Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua Lvivissä, avuntarve Ukrainassa kasvanut valtavaksi
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid (HIA) aloitti KUA:n tukemana avustusoperaatiot sodasta kärsivien tukemiseksi Ukrainassa Lvivin kaupungissa ja Taka-Karpatian alueella.
Sotaa Ukrainasta pakenevien avuntarve on valtava. Sodan ensimmäisen viikon aikana maasta ehti paeta 1,5 miljoonaa ihmistä. Kuva KUA:n ja HIA:n avustustyöstä Unkarin rajalta Barabasista. Kuva: Antti Yrjönen
KIRKON ULKOMAANAVUN avustuskeräys Ukrainan konfliktissa kärsineiden auttamiseksi on tähän mennessä tuottanut 2,5 miljoonaa euroa. Avuntarve on valtava. Yli 1,5 miljoonan ihmisen on raportoitu paenneen Kiovasta ja Ukrainan itäosista vain reilun viikon aikana. Kyseessä on nopeimmin edennyt ja yksi suurimmista humanitaarisista kriiseistä Euroopassa sitten toisen maailmansodan.
KUA:n kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid (HIA) aloitti operaationsa Unkarin rajalla viikko sitten ja nyt HIA on perustanut hätäaputukikohtansa Länsi-Ukrainassa sijaitsevaan Lvivin kaupunkiin.
”Lvivissä ei ole vielä ollut sotilaallista toimintaa. HIA ja KUA päättivät, että sijainti on ideaali tukikohdalle Ukrainassa olevien ihmisten auttamiseksi”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
”Olemme pitkään tehneet yhteistyötä HIA:n kanssa eri kriiseissä ja yhteistyömme toimii hyvin. Tuemme jo heidän avustustyötään pakolaisten parissa Unkarin rajalla. Kun he päättivät aloittaa avustustyön Lvivissä, tuemme päätöstä koko sydämestämme.”
HIA:n suunnitelmana Lvivissä on ensin vastata ihmisten perustarpeisiin jakamalla ruokaa, vettä, huopia ja saippuaa ja samalla arvioidaan mahdollisuuksia avustustyön laajentamiseen.
”Kotinsa jättäneitä ihmisiä saapuu päivittäin, junilla, busseilla ja autoilla. Suurin osa heistä pyrkii pakenemaan rajalle. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa he voivat hetken kokea olevansa turvassa” sanoo HIA:n alueellinen koordinaattori Giuliano Stochino.
”Suurin osa ihmisistä, joiden kanssa olemme puhuneet, ovat lähteneet vain muutaman tunnin varoitusajalla. He pakkasivat mukaansa mitä pystyivät ja jättivät suurimman osan omaisuudestaan jälkeensä”, Stochino kertoo.
KUA:n kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid (HIA) aloitti avustusoperaationsa Unkarin rajalta ja on nyt avannut avustustoimintansa myös Länsi-Ukrainan Lvivissä. Kuva: Antti Yrjönen/Kirkon Ulkomaanapu
Tunnelma Lvivissä on hänen mukaansa ollut toistaiseksi turvallinen, rauhallinen ja järjestäytynyt.
”Paniikin tunnetta ei ole, enemmin täällä on uskomaton määrä humanitaarista apua vastaamassa kasvaviin tarpeisiin. Kaikki yrittävät auttaa, miten vain voivat, vapaaehtoiset esimerkiksi tarjoavat aterioita juna-asemalla tai työskentelevät koordinointipisteillä, kertoo Stochino.
Ukrainan avuntarve kasvaa yhä
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuoden 2014 Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan jälkeen 1,5 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa Ukrainassa. Viimeisen viikon aikana sama määrä ihmisiä on paennut Ukrainan rajojen yli lähinnä maan länsinaapureihin kuten Unkariin, Puolaan ja Moldovaan. Ukrainan sisäisten pakolaisten määrää ei toistaiseksi tiedetä, mutta heidän joukossaan on siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita myös muista maista.
”Tarve avustustyön kasvattamiselle on suuri. On nähtävissä, että ihmiset jäävät pidemmäksi aikaa. Noin 10–15 prosenttia on ilmoittanut pysyvänsä Ukrainassa”, sanoo HIA:n Stochino.
”Tarjoamme tukemme kaikille konfliktia pakeneville, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja apua eniten tarvitseville”, sanoo Jouni Hemberg.
”Seuraavien päivien ja viikkojen aikana jatkamme arviointi- ja suunnittelutyötä ja varmistamme, että avustustyömme auttaa parhaalla mahdollisella tavalla”, Hemberg lisää.
Perinteinen tilisiirto: Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2943
Olemme saaneet paljon kyselyitä ihmisiltä, jotka haluavat auttaa ukrainalaisia tavaralähetyksin. Kirkon Ulkomaanapu ei kerää tarvikkeita Suomesta ja lähetä niitä Ukrainaan. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden, lämmikkeiden ja lääkkeiden hankinnat tehdään Ukrainan naapurimaissa. Paikallisilla toimijoilla, kuten kumppanijärjestöllämme Hungarian Interchurch Aidilla on omat varastot lähempänä kriisialuetta. Näin säästämme kuljetuskustannuksissa, minimoimme ympäristövaikutukset ja tuemme paikallisia elinkeinoja.
KUA myönsi ensimmäiset puoli miljoonaa euroa konfliktista kärsineiden perheiden auttamiseen Ukrainassa ja Unkarissa
Ihmiset hakivat suojaa pommituksilta Kiovan metroasemilta perjantaina. Kuva: AP / LEHTIKUVA / EMILIO MORENATTI
Ensimmäinen keräysviikonloppu tuotti yli miljoona euroa Ukrainan sodasta kärsivien perheiden auttamiseksi. KUA tukee hätäaputyötä ensivaiheessa Ukrainassa ja Unkarissa, minkä jälkeen tukea suunnitellaan myös muille alueille.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) on maanantaina päättänyt ensimmäisestä avustuserästä helmikuun 24. päivänä alkaneen konfliktin uhrien auttamiseksi. Keräyksen tuottamista yli miljoonasta eurosta ensimmäiset 500 000 euroa käytetään sodasta kärsineiden perheiden perustarpeiden, kuten ruoan, lämpimien peittojen ja makuupussien, turvaamiseksi.
Avustustyö kohdistuu tässä vaiheessa Ukrainaan sekä Unkariin, joka on jo vastaanottanut Ukrainasta kymmeniä tuhansia turvaa hakevia ihmisiä. KUA on jo tukenut molemmissa maissa toimivaa Hungarian Interchurch Aid -järjestöä 28 tonnia ruokatarvikkeita sisältäneessä kuljetuksessa, joka on viikonlopun aikana jaettu Ukrainassa.
”Avunpyyntömme Ukrainan konfliktia paenneiden hyväksi on herättänyt ihmisissä valtavan halun auttaa”, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
”Tuemme 500 000 eurolla unkarilaista kumppanijärjestöämme, joka on avannut avustusoperaationsa Ukrainassa ja Unkarissa. Samalla arvioimme, miten voimme tukea konfliktista kärsineitä tulevien päivien ja viikkojen aikana.”
Puoli miljoonaa ihmistä paennut Ukrainasta
KUA:lla on valmius ja osaaminen auttaa akuutin hätäavun ja pakolaisten vastaanottamisen lisäksi myös konfliktin pitkäaikaisten vaikutusten hoitamisessa kuten ruokaturvan, hygienian, psykososiaalisen tuen, toimeentulon ja hätätilanteissa järjestettävän koulunkäynnin turvaamisessa yhteistyössä ACT Alliance -sisarjärjestöjensä kanssa.
Avuntarve Ukrainassa on valtava. 44 miljoonan asukkaan maassa kolme miljoonaa ihmistä tarvitsi humanitaarista apua jo ennen sodan alkua. YK:n pakolaisjärjestö arvioi maanantaina, että yli puoli miljoonaa ihmistä on jo siirtynyt Ukrainan rajojen yli naapurimaihin. Apua tarvitsevien määrän odotetaan edelleen kasvavan väkivaltaisuuksien kiihtyessä. Moni kotinsa ja kotimaansa jättänyt kuvailee pakomatkansa vaikeutta ja nopealla aikataululla tapahtunutta lähtöä.
”Perheeni naiset päättivät kuljettaa lapset turvaan. Hyppäsimme autoon ja lähdimme. En muista suurimmasta osasta matkaa mitään. Lapseni kysyivät, mihin me olemme menossa enkä pystynyt vastaamaan heille mitään. Kuulimme, että Puolan raja on täysin tukossa, joten päätimme ylittää vuoret ja yrittää Unkariin. Siskoni on yhä matkalla, en tiedä yhtään, missä hän tai hänen lapsensa ovat”, kertoi Unkarin rajan viikonloppuna ylittänyt kolmen lapsen äiti Yelena.
Myös Unkarin rajalla odotus kesti tunteja.
”Oli kylmä ja lapseni palelivat. On ollut uskomatonta huomata, miten paljon ihmiset haluavat auttaa. Vain se, että saa puhua, auttaa uskomaan parempaan”, Yelena kertoi.
Perinteinen tilisiirto: Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2943
Olemme saaneet paljon kyselyitä ihmisiltä, jotka haluavat auttaa ukrainalaisia tavaralähetyksin. Kirkon Ulkomaanapu ei kerää tarvikkeita Suomesta ja lähetä niitä Ukrainaan. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden, lämmikkeiden ja lääkkeiden hankinnat tehdään Ukrainan naapurimaissa. Paikallisilla toimijoilla, kuten kumppanijärjestöllämme Hungarian Interchurch Aidilla on omat varastot lähempänä kriisialuetta. Näin säästämme kuljetuskustannuksissa, minimoimme ympäristövaikutukset ja tuemme paikallisia elinkeinoja.
Kirkon Ulkomaanapu kerää varoja ukrainalaisten perheiden auttamiseksi
KUA jakaa hätäapua sitä eniten tarvitseville yhdessä eurooppalaisten ACT Alliance -kumppanijärjestöjensä kanssa. Käytännössä apu on esimerkiksi ruoka-apua, lämmikkeitä ja muita perustarvikkeita. Kuva: HIA-Hungary
Ukrainan kärjistyneen konfliktin pelätään johtavan pakolaiskriisiin. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tukee ruoka-avun, lämmikkeiden ja muiden perustarvikkeiden toimittamista konfliktista kärsiville.
UKRAINAN KANSAN hartaista pyynnöistä ja kansainvälisen yhteisön ponnisteluista huolimatta Venäjä on aloittanut sotatoimet Ukrainassa. Kirkon Ulkomaanapu tuomitsee toimet. Olemme yhdessä ACT Alliance -kumppaneidemme kanssa valmiita tukemaan Ukrainan kansaa kaikin mahdollisin tavoin.
Kirkon Ulkomaanapu tukee hätäavun toimittamista konfliktista kärsiville perheille. Annamme hätäapua sitä eniten tarvitseville yhdessä eurooppalaisten kumppanijärjestöjemme kanssa. Käytännössä apu on esimerkiksi ruoka-apua, lämmikkeitä ja muita perustarvikkeita.
Itä-Ukrainan konflikti alkoi jo keväällä 2014. Viimeaikaisten tapahtumien myötä sotatoimet koskevat nyt koko maata.
Maassa on jo valmiiksi satoja tuhansia sisäisiä pakolaisia, ja viimeaikaisten tapahtumien pelätään johtavan pahenevaan pakolaiskriisiin. Kirkon Ulkomaanapu seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä paitsi Ukrainassa, myös laajemmin Euroopassa.
”Olemme todistaneet lukuisia konfliktin aiheuttamia tilanteita, joissa ihmiset ovat joutuneet lähtemään nopealla aikataululla kodeistaan. Pakenevilla ihmisillä on aina pulaa perustarpeista, ruoasta, lääkkeistä ja juomasta. Ukrainan tilanne on erityisen haastava, sillä Eurooppa elää kylmää talvea ja vakavaa koronapandemiaa”, muistuttaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut hätäapukeräyksen Ukrainan konfliktista kärsivien perheiden auttamiseksi.
Näin voit osallistua keräykseen:
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero: 2943
Verkkolahjoitus: Siirry tekemään lahjoitus verkkosivuilla
Päivitys 27.2.2022: Olemme saaneet paljon kyselyitä ihmisiltä, jotka haluavat auttaa ukrainalaisia tavaralähetyksin. Kirkon Ulkomaanapu ei kerää tarvikkeita Suomesta ja lähetä niitä Ukrainaan. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden, lämmikkeiden ja lääkkeiden hankinnat tehdään Ukrainan naapurimaissa. Paikallisilla toimijoilla, kuten kumppanijärjestöllämme Hungarian Interchurch Aidilla on omat varastot lähempänä kriisialuetta. Näin säästämme kuljetuskustannuksissa, minimoimme ympäristövaikutukset ja tuemme paikallisia elinkeinoja.
Haitin maanjäristyksessä kaiken menettäneet ihmiset saivat siemeniä uuden elämän aloittamiseen
Jälleenrakentaminen Haitin elokuisen maanjäristyksen jälkeen on ollut hidasta. Siemenet ja taimet parantavat ruokaturvaa ja auttavat toimeentulon hankkimisessa.
TUHOISA MAANJÄRISTYS romutti kymmenientuhansien perheiden elämän elokuussa 2021 eteläisessä Haitissa. YK arvioi syksyllä, että pahimmilla tuhoalueilla Grand’Ansen ja Nippen alueilla yli 650 000 ihmistä oli välittömän katastrofiavun tarpeessa.
Jälleenrakentaminen on ollut hidasta vaikeissa olosuhteissa. Haitin avustusoperaatiota ovat vaikeuttaneet paitsi maanjäristyksen tekemät tuhot myös paikallisesta sekasorrosta hyötyä hakevat rikollisjengit.
Kirkon Ulkomaanapu tukee Haitissa yhdessä saksalaisen ACT-verkoston kumppaninsa Diakonie Katastrophenhilfen (DKH) ja paikallisen Fondation Nouvelle Grand’Anse (FNGA) -järjestön kanssa viljelysmenetelmiin liittyvää koulutusta ja jaetaan siemenpaketteja. Koulutusta on jo vuoden 2021 aikana saanut 813 ihmistä ja 810 maanviljelijälle on jaettu paketteja, jotka sisälsivät tarvikkeet muun muassa jamssin ja paprikan viljelyyn. Hankkeen aikana on tarkoitus tavoittaa koulutuksen myötä 1 000 ihmistä ja jakaa maanviljelyavustuksia 1 000 maanviljelijälle.
Lisäksi perheille on jaettu käteisavustuksia, joiden avulla he pystyvät ostamaan plantaanin eli keittobanaanin pistokkaita paikallisilta viljelijöiltä. Pistokkaiden myynti edistää paikallista taloutta ja tukee viljelijöiden toimeentuloa samalla, kun keittobanaanien kasvattaminen ruoaksi auttaa perheitä.
Elokuun 2021 maanjäristys tapahtui Haitin eteläosassa.
Siemenet auttavat uuteen alkuun
Yksi uutta alkua varten siemeniä hakeneista oli viiden lapsen äiti Augustin Magalite, 47. Syksy oli perheelle surullinen. Magaliten puoliso menehtyi äskettäin ja serkku katosi elokuisessa maanjäristyksessä omalta kotipihaltaan. Toisen serkun poika taas joutui ammutuksi ja hänen vammansa ovat vakavia. Myös yksi Magaliten lapsista loukkaantui maanjäristyksen aikaan.
Elämä muuttui nopeasti niukaksi ja hankalaksi.
”Ilman tätä apua emme pystyisi viljelemään puutarhaamme tänä vuonna. Kaikki rahani menivät syksyllä kuolleen puolisoni hautajaisiin. Tämä tuli juuri oikeaan aikaan, kuin hengähdys raitista ilmaa”, Magalite kertoo saatuaan perheen ruoantuotannon turvaavia siemeniä ja taimia.
Magaliten perheelle luonnonkatastrofien tuhot ovat tuttuja. Haitia vuonna 2016 koetellut hurrikaani Matthew vei kodin. Elämän uudelleen rakentaminen on turhankin tuttua.
”Nyt pääsen kasvattamaan ruokaa lapsilleni ja voin myydä osan sadosta saadakseni rahaa.”
Viiden lapsen äiti Augustin Magalite haki puutarhaansa siemeniä ja taimia, joiden avulla hän pystyy turvaamaan perheensä elannon. Kuva: DKH
Oma puutarha elättää, kun maanjäristys vei kaiken
Myös Marie Miliannen, 53, elämä on ollut kovaa. Viiden lapsen leskiäiti jälleenrakensi Magaliten tavoin elämänsä vuoden 2016 hurrikaanin jälkeen. Elokuisessa maanjäristyksessä hän menetti lähes valmiin talonsa. Toisin kuin Magalite, Milianne kertoo saaneensa hätäapuna hygieniavälineitä ja suojaa päänsä päälle.
Oma puutarha on maanviljelyllä itsensä elättävälle Miliannelle elinehto. Hän kertoo jakavansa asiantuntemustaan viljelystä myös muille siemeniä ja taimia avustusjakelussa saaneille ja toivoo pian saavansa kokoon sen verran rahaa, että pystyy ostamaan kotieläimiä.
Maanviljelijä Dieudonné Victorin haki aasinsa kanssa maanjäristyksen uhreille jaettuja siemeniä ja taimia. Hän uskoo saavansa niiden avulla perheelleen paremman elannon ja pystyvänsä auttamaan myös muita. Kuva: DKH
Neljän lapsen isä, maanviljelijä Dieudonné Victorin, 54, menetti elokuun maanjäristyksessä kotinsa ja veljensä. Perheen kotina on syksyllä palvellut naapurin pihalle rakennettu hätäsuoja.
”Kylvän nämä siemenet saadakseni satoa, jonka avulla pystyn auttamaan myös siskojani ja veljiäni”, Victorin kertoo.
Maanviljelijä uskoo saavansa hätäapusiemenistä hyvän sadon – onhan hän ammattilainen. Toiveissa on kuitenkin myös saada käteisavustusta, jonka avulla hän pystyy ostamaan perheen tarvitsemia asioita.
Kirkon Ulkomaanapu on tukenut Haitin avustusoperaatiota katastrofirahastostaan. Yhteensä Haitin operaatioon on jyvitetty 200 000 euroa.
KUA:n kumppaneiden DKH:n ja FNGA:nn toimesta Haitissa on jo jaettu akuuttina hätäapuna Grand’Ansen alueella majoittumiseen tarkoitettuja suojia ja peruselintarvikkeita 1 005 perheelle. Lisäksi 1 005 perhettä on saanut hygieniapakkauksia. Hätäavun antaminen jatkuu alueella edelleen ja tuhatta perhettä tuetaan käteisavustuksin, joilla he voivat ostaa muun muassa tarvitsemiaan elintarvikkeita tai jälleenrakennustarvikkeita.
Käteisavustuksien lisäksi alueelle perustetaan 16 paikallista lainaryhmää, jotka myöntävät mikrolainoja. Näiden mikrolainojen avulla tuetaan 16 500 ihmisen toimeentuloa ja selviytymistä järistyksen jälkeen.
Kuivuus ja nälänhätä uhkaavat 60 miljoonan ihmisen elämää Itä-Afrikassa
Nälkä on pitkäkestoinen kriisi. Pahimmin kuivuus vaikuttaa Somaliaan, Kenian pohjoisosiin ja eteläiseen Etiopiaan.
PITKITTYNYT KUIVUUS on aiheuttanut valtavan humanitaarisen katastrofin Itä-Afrikassa erityisesti Somalian, eteläisen Etiopian ja Pohjois-Kenian alueilla. Pahasta kuivuudesta pitkään kärsineessä Etelä-Sudanissa puolestaan tulvii.
Syksystä 2020 alkaen sateet ovat Afrikan sarven alueella viivästyneet jo kolmesti. Taustalla vaikuttavat ilmastonmuutos ja merivettä Tyynellä valtamerellä jäähdyttävä La Niña -ilmiö. Kuivuuden arvioidaan jatkuvan pitkälle kevääseen 2022.
Lapset erityisessä vaarassa
Marraskuussa Maailman ruokaohjelma WFP varoitti nälänhädän uhkaavan lähes 60 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikassa. Pelastakaa lapset -järjestö kertoi joulukuun alussa nälän aiheuttaneen tänä vuonna arviolta 260 000 alle viisivuotiaan lapsen kuoleman Itä-Afrikassa. Luvun odotetaan kasvavan ilman humanitaarista hätäapua.
Keniassa yli puoli miljoonaa pikkulasta ja 96 000 raskaana olevaa tai imettävää naista kärsi joulukuussa akuutista aliravitsemuksesta. Somaliassa luvut ovat vielä synkempiä. Vuoden 2021 loppuun mennessä 1,2 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen odotetaan kärsivän akuutista ja yli 213 000 vakavasta aliravitsemuksesta.
Kuivuus heikentää myös toimeentulon mahdollisuuksia alueilla, jotka ovat jo muutenkin haavoittuvia. Lasten koulunkäynti saattaa keskeytyä sairastumisten ja heikentyneen ravitsemustilan vuoksi.
Kuivuus vaikuttaa laiduntavien eläinten ravinnonsaantiin. Ilman eläimiä paimentolaisten ruokaturva on uhattuna. Arkistokuva Kenian Turkanasta. Kuva: Ville Nykänen / Kirkon UlkomaanapuKuivuus vaikuttaa laiduntavien eläinten ravinnonsaantiin. Ilman eläimiä paimentolaisten ruokaturva on uhattuna. Arkistokuva Kenian Turkanasta. Kuva: Ville Nykänen / Kirkon Ulkomaanapu
Nälkä heikentää vastustuskykyä
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Lähi-idän ja Itä-Afrikan humanitaarisen avun päällikkö Risto Härmä kertoo, että nälänhädän aiheuttamaa kuolleisuutta kasvattaa varsinaisen ruoan puutteen lisäksi myös se, että pitkittynyt nälkiintyminen heikentää vastustuskykyä, mikä altistaa erilaisille tartuntataudeille. Erityisesti pienten lasten tapauksessa tavallisesta ripulista tulee tappava, kun elimistö on valmiiksi heikossa kunnossa eikä kunnon hoitoa ole saatavilla.
”Kuivuuden koettelemat alueet ovat hyvin syrjäisiä ja matka klinikalle saattaa olla hyvin pitkä ellei jopa mahdoton”, kertoo Härmä.
Klinikkahoitoa tarvitsevat ne ihmiset, joiden oma elimistö ei enää pitkittyneen nälkiintymisen vuoksi pysty käyttämään hyväkseen tavallista ruokaa vaikka sellaista olisi saatavilla.
Kuivuus lisää taudinaiheuttajien leviämistä. Kun esimerkiksi kaivojen ja muiden vesipisteiden vedenpinta laskee hyvin alas, vesi saastuu helposti. Tällöin esimerkiksi koleraepidemian riski kasvaa. Ilman hoitoa kolera tappaa jopa tunneissa.
Nälkä uhkaa jälleen Somaliaa
Somalia on viimeisen vuosikymmenen aikana kärsinyt pahasta nälänhädästä myös vuonna 2011. Tuolloin nälkään kuoli yli neljännesmiljoona ihmistä. Kuolleista puolet oli pieniä lapsia. Katastrofin pelätään uusiutuvan.
”Täällä Somaliassa yli 80 prosenttia koko maasta on altistunut joko erittäin vakavalle tai keskivaikealle kuivuudelle”, kertoo KUA:n Somalian maatoimiston johtaja Ikali Karvinen.
Pahimmin kuivuus vaikuttaa maaseudulla ja syrjäisemmillä alueilla elävien ihmisten elämään, jossa väestö saa elantonsa karjankasvatuksesta ja maanviljelystä. Kun eläimiltä loppuu laidunnettava ja vesi, myös ihmisten riski nälänhätään kasvaa.
”Viidesosa väestöstä asuu alueilla, jotka kärsivät pahasta vesipulasta. On arvioitu, että vuoden 2021 loppuun mennessä jo 3,5 miljoonan ihmisen ruokaturva on uhattuna”, Karvinen sanoo.
Vuoden 2017 kuivuuden aiheuttamaan nälkään kuolleiden eläinten luita tien varressa Turkanan alueella Keniassa. Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon UlkomaanapuVuoden 2017 kuivuuden aiheuttamaan nälkään kuolleiden eläinten luita tien varressa Turkanan alueella Keniassa. Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu
Osassa Somaliaa julistettu hätätila
Osassa Somalian osavaltioita on jo julistettu kuivuuden vuoksi hätätila. Kriisi on aiheuttanut myös voimakasta hintojen nousua, mikä heikentää kansalaisten ostovoimaa. Akuutti rahapula on johtanut tilanteeseen, jossa osa ihmisistä joutuu käteisen tarpeessa tekemään nopeita ratkaisuja kuten myymään karjaansa.
”Tästä tulee pitkäkestoinen kriisi. Tällä hetkellä tilanne näyttää heikolta.”
Kirkon Ulkomaanapu saa tällä hetkellä Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosastonECHOn rahoitusta koulutushankkeelleen, jonka tarkoituksena on pitää lapset koulussa moninkertaisen kriisin keskellä. Somalian humanitaarista kriisiä ovat pahentaneet koronaviruspandemia, pitkittynyt terrorismin uhka ja maan hallituksen heikko kyky tarjota kansalaisille peruspalveluita.
Teksti: Elisa Rimaila
Voit tukea perheitä Itä-Afrikassa lahjoittamalla
Sinun ja muiden lahjoittajien tuella perheet saavat elintärkeää ruokaa ja apua toimeentuloon.
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 1368
Afganistanilaiset perheet saavat ruokaa ja peittoja kylmän talven varalle
KUA:n kumppanijärjestö HIA-Hungary on toiminut Afganistanissa jo vuodesta 2001 humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön parissa. Kuvassa rakennetaan vedensäilytyskanaalia Mazar-i-Sharifin lähellä. Kuva: Giuliano Stochino Weiss / HIA-Hungary
Afganistanin humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vakava. Uusimpien arvioiden mukaan 95 prosentilla maan asukkaista ei ole tarpeeksi syötävää.
KIRKON ULKOMAANAPU on aloittanut hätäavun toimittamisen Afganistaniin yhdessä kumppanijärjestönsä HIA-Hungaryn kanssa. Hätäapua toimitetaan yhteensä 200 000 eurolla, ja se pitää sisällään ruokatarvikkeita ja lämmikkeitä lähestyvän talven varalle.
40 miljoonan asukkaan Afganistanin humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vakava. Yli 40-vuotinen sota, viime kuukausien kärjistynyt konflikti, köyhyys, Covid-19-pandemia ja muuttuva ilmasto ovat vaarantaneet afganistanilaisten ruokaturvan.
Uuden Taliban-johtoisen hallituksen myötä moni kansainvälinen järjestö ja rahoittaja on lopettanut toimintansa maassa. Afganistanissa vallitsevan kriisin myötä myös maan pankkijärjestelmä on romahtanut, toimeentulomahdollisuudet ovat vähentyneet ja ruoanhinta on noussut jyrkästi.
Valtaosa ei saa tarpeeksi ruokaa
Maailman ruokaohjelman mukaan 95 prosentilla afganistanilaisista ei ole tarpeeksi ruokaa syötäväksi, ja puolet koko väestöstä kärsii akuutista ruokapulasta.
”Elän kädestä suuhun pienellä palkallani yksityisen sairaalan vahtina. Hinnat nousevat joka päivä, joten minun on vaikea elättää perheeni. Nykyisin minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuoda kotiin syömättä jääneitä ruokia työpaikaltani sairaalasta,” kertoo Mazar-i-Sharifissa asuva Mohammad.
Samalla alueella asuva Sayed kertoo työskennelleensä oppisopimuksella pajalla ennen nykytilanteen kärjistymistä.
”Ansaitsin noin 6000 afgaania (57 euroa) kuukaudessa. Nyt minulla ei ole enää sitä työtä. Teen hanttihommia kottikärryillä ja ansaitsen 80–100 afgaania (alle euron) päivässä. En pysty unohtamaan sitä aikaa, kun meillä ei ollut öljyä ruoanlaittoa varten miltei viikkoon. Minun oli pakko lainata rahaa, jotta voisin ostaa sitä,” Waheed kertoo.
Monella ei ole kriisien myötä minkäänlaista toimeentuloa, minkä vuoksi perustarpeiden täyttäminen on mahdotonta ilman ulkopuolista apua.
Vilttejä kylmän talven varalle
Kirkon Ulkomaanapu ja HIA-Hungary jakavat apua Balkhin ja Samanganin maakunnissa pohjoisessa Afganistanissa. Tarkoituksena on tavoittaa noin 14 000 kaikkein heikommassa asemassa olevaa ihmistä.
Apua kohdistetaan erityisesti naisille ja lapsille, vammaisille ja sairaille sekä henkilöille, jotka asuvat teltoissa tai ovat ottaneet kotiinsa muita apua tarvitsevia perheitä.
Perheille jaetaan ruoka-apuna vehnäjauhoja, riisiä, kasviöljyä, papuja ja keksejä. Myös talvi hankaloittaa elämää.
”Olen huolissani, sillä lapseni tarvitsevat lämpimiä vaatteita. Eniten huolestuttaa se, että näinä aikoina on vaikeaa hankkia tarvikkeita leivän tekemiseen,” kertoo pohjoisessa Afganistanissa asuva viiden lapsen äiti ja leski Bibi.
Tavoitteena on, että osana Kirkon Ulkomaanavun ja HIA-Hungaryn hätäapujakelua 2000 kotitaloutta saa käyttöönsä lämmittäviä vilttejä.
HIA-Hungary on toiminut Afganistanissa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön parissa jo vuodesta 2001 lähtien. Järjestöllä on projekteja Afganistanin monissa maakunnissa. Nyt alkanut avustusoperaatio kestää lokakuusta joulukuuhun.
Haastateltujen nimet on muutettu turvallisuussyistä.
Lisätietoja antavat:
humanitaarisen avun asiantuntija Jan De Waegemaeker, p.+358 50 574 0481, jan.de.waegemaeker@kua.fi Tiedustelut ja haastattelut englanniksi.
varatoiminnanjohtaja Tomi Järvinen, p. +358 40 641 8209, tomi.jarvinen@kua.fi. Haastattelut suomeksi.
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Afganistanissa lahjoittamalla:
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2273
Kehityspolitiikasta tehtiin selkoa eduskunnassa – 3+1 nostoa
Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon suurin heikkous on, ettei se sisällä kehitysrahoituksen tiekarttaa, josta on selkeä kirjaus hallitusohjelmassa, kirjoittaa KUA:n vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso. Positiivista on, että koulutuksen painoarvo kehityspolitiikassa kasvoi.
Eduskunta keskusteli tällä viikolla Suomen uudesta kehityspoliittisesta selonteosta. Puutteineenkin selonteko on kaivattu ja tärkeä pitkän aikavälin linjaus Suomen kehityspolitiikasta.
Kansanedustajat osoittivat laajaa tukea kehitysyhteistyölle ja toivat esiin myös hyviä sisällöllisiä nostoja.
”Keskinäisriippuvaisessa maailmassa Suomi ei ole tyhjiössä, jossa maailman kehityskulut ja tapahtumat eivät vaikuttaisi meihin. Kehitysyhteistyöllä voidaan osaltaan vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen, jotta kotiseutu olisi vakaa ja inhimillinen paikka elää, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia ja on tasa-arvoinen ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, jotta pakon edessä ei olisi jätettävä kotia.” – Hussein al-Taee, sdp
1. Koulutus nousi kehityspolitiikan painopisteeksi
Merkittävin muutos kehityspolitiikassa on koulutuksen nostaminen omaksi painopisteekseen. Tämä on myönteinen ja laajasti tuettu askel, jossa Suomi hyödyntää omia vahvuuksiaan kehityspolitiikassa.
Selonteossa itse koulutuspainopisteen sisältö jää vielä verrattain ohueksi. Ensimmäiset askeleet toteutuksessa – kuten kansainvälisiin koulutusrahastoihin osallistuminen – ovat kuitenkin olleet hyviä.
Kehityspolitiikan uutta koulutuspainotusta syvennetään järjestelmällisesti, ja sen kytköksiä muihin painopisteisiin ja humanitaariseen apuun vahvistetaan hallituskauden aikana. Esimerkiksi koulutus katastrofeissa (Education in Emergencies) vahvistaa koulutuksen ja humanitaarisen avun yhteyttä.
”Erityisen iloinen olen koulutuksen noususta omaksi erilliseksi temaattiseksi painopisteekseen. Varmasti moni teistäkin on maailmalla vieraillessaan kuullut toiveet ja kiinnostuksen Suomen koulutusosaamista kohtaan. Tällä sektorilla meillä on todella annettavaa, oli kyse sitten opettajankoulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, äidinkielisestä tai erityisopetuksesta tai vaikka yritysvetoisesta digiosaamisesta. Painopisteen sisältö vaatii kuitenkin jatkotyöstöä ja ‑pohdintaa esimerkiksi siitä, kuinka se näkyy humanitäärisessä avussa.” – Inka Hopsu, vihr.
2. Yksityisen sektorin kehittäminen on tärkeää
Tällä hetkellä noin 60 prosenttia afrikkalaisista on alle 25-vuotiaita. Tämä tuo maanosaan varsin erilaista dynamiikkaa harmaantuvaan Eurooppaan verrattuna. Haasteena on työpaikkojen löytyminen. Joka vuosi noin 10–12 miljoonaa nuorta tulee työmarkkinoille, mutta uusia työpaikkoja syntyy vain kolme miljoonaa.
Yksityisen sektorin kehittäminen näkyy vahvasti Suomen kehityspolitiikassa, mikä on tärkeää.Tarkkuutta tarvitaan kuitenkin siinä, että toimet tukevat yrittäjyyttä nimenomaan kehittyvissä maissa, ei ainoastaan Suomessa.
Erityisen tärkeitä työpakkojen syntymisen kannalta ovat pienet ja keskisuuret yritykset, mutta juuri pk-sektorin tila on heikko monissa vähiten kehittyneissä maissa. Puhutaan jopa ”missing middle” –ilmiöstä.
Vähiten kehittyneissä ja hauraissa maissa tulee pyrkiä hyödyntämään ei vain lahjamuotoista kehitysapua, vaan enenevästi kaikkia kehitysrahoituksen instrumentteja. Lainamuotoinen kehitysyhteistyö näissä konteksteissa pitää kohdistaa erityisesti pk-sektorille.
”Perinteinen julkinen kehitysyhteistyörahoitus ei yksin riitä. Selonteko asettaa tavoitteeksi, että suomalaisyritysten osuus kehitysyhteistyörahoitteisessa toiminnassa kasvaa. Investointien ja innovaatioiden kautta vauhditamme kestävien yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä.” – Hilkka Kemppi, kesk.
3. Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä rahoituksen suhteen
Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon suurin heikkous on, ettei se sisällä kehitysrahoituksen tiekarttaa, josta on selkeä kirjaus hallitusohjelmassa. Kehitysrahoituksen nostaminen YK-sitoumuksen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL) vaatii pitkäjänteistä sitoutumista.
Suomi on edelleen etäällä muista Pohjoismaista. Vuonna 2020 Ruotsin kehitysrahoituksen BKTL-osuus oli 1,14%, Norjan 1,11 % ja Tanskan 0,73 %.
Useat kansanedustajat nostivat esille rahoitustiekartan puutteen ja kehitysministeri Ville Skinnari lupailikin jatkokeskusteluja eduskuntaryhmien kesken.
Myönteistä on se, että Suomi on Vähiten kehittyneitä (LDC) maita koskevan 0,2%:n tavoitteen osalta hyvin lähellä tavoitteen saavuttamista. Kehitysrahoituksen painottamista köyhimmille ja hauraimmille maille pitää edelleen jatkaa.
”Hallitus on lisäksi päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä myös vuonna 2023. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on todennut yksimielisessä lausunnossaan, että hallituksen määrärahaleikkauksella voi olla negatiivisia vaikutuksia Suomen YK:n turvallisuusneuvostokampanjaan, mihin on syytä suhtautua vakavuudella.” – Saara-Sofia Sirén, kok.
+ Afrikka ansaitsee monipuolisempaa keskustelua
Eduskunnan kehityspoliittisesta keskustelusta nousi esiin myös vahva tarve monipuolisemmalle Afrikka-kuvalle ja -keskustelulle. Kehityspolitiikka usein syystäkin keskittyy ongelmiin, mutta silti Afrikka kuvataan liian usein Eurooppaa uhkaavan nopean väestönkasvun ja muuttoliikkeen kautta. Toivottavasti Suomen uuden Afrikka-strategian myötä lähestymistavat ja näkökulmat moninaistuvat.
”Nopeus pelastaa ihmishenkiä” – maanjäristyksestä toipuva Haiti tarvitsee kiireellistä katastrofiapua
Haitilainen Marie Remarais istuu kuuden lapsensa kanssa maanjäristyksessä vaurioituneen kotinsa edessä Etelä-Haitissa. Perhe on asunut elokuisen luonnonkatastrofin jälkeen teltassa. Kuva: Thomas Noreille / ACT Alliance
Kirkon Ulkomaanapu myönsi toiset 100 000 euroa katastrofiapua Haitin elokuisen maanjäristyksen uhreille. Yhteensä hätäapua toimitetaan 200 000 eurolla.
Haitin elokuisessa maanjäristyksessä kuoli 2 200 ja loukkaantui ainakin 12 000 ihmistä. Lisäksi noin 130 000 perhettä menetti kotinsa, kertoi YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA viikko luonnonkatastrofin jälkeen.
Tuhojen keskellä arkeen paluuta vaikeuttaa se, että 7,2 asteen maanjäristys tuhosi Haitissa paitsi kirkkoja, kouluja ja sairaaloita. Niiden lisäksi vaurioitui tärkeitä liikenneyhteyksiä, sähköverkkoja ja vedenjakelujärjestelmiä. Tilannetta vaikeutti myös kaksi päivää järistyksen jälkeen Haitin yli kulkenut trooppinen hirmumyrsky Grace.
Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt katastrofirahastostaan Haitin maanjäristyksen uhrien tukemiseen yhteensä 200 000 euroa. KUA:n humanitaarisen avun asiantuntijan Jan De Waegemaekerin mukaan luonnonkatastrofin iskiessä on tärkeää päästä auttamaan tuhon keskellä eläviä välittömästi.
”Nopeus pelastaa ihmishenkiä. Haluamme viestiä paikallisille toimijoille, että ei kannata jäädä odottelemaan vaan toimia”, sanoo De Waegemaeker.
Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua perille yhteistyössä paikalla olevien muiden maassa toimivien ACT-allianssin järjestöjen kanssa. ACT-allianssi, jonka perustajajäseniin Kirkon Ulkomaanapukin kuuluu, on kirkkojen kansainvälinen avustusverkosto, joka muodostaa yhden maailman suurimmista avustusorganisaatioista.
650 000 ihmistä tarvitsee katastrofiapua
YK:n mukaan välittömän katastrofiavun tarpeessa on Haitissa 650 000 ihmistä. Haitin elokuisen maanjäristyksen pahimmat tuhoalueet sijaitsevat maan eteläosissa, jossa järistyksen keskipiste sijaitsi 12 kilometrin päässä Saint-Louis-du-Sudin kaupungista. 50 kilometrin säteellä järistyskeskuksesta Grand’Ansessa ja Nippessä elää noin miljoona ihmistä. Järistyksen tuhovoimaan vaikutti sen keskuksen sijainti vain 10 kilometrin syvyydessä.
Elokuisen maanjäristyksen vaikutusalue on De Waegemaekerin mukaan vaikeakulkuista ja vaarallista seutua järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi. Jo Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen aikaan havaittiin, että katastrofitilanteessa jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien turvallisuuteen pitää kiinnittää erityishuomiota.
”Yksi hyvin tärkeistä tehtävistä on turvata erityisesti lasten ja naisten turvallisuus katastrofin keskellä. Sukupuoleen kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan uhka on suuri”, De Waegemaeker kertoo.
Kaiken menettäneet paikalliset perheet tarvitsevat myös ruokaa, puhdasta vettä ja suojaa. Kirkon Ulkomaanapu auttaa paikallisia käteisavustuksilla, jotta he voivat itse ostaa tarvitsemiaan tuotteita.
”Käteisavustusten jakaminen on ihmisarvon kannalta paras tapa auttaa silloin, kun esimerkiksi ruokaa on saatavilla, mutta ihmiset tarvitsevat rahaa voidakseen ostaa sitä.”
Käteisavustusten jakaminen myös nopeuttaa auttamista, mikä on kriisin keskellä oleellista.
Luonnonkatastrofit koettelevat Haitia
Haitilaiset ovat kuluneen vuosikymmenen aikana kohdanneet useampia tuhoisia luonnonkatastrofeja.
Elokuista maanjäristystä on verrattu Haitia tammikuussa 2010 koetelleeseen 7,0 momenttimagnitudin järistykseen. Vuonna 2010 järistyksen keskus sijaitsi vain 25 kilometrin päässä maan pääkaupungista Port-au-Princesta. Järistyksessä ja sen jälkijäristyksissä kuolleiden määrästä ei ole päästy täyteen varmuuteen, mutta Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysviraston USAIDin mukaan henkensä menetti ainakin satatuhatta ihmistä ja yli miljoona haitilaista joutui ainakin tilapäisesti jättämään kotinsa.
Seuraavaksi Haitia koetteli Atlantin vuoden 2016 trooppinen hirmumyrsky Matthew, joka aiheutti edelleen maanjäristyksestä toipuvalle saarivaltiolle noin 2,3 miljardin euron aineelliset tuhot ja vaati ainakin 550 ihmisen hengen.
Teksti: Elisa Rimaila
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Haitissa lahjoittamalla:
Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 2244
Koronapandemia sulki opetustilat myös Cox´s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshissa. Kotiopiskelun tueksi tarvittiin lukutaidottomille sopivia materiaaleja. Kirkon Ulkomaanavun projektissa työskennellyt Koly Chowdhury alkoi kuvittaa kotiopiskeluun sopivia tehtäviä.
Bangladeshin Cox’s Bazarissa sijaitsee maailman suurin pakolaisleiri – alueella elää lähes miljoona Myanmarista tullutta rohingya-pakolaista. Heistä yli puolet on tyttöjä ja naisia. Rohingya-kulttuurissa naisten tehtävänä pidetään kotitaloudesta ja lapsista huolehtimista, eikä heidän koulunkäyntiään nähdä siksi tärkeänä.
”Leirillä asuu valtava määrä tyttöjä ja naisia, jotka eivät osaa kirjoittaa omaa nimeään. Siksi ruoka-avustuksetkin on kuitattava musteeseen painetulla peukalolla”, Koly Chowdhury toteaa.
Chowdhury, 26, työskentelee kolmatta vuotta Kirkon Ulkomaanavun ja Tanskan kirkon ulkomaanavun yhteisessä hankkeessa. Hanke on osa opetusalan ohjelmaa, jota rahoittavat myös UNICEF ja UN Women. Leireille on rakennettu 11 turvallista tilaa, joissa on mahdollista opiskella, peseytyä, ja saada henkistä tukea. Hankkeen kohderyhmänä ovat 15–24-vuotiaat tytöt ja naiset, koska pakolaiskriisin alkaessa mikään muu järjestö ei huomioinut heitä opetusohjelmissaan. Heidän saaminen opin ääreen oli kuitenkin aluksi hyvin haasteellista.
Koly Chowdhury kuvittaa työkirjoja.
”Teimme paljon kotikäyntejä ja järjestimme tilaisuuksia, joissa perustelimme käytännön esimerkein, miksi opiskelu on tärkeää. Toimimme myös uskonnollisten johtajien kanssa, sillä heillä on paljon vaikutusvaltaa yhteisöissä”, Chowdhury kertoo.
Hankkeessa avainasemaan nousivat pakolaistaustaiset naisopettajat, jotka palkattiin rohingyojen keskuudesta. He työskentelivät paikallisyhteisöstä palkattujen bangladeshilaisten opettajien työpareina. Kolylla on tästä henkilökohtaista kokemusta, sillä hän toimi hankkeen kaksi ensimmäistä vuotta opettajana, työparinaan rohingya-opettaja.
”Aluksi opettajilla oli vaikeaa – heidän aikomuksiaan epäiltiin ja heitä karsastettiin. Pikkuhiljaa yhteisöissä alettiin kuitenkin ymmärtää, miten suurta hyötyä opitut taidot tuovat arkielämään. Torilla asioiminen ja talouden suunnittelu helpottuu, ja uusien taitojen avulla pystyy ansaitsemaan toimeentuloa”, Chowdhury kertaa.
Hankkeen alussa kartoitettiin, minkälaisille taidoille olisi kysyntää, ja mitä tytöt ja naiset itse halusivat oppia. Kartoituksen perusteella järjestettiin kursseja batiikkivaatteiden valmistuksesta, ompelusta, perinteisestä kirjonnasta ja ruokakasvien viljelystä.
”Eniten ylpeyttä on kuitenkin tuottanut luku- ja kirjoitustaidon oppiminen, sekä matematiikan perusasioiden hallinta. Niistä taidoista on todella suurta hyötyä arkielämässä”, Chowdhury painottaa.
Turvallisissa tiloissa tytöille ja naisille on annettu myös psykososiaalista tukea. Useat naisista ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa ja ahdistelua. Myanmarista paetessaan monet ovat joutuneet raiskauksen uhreiksi. Naisille on tarjottu mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin, joissa he voivat purkaa vaikeita kokemuksiaan. Vakavasti traumatisoineet uhrit on ohjattu ammattiauttajien tuen piiriin. Turvallisista tiloista käsin on tehty myös yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa, jotta naiset ovat saaneet fyysisiin vammoihinsa ja terveysongelmiinsa apua.
Koulutuksia pidetään naisille suunnatuissa turvallisissa tiloissa.
”Olemme myös järjestäneet kaikille opiskelijoillemme tuokioita, joissa opetellaan rentoutumista hengitysharjoitusten avulla. Aluksi tämä herätti ihmetystä, ja monet nauroivat ja tirskuivat, kun ohjasimme harjoituksia”, Chowdhury muistelee.
Suhtautuminen muuttui kuitenkin nopeasti, kun naiset huomasivat, että hengitysharjoituksista on hyötyä monenlaisiin vaivoihin.”Yksi opiskelijoistamme kärsi kivuliaasta päänsärystä. Hän sai suurta apua rentoutusharjoituksista, ja päänsärky väheni huomattavasti”, Chowdhury toteaa.
Itseopiskelua kuvien avulla
Maaliskuussa 2020 tilanne leireillä muuttui, kun Bangladeshin hallitus päätti sulkea kaikki opetusta antavat tilat koronapandemian vuoksi. Kirkon Ulkomaanapu ja kumppanijärjestö DCA päättivät kuitenkin heti, että tyttöjen ja naisten tukemista jatketaan tavalla tai toisella. Hankkeen henkilöstö alkoi tuottaa vinhalla vauhdilla materiaaleja, joiden avulla tytöt ja naiset voisivat opiskella kotoa käsin.
”Mietimme ja pähkäilimme, miten lähes lukutaidottomat henkilöt kykenisivät opiskelemaan itsenäisesti kotona”, Chowdhury huokaisee.
Tueksi saatiin hankkeessa jo koulutetut rohingya-opettajat, jotka pystyivät tekemään kotikäyntejä ja ohjaamaan opiskelua. Koronatilanteen pahentuessa kotikäynnitkin kuitenkin lopulta kiellettiin. Tämän jälkeen opettajat ovat jatkaneet ohjaamista puhelimen välityksellä.
”Nopeasti kävi selväksi, että huomiota on kiinnitettävä oppimateriaaleihin eli laatimiimme työkirjoihin. Niiden tulee olla selkokielisiä, ja ohjeistus tulee olla aina näkyvillä kuvallisen mallin avulla.”
Tällä tavalla Kolylle avautui uusi ura kuvittajana.
”Olen pienestä lapsesta asti piirtänyt paljon, ja olen opiskellut piirtämistä myös taidekoulussa. Olin kirjoittanut tästä ansioluettelooni, ja esihenkilöni bongasi tämän taitoni sieltä”, Chowdhury hymyilee.
Siitä lähtien Koly on kuvittanut oppimateriaaleja ja myös paikalliseen kontekstiin laaditun opetussuunnitelman. Hän on ollut myös vahvasti mukana miettimässä, minkälaiset tehtävät voisivat tuottaa iloa ja lievittää stressiä haastavan leirielämän keskellä.
Chowdhuryn kuvittama työkirjan kansi.
”Muistan omasta nuoruudestani sen, että aina kun minua ahdisti, otin kynän käteen. Piirtämällä pystyn sulkemaan itseni hetkeksi ahdistavan ympäristön ulkopuolelle. Väritystehtävät auttavat keskittymään ja lievittämään stressiä”, Chowdhury toteaa.
Tästä syystä työkirjoihin on sisällytetty myös väritystehtäviä sekä luovia harjoituksia, joita tehdessään naiset saavat esimerkiksi piirtää unelmiensa korvakorut ja suunnitella henna-tatuointeja. Vaikka Suomen ulkoministeriön rahoittama hanke päättyy heinäkuun lopussa, jäävät materiaalit ahkeraan käyttöön. Myös muut järjestöt ovat kiinnostuneet niistä, ja materiaaleista onkin juuri otettu uusintapainos. Useat sadat rohingya-tytöt ja naiset tulevat opiskelemaan jatkossakin Kolyn piirtämien kuvitusten avulla.
Teksti: Johanna Kurki
Kirjoittaja työskentelee Kirkon Ulkomaanavun konsulttina opetussektorilla.
Humanitaarisen avun päivä: Ilmastonmuutos uhkaa ylikuormittaa humanitaarista sektoria
Ruokajakelu Etelä-Sudanissa. Kuva: ACT / Paul Jeffrey
Kansainvälisenä humanitaarisen avun päivänä 19. elokuuta kunnioitamme ihmisiä, jotka toimittavat elintärkeää hätäapua ympäri maailman. Avustustyötä tehdään usein karuissa ja vaarallisissa ympäristöissä. Tällä hetkellä ilmastonmuutos moninkertaistaa luonnonkatastrofien määrää ja niiden seurauksia. Tänä vuonna yksi jokaisesta 33 ihmisestä on humanitaarisen avun ja turvan tarpeessa.
Humanitaariset työntekijät tulevat jatkamaan työtään aikaan, jona ilmastonmuutos on noussut maailmanhistorian suurimmaksi uhkaksi. Ihmiskunta aiheuttaa globaaleja ympäristökriisejä aina luonnonresurssien ylikulutuksesta johtuvasta ilmastonmuutoksesta biodiversiteetin ja elinympäristöjen tuhoamiseen. Tämä on uhka ihmisoikeuksien toteutumiselle ja kaikelle elämälle planeetallamme. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin, etenkin kaikkein haavoittuvimpiin yhteisöihin, joiden kanssa Kirkon Ulkomaanapu työskentelee.
Olemme sitoutuneet taistelemaan ilmastonmuutosta ja ympäristökriisejä vastaan sekä ohjelmiemme että toimintatapojemme kautta.
Jan De Waegemaeker – humanitaarisen avun asiantuntija Aly Noyola Cabrera – ilmastotyön asiantuntija
