”Nopeus pelastaa ihmishenkiä” – maanjäristyksestä toipuva Haiti tarvitsee kiireellistä katastrofiapua
Haitilainen Marie Remarais istuu kuuden lapsensa kanssa maanjäristyksessä vaurioituneen kotinsa edessä Etelä-Haitissa. Perhe on asunut elokuisen luonnonkatastrofin jälkeen teltassa. Kuva: Thomas Noreille / ACT Alliance
Kirkon Ulkomaanapu myönsi toiset 100 000 euroa katastrofiapua Haitin elokuisen maanjäristyksen uhreille. Yhteensä hätäapua toimitetaan 200 000 eurolla.
Haitin elokuisessa maanjäristyksessä kuoli 2 200 ja loukkaantui ainakin 12 000 ihmistä. Lisäksi noin 130 000 perhettä menetti kotinsa, kertoi YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA viikko luonnonkatastrofin jälkeen.
Tuhojen keskellä arkeen paluuta vaikeuttaa se, että 7,2 asteen maanjäristys tuhosi Haitissa paitsi kirkkoja, kouluja ja sairaaloita. Niiden lisäksi vaurioitui tärkeitä liikenneyhteyksiä, sähköverkkoja ja vedenjakelujärjestelmiä. Tilannetta vaikeutti myös kaksi päivää järistyksen jälkeen Haitin yli kulkenut trooppinen hirmumyrsky Grace.
Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt katastrofirahastostaan Haitin maanjäristyksen uhrien tukemiseen yhteensä 200 000 euroa. KUA:n humanitaarisen avun asiantuntijan Jan De Waegemaekerin mukaan luonnonkatastrofin iskiessä on tärkeää päästä auttamaan tuhon keskellä eläviä välittömästi.
”Nopeus pelastaa ihmishenkiä. Haluamme viestiä paikallisille toimijoille, että ei kannata jäädä odottelemaan vaan toimia”, sanoo De Waegemaeker.
Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua perille yhteistyössä paikalla olevien muiden maassa toimivien ACT-allianssin järjestöjen kanssa. ACT-allianssi, jonka perustajajäseniin Kirkon Ulkomaanapukin kuuluu, on kirkkojen kansainvälinen avustusverkosto, joka muodostaa yhden maailman suurimmista avustusorganisaatioista.
650 000 ihmistä tarvitsee katastrofiapua
YK:n mukaan välittömän katastrofiavun tarpeessa on Haitissa 650 000 ihmistä. Haitin elokuisen maanjäristyksen pahimmat tuhoalueet sijaitsevat maan eteläosissa, jossa järistyksen keskipiste sijaitsi 12 kilometrin päässä Saint-Louis-du-Sudin kaupungista. 50 kilometrin säteellä järistyskeskuksesta Grand’Ansessa ja Nippessä elää noin miljoona ihmistä. Järistyksen tuhovoimaan vaikutti sen keskuksen sijainti vain 10 kilometrin syvyydessä.
Elokuisen maanjäristyksen vaikutusalue on De Waegemaekerin mukaan vaikeakulkuista ja vaarallista seutua järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi. Jo Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen aikaan havaittiin, että katastrofitilanteessa jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien turvallisuuteen pitää kiinnittää erityishuomiota.
”Yksi hyvin tärkeistä tehtävistä on turvata erityisesti lasten ja naisten turvallisuus katastrofin keskellä. Sukupuoleen kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan uhka on suuri”, De Waegemaeker kertoo.
Kaiken menettäneet paikalliset perheet tarvitsevat myös ruokaa, puhdasta vettä ja suojaa. Kirkon Ulkomaanapu auttaa paikallisia käteisavustuksilla, jotta he voivat itse ostaa tarvitsemiaan tuotteita.
”Käteisavustusten jakaminen on ihmisarvon kannalta paras tapa auttaa silloin, kun esimerkiksi ruokaa on saatavilla, mutta ihmiset tarvitsevat rahaa voidakseen ostaa sitä.”
Käteisavustusten jakaminen myös nopeuttaa auttamista, mikä on kriisin keskellä oleellista.
Luonnonkatastrofit koettelevat Haitia
Haitilaiset ovat kuluneen vuosikymmenen aikana kohdanneet useampia tuhoisia luonnonkatastrofeja.
Elokuista maanjäristystä on verrattu Haitia tammikuussa 2010 koetelleeseen 7,0 momenttimagnitudin järistykseen. Vuonna 2010 järistyksen keskus sijaitsi vain 25 kilometrin päässä maan pääkaupungista Port-au-Princesta. Järistyksessä ja sen jälkijäristyksissä kuolleiden määrästä ei ole päästy täyteen varmuuteen, mutta Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysviraston USAIDin mukaan henkensä menetti ainakin satatuhatta ihmistä ja yli miljoona haitilaista joutui ainakin tilapäisesti jättämään kotinsa.
Seuraavaksi Haitia koetteli Atlantin vuoden 2016 trooppinen hirmumyrsky Matthew, joka aiheutti edelleen maanjäristyksestä toipuvalle saarivaltiolle noin 2,3 miljardin euron aineelliset tuhot ja vaati ainakin 550 ihmisen hengen.
Teksti: Elisa Rimaila
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Haitissa lahjoittamalla:
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2244
Koronapandemia sulki opetustilat myös Cox´s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshissa. Kotiopiskelun tueksi tarvittiin lukutaidottomille sopivia materiaaleja. Kirkon Ulkomaanavun projektissa työskennellyt Koly Chowdhury alkoi kuvittaa kotiopiskeluun sopivia tehtäviä.
Bangladeshin Cox’s Bazarissa sijaitsee maailman suurin pakolaisleiri – alueella elää lähes miljoona Myanmarista tullutta rohingya-pakolaista. Heistä yli puolet on tyttöjä ja naisia. Rohingya-kulttuurissa naisten tehtävänä pidetään kotitaloudesta ja lapsista huolehtimista, eikä heidän koulunkäyntiään nähdä siksi tärkeänä.
”Leirillä asuu valtava määrä tyttöjä ja naisia, jotka eivät osaa kirjoittaa omaa nimeään. Siksi ruoka-avustuksetkin on kuitattava musteeseen painetulla peukalolla”, Koly Chowdhury toteaa.
Chowdhury, 26, työskentelee kolmatta vuotta Kirkon Ulkomaanavun ja Tanskan kirkon ulkomaanavun yhteisessä hankkeessa. Hanke on osa opetusalan ohjelmaa, jota rahoittavat myös UNICEF ja UN Women. Leireille on rakennettu 11 turvallista tilaa, joissa on mahdollista opiskella, peseytyä, ja saada henkistä tukea. Hankkeen kohderyhmänä ovat 15–24-vuotiaat tytöt ja naiset, koska pakolaiskriisin alkaessa mikään muu järjestö ei huomioinut heitä opetusohjelmissaan. Heidän saaminen opin ääreen oli kuitenkin aluksi hyvin haasteellista.
Koly Chowdhury kuvittaa työkirjoja.
”Teimme paljon kotikäyntejä ja järjestimme tilaisuuksia, joissa perustelimme käytännön esimerkein, miksi opiskelu on tärkeää. Toimimme myös uskonnollisten johtajien kanssa, sillä heillä on paljon vaikutusvaltaa yhteisöissä”, Chowdhury kertoo.
Hankkeessa avainasemaan nousivat pakolaistaustaiset naisopettajat, jotka palkattiin rohingyojen keskuudesta. He työskentelivät paikallisyhteisöstä palkattujen bangladeshilaisten opettajien työpareina. Kolylla on tästä henkilökohtaista kokemusta, sillä hän toimi hankkeen kaksi ensimmäistä vuotta opettajana, työparinaan rohingya-opettaja.
”Aluksi opettajilla oli vaikeaa – heidän aikomuksiaan epäiltiin ja heitä karsastettiin. Pikkuhiljaa yhteisöissä alettiin kuitenkin ymmärtää, miten suurta hyötyä opitut taidot tuovat arkielämään. Torilla asioiminen ja talouden suunnittelu helpottuu, ja uusien taitojen avulla pystyy ansaitsemaan toimeentuloa”, Chowdhury kertaa.
Hankkeen alussa kartoitettiin, minkälaisille taidoille olisi kysyntää, ja mitä tytöt ja naiset itse halusivat oppia. Kartoituksen perusteella järjestettiin kursseja batiikkivaatteiden valmistuksesta, ompelusta, perinteisestä kirjonnasta ja ruokakasvien viljelystä.
”Eniten ylpeyttä on kuitenkin tuottanut luku- ja kirjoitustaidon oppiminen, sekä matematiikan perusasioiden hallinta. Niistä taidoista on todella suurta hyötyä arkielämässä”, Chowdhury painottaa.
Turvallisissa tiloissa tytöille ja naisille on annettu myös psykososiaalista tukea. Useat naisista ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa ja ahdistelua. Myanmarista paetessaan monet ovat joutuneet raiskauksen uhreiksi. Naisille on tarjottu mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin, joissa he voivat purkaa vaikeita kokemuksiaan. Vakavasti traumatisoineet uhrit on ohjattu ammattiauttajien tuen piiriin. Turvallisista tiloista käsin on tehty myös yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa, jotta naiset ovat saaneet fyysisiin vammoihinsa ja terveysongelmiinsa apua.
Koulutuksia pidetään naisille suunnatuissa turvallisissa tiloissa.
”Olemme myös järjestäneet kaikille opiskelijoillemme tuokioita, joissa opetellaan rentoutumista hengitysharjoitusten avulla. Aluksi tämä herätti ihmetystä, ja monet nauroivat ja tirskuivat, kun ohjasimme harjoituksia”, Chowdhury muistelee.
Suhtautuminen muuttui kuitenkin nopeasti, kun naiset huomasivat, että hengitysharjoituksista on hyötyä monenlaisiin vaivoihin.”Yksi opiskelijoistamme kärsi kivuliaasta päänsärystä. Hän sai suurta apua rentoutusharjoituksista, ja päänsärky väheni huomattavasti”, Chowdhury toteaa.
Itseopiskelua kuvien avulla
Maaliskuussa 2020 tilanne leireillä muuttui, kun Bangladeshin hallitus päätti sulkea kaikki opetusta antavat tilat koronapandemian vuoksi. Kirkon Ulkomaanapu ja kumppanijärjestö DCA päättivät kuitenkin heti, että tyttöjen ja naisten tukemista jatketaan tavalla tai toisella. Hankkeen henkilöstö alkoi tuottaa vinhalla vauhdilla materiaaleja, joiden avulla tytöt ja naiset voisivat opiskella kotoa käsin.
”Mietimme ja pähkäilimme, miten lähes lukutaidottomat henkilöt kykenisivät opiskelemaan itsenäisesti kotona”, Chowdhury huokaisee.
Tueksi saatiin hankkeessa jo koulutetut rohingya-opettajat, jotka pystyivät tekemään kotikäyntejä ja ohjaamaan opiskelua. Koronatilanteen pahentuessa kotikäynnitkin kuitenkin lopulta kiellettiin. Tämän jälkeen opettajat ovat jatkaneet ohjaamista puhelimen välityksellä.
”Nopeasti kävi selväksi, että huomiota on kiinnitettävä oppimateriaaleihin eli laatimiimme työkirjoihin. Niiden tulee olla selkokielisiä, ja ohjeistus tulee olla aina näkyvillä kuvallisen mallin avulla.”
Tällä tavalla Kolylle avautui uusi ura kuvittajana.
”Olen pienestä lapsesta asti piirtänyt paljon, ja olen opiskellut piirtämistä myös taidekoulussa. Olin kirjoittanut tästä ansioluettelooni, ja esihenkilöni bongasi tämän taitoni sieltä”, Chowdhury hymyilee.
Siitä lähtien Koly on kuvittanut oppimateriaaleja ja myös paikalliseen kontekstiin laaditun opetussuunnitelman. Hän on ollut myös vahvasti mukana miettimässä, minkälaiset tehtävät voisivat tuottaa iloa ja lievittää stressiä haastavan leirielämän keskellä.
Chowdhuryn kuvittama työkirjan kansi.
”Muistan omasta nuoruudestani sen, että aina kun minua ahdisti, otin kynän käteen. Piirtämällä pystyn sulkemaan itseni hetkeksi ahdistavan ympäristön ulkopuolelle. Väritystehtävät auttavat keskittymään ja lievittämään stressiä”, Chowdhury toteaa.
Tästä syystä työkirjoihin on sisällytetty myös väritystehtäviä sekä luovia harjoituksia, joita tehdessään naiset saavat esimerkiksi piirtää unelmiensa korvakorut ja suunnitella henna-tatuointeja. Vaikka Suomen ulkoministeriön rahoittama hanke päättyy heinäkuun lopussa, jäävät materiaalit ahkeraan käyttöön. Myös muut järjestöt ovat kiinnostuneet niistä, ja materiaaleista onkin juuri otettu uusintapainos. Useat sadat rohingya-tytöt ja naiset tulevat opiskelemaan jatkossakin Kolyn piirtämien kuvitusten avulla.
Teksti: Johanna Kurki
Kirjoittaja työskentelee Kirkon Ulkomaanavun konsulttina opetussektorilla.
Humanitaarisen avun päivä: Ilmastonmuutos uhkaa ylikuormittaa humanitaarista sektoria
Ruokajakelu Etelä-Sudanissa. Kuva: ACT / Paul Jeffrey
Kansainvälisenä humanitaarisen avun päivänä 19. elokuuta kunnioitamme ihmisiä, jotka toimittavat elintärkeää hätäapua ympäri maailman. Avustustyötä tehdään usein karuissa ja vaarallisissa ympäristöissä. Tällä hetkellä ilmastonmuutos moninkertaistaa luonnonkatastrofien määrää ja niiden seurauksia. Tänä vuonna yksi jokaisesta 33 ihmisestä on humanitaarisen avun ja turvan tarpeessa.
Humanitaariset työntekijät tulevat jatkamaan työtään aikaan, jona ilmastonmuutos on noussut maailmanhistorian suurimmaksi uhkaksi. Ihmiskunta aiheuttaa globaaleja ympäristökriisejä aina luonnonresurssien ylikulutuksesta johtuvasta ilmastonmuutoksesta biodiversiteetin ja elinympäristöjen tuhoamiseen. Tämä on uhka ihmisoikeuksien toteutumiselle ja kaikelle elämälle planeetallamme. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin, etenkin kaikkein haavoittuvimpiin yhteisöihin, joiden kanssa Kirkon Ulkomaanapu työskentelee.
Olemme sitoutuneet taistelemaan ilmastonmuutosta ja ympäristökriisejä vastaan sekä ohjelmiemme että toimintatapojemme kautta.
Jan De Waegemaeker – humanitaarisen avun asiantuntija Aly Noyola Cabrera – ilmastotyön asiantuntija
Kirkon Ulkomaanavulta 100 000 euroa Haitin maanjäristyksen uhrien tukemiseksi
AP/Lehtikuva
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on myöntänyt 100 000 euroa katastrofiapua Haitin maanjäristyksestä kärsineiden ihmisten auttamiseen.
Haitissa lauantaina tapahtunut voimakkuudeltaan 7,2 asteen maanjäristys on aiheuttanut maan eteläosissa valtavaa tuhoa. Maanjäristys on romahduttanut rakennuksia ja katkonut liikenneyhteyksiä. Tuhansia ihmisiä on kuollut, loukkaantunut tai raportoitu olevan kateissa.
Järistys on tähänastisten tietojen mukaan vaikuttanut arviolta 60 % maan väestöstä ja tuhot ovat laajat ja isot. Alueelle odotetaan lisäksi tänään tai huomenna iskevän trooppinen myrsky Grace.
Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäavun yhteistyössä Norjan Kirkon Ulkomaanavun ja muiden maassa toimivien ACT-järjestöjen kanssa. Apua on pyydetty välttämättömiin perustarvikkeisiin kuten ruokaan, hygieniapakkauksiin, huopiin ja suojiin.
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Haitissa lahjoittamalla KUA:n tilille:
Kirkon Ulkomaanapu varautunut tukemaan avustustyötä Haitissa maanjäristyksen jälkeen
Haitissa eilen tapahtunut voimakkuudeltaan 7,2 maanjäristys ja sitä myöhemmin seuranneet useat jälkijäristykset ovat tulleiden tietojen mukaan romahduttaneet rakennuksia ja satoja ihmisiä on kuollut, loukkaantunut tai edelleen kadoksissa. Kirkon Ulkomaanapu seuraa tilannetta ja on valmiina auttamaan Haitia, kun tuhojen laajuus selvenee.
Pahimmat tuhoalueet sijaitsevat Haitin eteläosissa. Järistyksen keskipiste sijaitsee 12 kilometrin päässä Saint-Louis-du-Sudin kaupungista, noin 150 kilometriä pääkaupunki Port-au-Princestä.
Avustustöiden tarpeiden arviointi on haastavaa, sillä maanjäristysten lisäksi maan poliittinen tilanne on herkkä, maa kärsii pahenevasta koronatilanteesta ja aluetta lähestyy trooppinen myrsky.
Edellinen saman voimakkuusasteen maanjäristys tapahtui Haitissa 2010, jossa kuoli satojatuhansia ihmisiä ja se jätti miljoonia kodittomiksi eikä maa ole vieläkään toipunut sen aiheuttamista seurauksista.
Lisätietoja: Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva, p. +358 40 582 1183, eija.alajarva@kua.fi
Heti koronarajoitusten julistamisen jälkeen ymmärsimme, että lapsiavioliitot nousevat haasteeksi työskentelyalueillamme Nepalissa, kirjoittaa KUA:n ohjelmakoordinaattori Deepika Naidu.
COVID-19-PANDEMIA vaikutti meidän kaikkien elämään, mutta koulu- ja yhteiskuntasulut olivat erityisen vakavia nepalilaisille naisille ja tytöille. Naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyi, ja äidit ja siskot tekivät enemmän kotitöitä. Osa tytöistä jäi pois koulusta, ja yhä useampi lapsi joutui naimisiin. Vaikutukset koskevat erityisesti haavoittuvaisia yhteisöjä.
Heti koronarajoitusten julistamisen jälkeen ymmärsimme, että lapsiavioliitot nousevat haasteeksi työskentelyalueillamme Nepalissa. Tyttöjen naittaminen on perheille perinteinen mutta lyhytnäköinen tapa selviytyä taloudellisesti vaikeasta tilanteesta. Halusimme tehdä lasten suojelemisesta yhden ykkösprioriteeteistamme. Perustimme kouluihin kerhoja sekä järjestimme aihetta käsitteleviä keskustelutilaisuuksia ja katuteatteria.
Pystytimme kyliin huomiotauluja, joissa kerroimme lapsiavioliittojen negatiivista vaikutuksista lasten fyysiseen, henkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin. Tauluissa kerrottiin myös lapsiavioliittoihin liittyvistä laista ja rangaistuksista. Oli ilahduttavaa nähdä, että yhteisöt ja paikallishallinnot ottivat viestin hyvin vastaan.
Covid-19 pakotti meidät vastaamaan kriisiin myös monin muin tavoin. Ruokajakelumme tavoitti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Heidän joukossaan oli erityisesti raskaana olevia ja imettäviä naisia sekä vammaisia henkilöitä.
Nepalissa – kuten monessa muussakin maassa – raportoitiin yhteiskuntasulkujen aikana aiempaa enemmän naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Teimme parhaamme helpottaaksemme tilannetta. Järjestimme perhedialogeja ja mediakampanjan. Lisäksi kokosimme yhteisöistä miehiä, poikia, naisia ja tyttöjä tilaisuuksiin, jossa keskustelimme naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ratkaisuista. Kirkon Ulkomaanavun tukemat osuuskunnat laativat vaikuttamistyön suunnitelman, joka piti sisällään lapsiavioliittojen ja väkivallan ehkäisyyn tähtääviä aktiviteetteja. Suunnitelma luovutettiin paikallishallintojen edustajille.
Pandemian aikana naiset ja tytöt ovat kohdanneet erityisesti karanteenikeskuksissa enenevissä määrin väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Kirkon Ulkomaanapu ja muut kansalaisjärjestöt puhuivat naisille ja tytöille tarkoitettujen turvallisten tilojen puolesta. Ponnistelumme tuottivat tulosta. Järjestöjen yhteisen ulostulon myötä karanteenikeskuksiin perustettiin naisille ja tytöille omia tiloja.
Olen toiveikas, sillä täällä Nepalissa perustuslakimme on edistyksellinen. Laissa olevat, lapsiavioliittoihin ja sukupuoleen kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät pykälät ja käytännöt ovat lupaavia. Paikallishallintojen tavoitteena on luoda ympäristö, jossa naiset ja tytöt voivat elää hyvää elämää.
Koulutus on voimakas keino köyhyyden ja levottomuuden rajun kierteen lopettamiseksi, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän aluejohtaja Ashraf Yacoub.
Syyrian konflikti on kestänyt jo kymmenen vuotta. Sen aikana miljoonat syyrialaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja etsimään suojaa muualta maan sisältä. He kärsivät ruoan puutteesta, eikä heillä ole mahdollisuutta toimeentuloon tai terveydenhoitoon. Pandemia on entisestään kiristänyt maan vaikeaa taloustilannetta, minkä myötä kotitalouksilla ei ole varaa edes perustarpeisiin.
Syyrian lasten tilanne ei ole koskaan ollut huonompi. Miltei 90 prosenttia lapsista tarvitsee humanitaarista apua. 2,5 miljoonaa lasta ei pääse kouluun. Lisäksi 1,6 miljoonaa koululaista on vaarassa pudota koulusta.
Koulutus on voimakas keino köyhyyden ja levottomuuden rajun kierteen lopettamiseksi. Katastrofista toipuminen voi alkaa koulutuksen myötä, ja se myös vähentää konfliktin tuhoisia vaikutuksia.
Suomalaisena järjestönä meillä on laaja kokemus ja osaaminen koulutuksesta. Pandemiavuonna 2020 Kirkon Ulkomaanavun piti omaksua uusia toimintatapoja, joista yksi esimerkki on etäopetuksen järjestäminen. Koronan vuoksi muu työmme hidastui ja meillä oli enemmän aikaa koulujen korjaamiselle. Rajoitusten jälkeen pystyimme jatkamaan koulutyötä turvallisesti.
Syyrian-matkoillani minusta on ollut ilahduttavaa nähdä työmme tuloksia. Vuonna 2020 työmme tavoitti Syyriassa 35 000 ihmistä. Heidän joukossaan oli 4 900 koulutustyöstämme hyötynyttä koululaista ja opettajaa.
Syyrian tulevaisuudessa minua huolestuttaa eniten konfliktin ylipolitisoituminen. Se vaikeuttaa sovinnontekoa, uudelleenrakennusta ja humanitaarista työtä. Syyrialaisnuorten sinnikkyys saa minut kuitenkin toiveikkaaksi. Jos nuoret saavat mahdollisuuden, he voivat rakentaa paremman tulevaisuuden itselleen ja yhteisölleen.
Ashraf Yacoub, Lähi-idän aluejohtaja
Teksti julkaistiin alun perin Kirkon Ulkomaanavun vuosikertomuksessa 2020. Haluatko tietää lisää työmme tuloksista?
KUA myönsi 100 000 euron avustuksen Tigrayn nälänhätään
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on myöntänyt katastrofiapua Etiopian Tigrayn alueen humanitaarisen hädän lievittämiseen. Hengenvaarallisesta aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrän pelätään nousevan jyrkästi tulevien kuukausien aikana.
KUA toimittaa apua Etiopian pohjoiseen Tigrayn maakuntaan yhdessä Norjan Kirkon Ulkomaanavun ja paikallisten apujärjestöjen avulla. KUA:n myöntämän tuen suuruus on 100 000 euroa, ja se käytetään akuutin aliravitsemuksen estämiseen ja hoitamiseen.
”Hätäapupäätöksen taustalla on kaksi syytä. Isojen rahoittajien humanitaarinen taloudellinen tuki on ollut rajallista, ja olosuhteet ovat merkittävästi heikentyneet Tigrayn alueella”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Risto Härmä.
”YK on arvioinut, että 400 000 henkilöä kärsii parhaillaan nälänhädästä. Lisäksi YK:n mukaan 1,8 miljoonaa ihmistä ovat vaarassa joutua nälänhätään. Sota myös keskeytti viljelykauden, joten ruokatilanne on äärimmäisen vakava”, Härmä luonnehtii.
Konflikti on pahentanut aliravitsemusta
Tigrayn konfliktissa ovat vastakkain TPLF eli Tigrayn kansan vapautusrintama ja Etiopian hallinto. Marraskuussa 2020 alkanut sota on heikentänyt koko alueen ruokaturvaa ja vesitilannetta. Erityisesti alle viisivuotiaiden vakava aliravitsemus on lisääntynyt.
Taistelujen aikana seudun viljelysmaita on poltettu ja ryöstetty. Lisäksi karjaa on teurastettu ja maatalouden työvälineitä varastettu. Jo ennen sotaa alueen maatalous kärsi tuhoa tekevistä heinäsirkkaparvista ja sään ääri-ilmiöistä. Taistelujen myötä myös merkittävä osa alueen infrasta on tuhoutunut.
Lapset ja äidit saavat hätäapua
KUA jakaa Tigrayssa täydentävää ravitsemuksellista tukea henkilöille, jotka ovat vaarassa joutua vakavasti aliravituiksi. Apua kohdennetaan erityisesti alle viisivuotiaille lapsille sekä raskaana oleville ja imettäville äideille.
Hätäapuna järjestetään myös klinikalla tehtäviä ravitsemuksellisia hoitoja lapsille ja äideille, jotka jo kärsivät aliravitsemuksesta. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa hyvästä ravinnosta, hygieniasta ja alueen turvallisuudesta.
”KUA:n tuki tulee estämään monia akuuttiin aliravitsemukseen liittyviä kuolemia. Työllä estämme erityisesti alle viisivuotiaiden lasten vakavaa aliravitsemusta, jota on usein vaikeaa hoitaa ja joka usein johtaa kuolemaan”, Härmä kertoo.
Kansainvälisen ruokaturvaa valvovan IPC:n mukaan Tigrayssa ja sen lähialueilla Afarissa ja Amharassa on 5,5 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät vakavasta ruokaturvan puutteesta.
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Tigrayssa lahjoittamalla KUA:n tilille:
Tilinumero: FI33 1572 3000 5005 04
Viitenumero: 1229
Tai lähetämällä tekstiviestinä sanan APU20 numeroon 16499 (20 €).
”Kehitysapu on rahan heittämistä kankkulan kaivoon” – tulokset kumoavat tämän väitteen
Jokaisella ihmisellä maailmassa on oikeus ravitsevaan ruokaan, puhtaaseen veteen, koulutukseen, toimeentuloon ja rauhalliseen elinympäristöön. Kehitysyhteistyö on työtä, jota tehdään elämän edellytysten parantamiseksi siellä, missä ihmiset tarvitsevat eniten tukea edellä mainittujen perustarpeidensa täyttämiseksi. Kehitysyhteistyö tähtää myös ihmisarvon ja omanarvontunnon tukemiseen ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kehitysyhteistyön kulmakivet ovat koulutus, toimeentulon parantaminen ja rauhantyö. Toimintamaissaan KUA tukee yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa kaikkein köyhimpiä ja haavoittuvimpia ihmisiä heidän elinolojensa parantamisessa.
Äärimmäinen köyhyys on valtava ongelma maailmanlaajuisesti ja sen poistaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi, vaikka YK:n jäsenmaat ovat sopineet päihittävänsä ongelman vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2018 äärimmäisessä köyhyydessä eli Maailmanpankin mukaan kymmenen prosenttia maapallon väestöstä eli 735 miljoonaa ihmistä.
735 miljoonaa ihmistä on edelleen liian paljon inhimillistä kärsimystä, ja monesti kuuleekin kysyttävän, ovatko kehitysyhteistyöhön käytetyt miljardit menneet hukkaan, kun ongelmaa ei ole ratkaistu.
Äärimmäinen köyhyys on puolittunut
Vastaus on ei. Miljoonat maailman köyhimmät ihmiset ovat hyötyneet kehitysyhteistyöstä. Vielä vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli 1,9 miljardia ihmistä. Voidaan siis todeta, että yli miljardi ihmistä on nostanut itsensä äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailman köyhyysaste on matalampi kuin se on koskaan ollut tilastoidussa historiassa. Ei ihme, että Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim kutsui edistystä ”yhdeksi suurimmista inhimillisistä saavutuksista aikanamme”.
Oikein toteutettuna kehitysyhteistyö auttaa kehittyvien maiden ihmisiä parantamaan omaa elämäänsä ja muuttamaan yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi. Kehitysyhteistyön lisäksi köyhyyttä ovat vähentäneet myös muut tekijät, esimerkiksi Aasian vahva talouskasvu. Talous on voimistunut myös monessa Afrikan maassa, joita vielä 2000-luvun alussa pidettiin kehitysmaina. Vuonna 2019 osa maailman nopeimmin taloudellisesti kasvavista valtioista sijaitsi Afrikassa.
Talouskasvu ei kuitenkaan yksin takaa kehitystä eikä paranna maailman köyhimpien ihmisten asemaa. Nyt kehittyvät taloudet eivät myöskään voi jättää ilmastokysymyksiä huomioimatta kuten rikkaammat länsimaat pitkälti 1900-luvulla tekivät. Kehitysyhteistyön puolella onkin viime vuosina kehitetty yhä enemmän keinoja, joilla voidaan tukea kehittyviä talouksia eriarvoisuuden tasaamisessa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja muissa kestävän kehityksen kysymyksissä.
Naisten ja lasten asema parantunut
Yksi avain kestävään kehitykseen on koulutus. Kehitysyhteistyön ansiosta yhä useampi lapsi maailman köyhimmissä maissa pääsee kouluun. Vuonna 1990 jopa 100 miljoonaa lasta ei käynyt koulua. 25 vuotta myöhemmin, vuonna 2015, luku oli enää 57 miljoonaa.
Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa perusopetukseen osallistuvien lasten osuus nousi 52 prosentista 80 prosenttiin. Erona 1990-lukuun on myös se, että entistä useampi tyttö saa käydä koulua. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) viime vuosien saavutuksiin kuuluu se, että 200 000 lasta on saanut perusasteen koulutusta erityisesti hauraissa valtioissa ja pakolaisleireillä toteutettavan hätäavun kautta. KUA on tukenut myös paikallisten opettajien kouluttamista, mikä vahvistaa kestävällä tavalla koulutuksen jatkumista.
Suka Maya Thing valmistaa ja myy värikkäitä bambutuoleja työkseen.
Koulutus tarkoittaa luku- ja kirjoitustaidon lisäksi monesti parempaa toimeentuloa. Lisäksi se nostaa ensisynnyttäjien ikää ja turvaa sekä äitien että lasten terveyttä ja asemaa. Seksuaalivalistuksen ja tietoisuuden yleistymisen ansiosta maailmassa havaittiin vuonna 2013 noin 30 prosenttia vähemmän hiv-tartuntoja kuin vuonna 2000. Hiv ei enää tarkoita varmaa kuolemaa edes kehittyvässä maassa. Sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen saatavuus on 2000-luvulla parantunut merkittävästi.
Kehitysyhteistyön ansiosta myös alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat puolittuneet. Vuonna 1990 jokaista tuhatta syntyvää lasta kohti kuoli 90 alle viisivuotiasta lasta. Vuonna 2015 luku oli 43 kuolemaa tuhatta syntyvää lasta kohti. Pikkulasten kuolemien yleisimmät syyt liittyvät tosin pitkälti edelleen sairauksiin, joita voitaisiin ehkäistä ja hoitaa rokottamalla ja paremmalla hygienialla.
Yksi merkittävä edistysaskel on ollut äitiyskuolleisuuden puolittuminen. Vuodesta 1990 raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin liittyvät kuolemat vähenivät Etelä-Aasiassa 64 prosenttia ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 49 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Suomen rahoittaman kehitysyhteistyön tuella yhä useampi nainen maailman köyhimmissä maissa voi käyttää ehkäisyä, mikä vähentää ei-toivottujen raskauksien määrää ja tukee seksuaaliterveyttä.
Kehitysyhteistyöltä saa vaatia tuloksia
Kehitysyhteistyön historiassa on tehty virheitä. Pahimmillaan apu on mennyt vääriin käsiin ja täysin hukkaan. Juuri siksi kehitysyhteistyötä tehdään nykyisin hyvin tiiviissä yhteistyössä tukea saavien valtioiden, niiden viranomaisten ja paikallisten järjestöjen kanssa. Kehitysyhteistyöstä on tullut myös tarkoin suunniteltua ja valvottua toimintaa, jonka tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan ja mitataan jatkuvasti. Mikäli työ ei tuota haluttuja vaikutuksia, työtä tai sen toteuttamistapoja muutetaan.
Kehityksen mittaaminen on hidasta. Sen sijaan varsin luotettavasti voidaan mitata, onko esimerkiksi lasten lukutaito parantunut tai pääsevätkö tytöt entistä useammin kouluun. Valvonta ja mittaaminen vaativat ammattitaitoa. Siksi esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavulla on asiaan erikoistuneita suomalaisia ja toimintamaista palkattuja työntekijöitä, kehitysyhteistyön ammattilaisia.
Kirkon Ulkomaanavun tekemän kehitysyhteistyön tuloksia valvovat ja arvioivat vuosittain keskeisimmät rahoittajamme kuten Suomen Ulkoministeriö ja YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA.
Kehitysapu on vanhentunut termi
Kehitystä on tapahtunut myös kehityksen parissa työskentelevissä järjestöissä ja rahoittajapuolella. Kehitysapu on vanhentunut sana, jolla viitataan yksisuuntaiseen toimintaan, jossa joku auttaa ja toinen on avun kohteena. Nykyaikaisessa kehitysyhteistyössä korostuu yhteistyö.
Kun esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu päättää, minkälaisiin ohjelmiin se Suomen valtiolta ja muilta rahoittajiltaan käyttämänsä rahat suuntaa, se ei tee päätöksiä yksin.
Ohjelmatyön suunnittelussa kuunnellaan tarkalla korvalla paikallisia viranomaisia ja järjestöjä, jotka ovat oman maansa tilanteen parhaita asiantuntijoita.
Monissa Aasian maissa koronatilanne on pahentunut nopeasti. Kambodža, joka tähän asti on selvinnyt koronatartuntojen osalta vähällä, on nyt pahenevassa koronatilanteessa. Siinä missä koronan terveysvaikutukset ovat aiemmin pysyneet hallinnassa, on kulunut vuosi tuonut mukanaan lisää köyhyyttä ja haasteita lasten koulunkäyntiin. Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan maatoimiston johtaja Ikali Karvinen kirjoittaa maan tilanteesta blogissaan.
Kambodža selvisi pitkään ilman laajamittaisia tartuntaryppäitä. Helmikuusta lähtien tilanne on selvästi pahentunut ja tapauksia on ollut koko maassa. Tällä hetkellä päivittäiset tartuntatapausten määrät vaihtelevat 400 ja 800 välillä, mutta myös suurempia tartuntamääriä on tavattu. Tehtaita, kokonaisia kyliä ja yhteisöjä on suljettu tartuntojen vuoksi. Sairaaloissa tai hoitokeskuksissa olevien määrä lasketaan tuhansissa, tällä hetkellä hoidossa on lehtitietojen mukaan 10 000 ihmistä. Hallitus on juuri antanut luvan tietyille yksityisille klinikoille toimia korona-sairaaloina. Tartunnat leviävät nopeasti tiheästi asutuissa asutuskeskuksissa, ja asunnoissa, joissa pienissä tiloissa elää kolmekin sukupolvea yhdessä. Lisäksi monen köyhän perheen päivittäinen toimeentulo saadaan ammateissa, joissa fyysisen välimatkan pitäminen on mahdotonta.
Kambodžan tautitilannetta ei kuitenkaan voida arvioida vain tautitapausten määrällä. Tautitilannetta tulee tarkastella kolmitahoisena ilmiönä, jossa ovat mukana tautitapausten määrä, rajut rajoitustoimet sekä rajoitustoimiin liittyvät ihmisoikeusnäkökulmat.
Heti pandemian alussa havaittiin, että rajojen sulkeutumisen myötä Kambodža on menettänyt keskeisen tulonlähteen, eli turismin. Lisäksi laajamittaiset rajoitustoimet ovat vaikuttaneet esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen.
Tutkimustieto näyttää, että hiukan köyhyysrajan yläpuolella aiemmin olleet perheet ovat syöksyneet takaisin köyhyyteen, jossa esimerkiksi päivittäisestä ravinnonsaannista joudutaan tinkimään. Joidenkin lähteiden mukaan päivittäisistä aterioista on leikattu kolmannes pois. Pahin humanitaarinen hätä tällä hetkellä on alueilla, jotka ovat kaikista voimakkaimpien sulkutoimien alla. On raportoitu ruoan, juomaveden sekä lääkkeiden puutteesta. Raportointia sulkualueilta on rajoitettu. Käsityksemme mukaan on olemassa pelkoa myös siitä, että tyytymättömyys tilanteeseen loisi kansalaisten liikehdintää.
Hoitokapasiteetti on matala
Kambodža sairaala- ja hoitokapasiteetti on erittäin matala. Vaikka petipaikkoja on lisätty, ne täyttyvät nopeasti. Jo tällä hetkellä tiedämme, että kriisillä on kauaskantoiset seuraukset. Monien toimeentulo on loppunut, lasten oppimisvelka on lisääntynyt ja samalla rajut sulkutoimet horjuttavat uskoa viranomaisiin. Pahin skenaario on, että rajuja sulkutoimia hyödynnetään myös poliittisiin tarkoituksiin. Maailmalla tunnetaan laajemminkin ilmiö, jossa korona-rajoitusten avulla ja aikana säädetään lainsäädäntöä, joka heikentää kansalaisyhteiskuntaa ja pyritään luomaan pelotteita kansalaisvaikuttamiselle.
Kirkon Ulkomaanapu on sopeuttanut Kambodžassa ohjelmatyötään pandemian aikana vastaamaan kulloinkin voimassa olevia rajoitustoimia. Vuoden 2020 aikana käynnistettiin ruoka-ja käteisavustusten jakaminen kaikista heikoimmassa asemassa oleville perheille. Nuorisotyömme puolella investoitiin köyhien perheiden toimeentulon turvaamiseen ja koronatietoisuuden lisäämiseen. Koulutussektorilla etäopetusta on tuettu videotallenteilla ja virtuaalituen avulla. Olemme myös satsanneet oppimisteknologiaan. Työmme hyödynsaajat ovat todenneet avun tulevan tarpeeseen ja auttavan kaikista vaikeimman ajan yli. Tällä hetkellä tutkimme mahdollisuutta ruoka-apuun kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden keskuudessa, jotka ovat pahimmilla sulkualueilla. Toimimme yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.
Positiivista on se, että Kambodža on Aasian alueella rokotustahdissa erinomaista luokkaa. Toivomme, että kiinalaiset rokotevalmisteet osoittautuvat tehokkaaksi laajemmassa käytössä. Myös Kirkon Ulkomaanavun työ jatkuu muuttuvista olosuhteista huolimatta. Hauraiden maiden korona-tilanteet osoittavat, miten tärkeää pitkäkestoinen rinnalla kulkeminen ja tilanteen seuraaminen on.
Ikali Karvinen
Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan maatoimiston johtaja.
