaania (alle euron) päivässä. En pysty unohtamaan sitä aikaa, kun meillä ei ollut öljyä ruoanlaittoa varten miltei viikkoon. Minun oli pakko lainata rahaa, jotta voisin ostaa sitä,” Waheed kertoo.
Monella ei ole kriisien myötä minkäänlaista toimeentuloa, minkä vuoksi perustarpeiden täyttäminen on mahdotonta ilman ulkopuolista apua.
Vilttejä kylmän talven varalle
Kirkon Ulkomaanapu ja HIA-Hungary jakavat apua Balkhin ja Samanganin maakunnissa pohjoisessa Afganistanissa. Tarkoituksena on tavoittaa noin 14 000 kaikkein heikommassa asemassa olevaa ihmistä.
Apua kohdistetaan erityisesti naisille ja lapsille, vammaisille ja sairaille sekä henkilöille, jotka asuvat teltoissa tai ovat ottaneet kotiinsa muita apua tarvitsevia perheitä.
Perheille jaetaan ruoka-apuna vehnäjauhoja, riisiä, kasviöljyä, papuja ja keksejä. Myös talvi hankaloittaa elämää.
”Olen huolissani, sillä lapseni tarvitsevat lämpimiä vaatteita. Eniten huolestuttaa se, että näinä aikoina on vaikeaa hankkia tarvikkeita leivän tekemiseen,” kertoo pohjoisessa Afganistanissa asuva viiden lapsen äiti ja leski Bibi.
Tavoitteena on, että osana Kirkon Ulkomaanavun ja HIA-Hungaryn hätäapujakelua 2000 kotitaloutta saa käyttöönsä lämmittäviä vilttejä.
HIA-Hungary on toiminut Afganistanissa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön parissa jo vuodesta 2001 lähtien. Järjestöllä on projekteja Afganistanin monissa maakunnissa. Nyt alkanut avustusoperaatio kestää lokakuusta joulukuuhun.
Haastateltujen nimet on muutettu turvallisuussyistä.
Lisätietoja antavat:
humanitaarisen avun asiantuntija Jan De Waegemaeker, p.+358 50 574 0481, jan.de.waegemaeker@kua.fi Tiedustelut ja haastattelut englanniksi.
varatoiminnanjohtaja Tomi Järvinen, p. +358 40 641 8209, tomi.jarvinen@kua.fi. Haastattelut suomeksi.
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Afganistanissa lahjoittamalla:
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2273
Kehityspolitiikasta tehtiin selkoa eduskunnassa – 3+1 nostoa
Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon suurin heikkous on, ettei se sisällä kehitysrahoituksen tiekarttaa, josta on selkeä kirjaus hallitusohjelmassa, kirjoittaa KUA:n vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso. Positiivista on, että koulutuksen painoarvo kehityspolitiikassa kasvoi.
Eduskunta keskusteli tällä viikolla Suomen uudesta kehityspoliittisesta selonteosta. Puutteineenkin selonteko on kaivattu ja tärkeä pitkän aikavälin linjaus Suomen kehityspolitiikasta.
Kansanedustajat osoittivat laajaa tukea kehitysyhteistyölle ja toivat esiin myös hyviä sisällöllisiä nostoja.
”Keskinäisriippuvaisessa maailmassa Suomi ei ole tyhjiössä, jossa maailman kehityskulut ja tapahtumat eivät vaikuttaisi meihin. Kehitysyhteistyöllä voidaan osaltaan vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen, jotta kotiseutu olisi vakaa ja inhimillinen paikka elää, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia ja on tasa-arvoinen ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, jotta pakon edessä ei olisi jätettävä kotia.” – Hussein al-Taee, sdp
1. Koulutus nousi kehityspolitiikan painopisteeksi
Merkittävin muutos kehityspolitiikassa on koulutuksen nostaminen omaksi painopisteekseen. Tämä on myönteinen ja laajasti tuettu askel, jossa Suomi hyödyntää omia vahvuuksiaan kehityspolitiikassa.
Selonteossa itse koulutuspainopisteen sisältö jää vielä verrattain ohueksi. Ensimmäiset askeleet toteutuksessa – kuten kansainvälisiin koulutusrahastoihin osallistuminen – ovat kuitenkin olleet hyviä.
Kehityspolitiikan uutta koulutuspainotusta syvennetään järjestelmällisesti, ja sen kytköksiä muihin painopisteisiin ja humanitaariseen apuun vahvistetaan hallituskauden aikana. Esimerkiksi koulutus katastrofeissa (Education in Emergencies) vahvistaa koulutuksen ja humanitaarisen avun yhteyttä.
”Erityisen iloinen olen koulutuksen noususta omaksi erilliseksi temaattiseksi painopisteekseen. Varmasti moni teistäkin on maailmalla vieraillessaan kuullut toiveet ja kiinnostuksen Suomen koulutusosaamista kohtaan. Tällä sektorilla meillä on todella annettavaa, oli kyse sitten opettajankoulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, äidinkielisestä tai erityisopetuksesta tai vaikka yritysvetoisesta digiosaamisesta. Painopisteen sisältö vaatii kuitenkin jatkotyöstöä ja ‑pohdintaa esimerkiksi siitä, kuinka se näkyy humanitäärisessä avussa.” – Inka Hopsu, vihr.
2. Yksityisen sektorin kehittäminen on tärkeää
Tällä hetkellä noin 60 prosenttia afrikkalaisista on alle 25-vuotiaita. Tämä tuo maanosaan varsin erilaista dynamiikkaa harmaantuvaan Eurooppaan verrattuna. Haasteena on työpaikkojen löytyminen. Joka vuosi noin 10–12 miljoonaa nuorta tulee työmarkkinoille, mutta uusia työpaikkoja syntyy vain kolme miljoonaa.
Yksityisen sektorin kehittäminen näkyy vahvasti Suomen kehityspolitiikassa, mikä on tärkeää.Tarkkuutta tarvitaan kuitenkin siinä, että toimet tukevat yrittäjyyttä nimenomaan kehittyvissä maissa, ei ainoastaan Suomessa.
Erityisen tärkeitä työpakkojen syntymisen kannalta ovat pienet ja keskisuuret yritykset, mutta juuri pk-sektorin tila on heikko monissa vähiten kehittyneissä maissa. Puhutaan jopa ”missing middle” –ilmiöstä.
Vähiten kehittyneissä ja hauraissa maissa tulee pyrkiä hyödyntämään ei vain lahjamuotoista kehitysapua, vaan enenevästi kaikkia kehitysrahoituksen instrumentteja. Lainamuotoinen kehitysyhteistyö näissä konteksteissa pitää kohdistaa erityisesti pk-sektorille.
”Perinteinen julkinen kehitysyhteistyörahoitus ei yksin riitä. Selonteko asettaa tavoitteeksi, että suomalaisyritysten osuus kehitysyhteistyörahoitteisessa toiminnassa kasvaa. Investointien ja innovaatioiden kautta vauhditamme kestävien yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä.” – Hilkka Kemppi, kesk.
3. Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä rahoituksen suhteen
Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon suurin heikkous on, ettei se sisällä kehitysrahoituksen tiekarttaa, josta on selkeä kirjaus hallitusohjelmassa. Kehitysrahoituksen nostaminen YK-sitoumuksen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL) vaatii pitkäjänteistä sitoutumista.
Suomi on edelleen etäällä muista Pohjoismaista. Vuonna 2020 Ruotsin kehitysrahoituksen BKTL-osuus oli 1,14%, Norjan 1,11 % ja Tanskan 0,73 %.
Useat kansanedustajat nostivat esille rahoitustiekartan puutteen ja kehitysministeri Ville Skinnari lupailikin jatkokeskusteluja eduskuntaryhmien kesken.
Myönteistä on se, että Suomi on Vähiten kehittyneitä (LDC) maita koskevan 0,2%:n tavoitteen osalta hyvin lähellä tavoitteen saavuttamista. Kehitysrahoituksen painottamista köyhimmille ja hauraimmille maille pitää edelleen jatkaa.
”Hallitus on lisäksi päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä myös vuonna 2023. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on todennut yksimielisessä lausunnossaan, että hallituksen määrärahaleikkauksella voi olla negatiivisia vaikutuksia Suomen YK:n turvallisuusneuvostokampanjaan, mihin on syytä suhtautua vakavuudella.” – Saara-Sofia Sirén, kok.
+ Afrikka ansaitsee monipuolisempaa keskustelua
Eduskunnan kehityspoliittisesta keskustelusta nousi esiin myös vahva tarve monipuolisemmalle Afrikka-kuvalle ja -keskustelulle. Kehityspolitiikka usein syystäkin keskittyy ongelmiin, mutta silti Afrikka kuvataan liian usein Eurooppaa uhkaavan nopean väestönkasvun ja muuttoliikkeen kautta. Toivottavasti Suomen uuden Afrikka-strategian myötä lähestymistavat ja näkökulmat moninaistuvat.
