Kirkon Ulkomaanavulta 100 000 euroa Haitin maanjäristyksen uhrien tukemiseksi
AP/Lehtikuva
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on myöntänyt 100 000 euroa katastrofiapua Haitin maanjäristyksestä kärsineiden ihmisten auttamiseen.
Haitissa lauantaina tapahtunut voimakkuudeltaan 7,2 asteen maanjäristys on aiheuttanut maan eteläosissa valtavaa tuhoa. Maanjäristys on romahduttanut rakennuksia ja katkonut liikenneyhteyksiä. Tuhansia ihmisiä on kuollut, loukkaantunut tai raportoitu olevan kateissa.
Järistys on tähänastisten tietojen mukaan vaikuttanut arviolta 60 % maan väestöstä ja tuhot ovat laajat ja isot. Alueelle odotetaan lisäksi tänään tai huomenna iskevän trooppinen myrsky Grace.
Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäavun yhteistyössä Norjan Kirkon Ulkomaanavun ja muiden maassa toimivien ACT-järjestöjen kanssa. Apua on pyydetty välttämättömiin perustarvikkeisiin kuten ruokaan, hygieniapakkauksiin, huopiin ja suojiin.
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Haitissa lahjoittamalla KUA:n tilille:
Kirkon Ulkomaanapu varautunut tukemaan avustustyötä Haitissa maanjäristyksen jälkeen
Haitissa eilen tapahtunut voimakkuudeltaan 7,2 maanjäristys ja sitä myöhemmin seuranneet useat jälkijäristykset ovat tulleiden tietojen mukaan romahduttaneet rakennuksia ja satoja ihmisiä on kuollut, loukkaantunut tai edelleen kadoksissa. Kirkon Ulkomaanapu seuraa tilannetta ja on valmiina auttamaan Haitia, kun tuhojen laajuus selvenee.
Pahimmat tuhoalueet sijaitsevat Haitin eteläosissa. Järistyksen keskipiste sijaitsee 12 kilometrin päässä Saint-Louis-du-Sudin kaupungista, noin 150 kilometriä pääkaupunki Port-au-Princestä.
Avustustöiden tarpeiden arviointi on haastavaa, sillä maanjäristysten lisäksi maan poliittinen tilanne on herkkä, maa kärsii pahenevasta koronatilanteesta ja aluetta lähestyy trooppinen myrsky.
Edellinen saman voimakkuusasteen maanjäristys tapahtui Haitissa 2010, jossa kuoli satojatuhansia ihmisiä ja se jätti miljoonia kodittomiksi eikä maa ole vieläkään toipunut sen aiheuttamista seurauksista.
Lisätietoja: Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva, p. +358 40 582 1183, eija.alajarva@kua.fi
Heti koronarajoitusten julistamisen jälkeen ymmärsimme, että lapsiavioliitot nousevat haasteeksi työskentelyalueillamme Nepalissa, kirjoittaa KUA:n ohjelmakoordinaattori Deepika Naidu.
COVID-19-PANDEMIA vaikutti meidän kaikkien elämään, mutta koulu- ja yhteiskuntasulut olivat erityisen vakavia nepalilaisille naisille ja tytöille. Naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyi, ja äidit ja siskot tekivät enemmän kotitöitä. Osa tytöistä jäi pois koulusta, ja yhä useampi lapsi joutui naimisiin. Vaikutukset koskevat erityisesti haavoittuvaisia yhteisöjä.
Heti koronarajoitusten julistamisen jälkeen ymmärsimme, että lapsiavioliitot nousevat haasteeksi työskentelyalueillamme Nepalissa. Tyttöjen naittaminen on perheille perinteinen mutta lyhytnäköinen tapa selviytyä taloudellisesti vaikeasta tilanteesta. Halusimme tehdä lasten suojelemisesta yhden ykkösprioriteeteistamme. Perustimme kouluihin kerhoja sekä järjestimme aihetta käsitteleviä keskustelutilaisuuksia ja katuteatteria.
Pystytimme kyliin huomiotauluja, joissa kerroimme lapsiavioliittojen negatiivista vaikutuksista lasten fyysiseen, henkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin. Tauluissa kerrottiin myös lapsiavioliittoihin liittyvistä laista ja rangaistuksista. Oli ilahduttavaa nähdä, että yhteisöt ja paikallishallinnot ottivat viestin hyvin vastaan.
Covid-19 pakotti meidät vastaamaan kriisiin myös monin muin tavoin. Ruokajakelumme tavoitti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Heidän joukossaan oli erityisesti raskaana olevia ja imettäviä naisia sekä vammaisia henkilöitä.
Nepalissa – kuten monessa muussakin maassa – raportoitiin yhteiskuntasulkujen aikana aiempaa enemmän naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Teimme parhaamme helpottaaksemme tilannetta. Järjestimme perhedialogeja ja mediakampanjan. Lisäksi kokosimme yhteisöistä miehiä, poikia, naisia ja tyttöjä tilaisuuksiin, jossa keskustelimme naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ratkaisuista. Kirkon Ulkomaanavun tukemat osuuskunnat laativat vaikuttamistyön suunnitelman, joka piti sisällään lapsiavioliittojen ja väkivallan ehkäisyyn tähtääviä aktiviteetteja. Suunnitelma luovutettiin paikallishallintojen edustajille.
Pandemian aikana naiset ja tytöt ovat kohdanneet erityisesti karanteenikeskuksissa enenevissä määrin väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Kirkon Ulkomaanapu ja muut kansalaisjärjestöt puhuivat naisille ja tytöille tarkoitettujen turvallisten tilojen puolesta. Ponnistelumme tuottivat tulosta. Järjestöjen yhteisen ulostulon myötä karanteenikeskuksiin perustettiin naisille ja tytöille omia tiloja.
Olen toiveikas, sillä täällä Nepalissa perustuslakimme on edistyksellinen. Laissa olevat, lapsiavioliittoihin ja sukupuoleen kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät pykälät ja käytännöt ovat lupaavia. Paikallishallintojen tavoitteena on luoda ympäristö, jossa naiset ja tytöt voivat elää hyvää elämää.
Koulutus on voimakas keino köyhyyden ja levottomuuden rajun kierteen lopettamiseksi, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän aluejohtaja Ashraf Yacoub.
Syyrian konflikti on kestänyt jo kymmenen vuotta. Sen aikana miljoonat syyrialaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja etsimään suojaa muualta maan sisältä. He kärsivät ruoan puutteesta, eikä heillä ole mahdollisuutta toimeentuloon tai terveydenhoitoon. Pandemia on entisestään kiristänyt maan vaikeaa taloustilannetta, minkä myötä kotitalouksilla ei ole varaa edes perustarpeisiin.
Syyrian lasten tilanne ei ole koskaan ollut huonompi. Miltei 90 prosenttia lapsista tarvitsee humanitaarista apua. 2,5 miljoonaa lasta ei pääse kouluun. Lisäksi 1,6 miljoonaa koululaista on vaarassa pudota koulusta.
Koulutus on voimakas keino köyhyyden ja levottomuuden rajun kierteen lopettamiseksi. Katastrofista toipuminen voi alkaa koulutuksen myötä, ja se myös vähentää konfliktin tuhoisia vaikutuksia.
Suomalaisena järjestönä meillä on laaja kokemus ja osaaminen koulutuksesta. Pandemiavuonna 2020 Kirkon Ulkomaanavun piti omaksua uusia toimintatapoja, joista yksi esimerkki on etäopetuksen järjestäminen. Koronan vuoksi muu työmme hidastui ja meillä oli enemmän aikaa koulujen korjaamiselle. Rajoitusten jälkeen pystyimme jatkamaan koulutyötä turvallisesti.
Syyrian-matkoillani minusta on ollut ilahduttavaa nähdä työmme tuloksia. Vuonna 2020 työmme tavoitti Syyriassa 35 000 ihmistä. Heidän joukossaan oli 4 900 koulutustyöstämme hyötynyttä koululaista ja opettajaa.
Syyrian tulevaisuudessa minua huolestuttaa eniten konfliktin ylipolitisoituminen. Se vaikeuttaa sovinnontekoa, uudelleenrakennusta ja humanitaarista työtä. Syyrialaisnuorten sinnikkyys saa minut kuitenkin toiveikkaaksi. Jos nuoret saavat mahdollisuuden, he voivat rakentaa paremman tulevaisuuden itselleen ja yhteisölleen.
Ashraf Yacoub, Lähi-idän aluejohtaja
Teksti julkaistiin alun perin Kirkon Ulkomaanavun vuosikertomuksessa 2020. Haluatko tietää lisää työmme tuloksista?
KUA myönsi 100 000 euron avustuksen Tigrayn nälänhätään
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on myöntänyt katastrofiapua Etiopian Tigrayn alueen humanitaarisen hädän lievittämiseen. Hengenvaarallisesta aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrän pelätään nousevan jyrkästi tulevien kuukausien aikana.
KUA toimittaa apua Etiopian pohjoiseen Tigrayn maakuntaan yhdessä Norjan Kirkon Ulkomaanavun ja paikallisten apujärjestöjen avulla. KUA:n myöntämän tuen suuruus on 100 000 euroa, ja se käytetään akuutin aliravitsemuksen estämiseen ja hoitamiseen.
”Hätäapupäätöksen taustalla on kaksi syytä. Isojen rahoittajien humanitaarinen taloudellinen tuki on ollut rajallista, ja olosuhteet ovat merkittävästi heikentyneet Tigrayn alueella”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Risto Härmä.
”YK on arvioinut, että 400 000 henkilöä kärsii parhaillaan nälänhädästä. Lisäksi YK:n mukaan 1,8 miljoonaa ihmistä ovat vaarassa joutua nälänhätään. Sota myös keskeytti viljelykauden, joten ruokatilanne on äärimmäisen vakava”, Härmä luonnehtii.
Konflikti on pahentanut aliravitsemusta
Tigrayn konfliktissa ovat vastakkain TPLF eli Tigrayn kansan vapautusrintama ja Etiopian hallinto. Marraskuussa 2020 alkanut sota on heikentänyt koko alueen ruokaturvaa ja vesitilannetta. Erityisesti alle viisivuotiaiden vakava aliravitsemus on lisääntynyt.
Taistelujen aikana seudun viljelysmaita on poltettu ja ryöstetty. Lisäksi karjaa on teurastettu ja maatalouden työvälineitä varastettu. Jo ennen sotaa alueen maatalous kärsi tuhoa tekevistä heinäsirkkaparvista ja sään ääri-ilmiöistä. Taistelujen myötä myös merkittävä osa alueen infrasta on tuhoutunut.
Lapset ja äidit saavat hätäapua
KUA jakaa Tigrayssa täydentävää ravitsemuksellista tukea henkilöille, jotka ovat vaarassa joutua vakavasti aliravituiksi. Apua kohdennetaan erityisesti alle viisivuotiaille lapsille sekä raskaana oleville ja imettäville äideille.
Hätäapuna järjestetään myös klinikalla tehtäviä ravitsemuksellisia hoitoja lapsille ja äideille, jotka jo kärsivät aliravitsemuksesta. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa hyvästä ravinnosta, hygieniasta ja alueen turvallisuudesta.
”KUA:n tuki tulee estämään monia akuuttiin aliravitsemukseen liittyviä kuolemia. Työllä estämme erityisesti alle viisivuotiaiden lasten vakavaa aliravitsemusta, jota on usein vaikeaa hoitaa ja joka usein johtaa kuolemaan”, Härmä kertoo.
Kansainvälisen ruokaturvaa valvovan IPC:n mukaan Tigrayssa ja sen lähialueilla Afarissa ja Amharassa on 5,5 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät vakavasta ruokaturvan puutteesta.
Voit tukea Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä Tigrayssa lahjoittamalla KUA:n tilille:
Tilinumero: FI33 1572 3000 5005 04
Viitenumero: 1229
Tai lähetämällä tekstiviestinä sanan APU20 numeroon 16499 (20 €).
”Kehitysapu on rahan heittämistä kankkulan kaivoon” – tulokset kumoavat tämän väitteen
Jokaisella ihmisellä maailmassa on oikeus ravitsevaan ruokaan, puhtaaseen veteen, koulutukseen, toimeentuloon ja rauhalliseen elinympäristöön. Kehitysyhteistyö on työtä, jota tehdään elämän edellytysten parantamiseksi siellä, missä ihmiset tarvitsevat eniten tukea edellä mainittujen perustarpeidensa täyttämiseksi. Kehitysyhteistyö tähtää myös ihmisarvon ja omanarvontunnon tukemiseen ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kehitysyhteistyön kulmakivet ovat koulutus, toimeentulon parantaminen ja rauhantyö. Toimintamaissaan KUA tukee yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa kaikkein köyhimpiä ja haavoittuvimpia ihmisiä heidän elinolojensa parantamisessa.
Äärimmäinen köyhyys on valtava ongelma maailmanlaajuisesti ja sen poistaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi, vaikka YK:n jäsenmaat ovat sopineet päihittävänsä ongelman vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2018 äärimmäisessä köyhyydessä eli Maailmanpankin mukaan kymmenen prosenttia maapallon väestöstä eli 735 miljoonaa ihmistä.
735 miljoonaa ihmistä on edelleen liian paljon inhimillistä kärsimystä, ja monesti kuuleekin kysyttävän, ovatko kehitysyhteistyöhön käytetyt miljardit menneet hukkaan, kun ongelmaa ei ole ratkaistu.
Äärimmäinen köyhyys on puolittunut
Vastaus on ei. Miljoonat maailman köyhimmät ihmiset ovat hyötyneet kehitysyhteistyöstä. Vielä vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli 1,9 miljardia ihmistä. Voidaan siis todeta, että yli miljardi ihmistä on nostanut itsensä äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailman köyhyysaste on matalampi kuin se on koskaan ollut tilastoidussa historiassa. Ei ihme, että Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim kutsui edistystä ”yhdeksi suurimmista inhimillisistä saavutuksista aikanamme”.
Oikein toteutettuna kehitysyhteistyö auttaa kehittyvien maiden ihmisiä parantamaan omaa elämäänsä ja muuttamaan yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi. Kehitysyhteistyön lisäksi köyhyyttä ovat vähentäneet myös muut tekijät, esimerkiksi Aasian vahva talouskasvu. Talous on voimistunut myös monessa Afrikan maassa, joita vielä 2000-luvun alussa pidettiin kehitysmaina. Vuonna 2019 osa maailman nopeimmin taloudellisesti kasvavista valtioista sijaitsi Afrikassa.
Talouskasvu ei kuitenkaan yksin takaa kehitystä eikä paranna maailman köyhimpien ihmisten asemaa. Nyt kehittyvät taloudet eivät myöskään voi jättää ilmastokysymyksiä huomioimatta kuten rikkaammat länsimaat pitkälti 1900-luvulla tekivät. Kehitysyhteistyön puolella onkin viime vuosina kehitetty yhä enemmän keinoja, joilla voidaan tukea kehittyviä talouksia eriarvoisuuden tasaamisessa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja muissa kestävän kehityksen kysymyksissä.
Naisten ja lasten asema parantunut
Yksi avain kestävään kehitykseen on koulutus. Kehitysyhteistyön ansiosta yhä useampi lapsi maailman köyhimmissä maissa pääsee kouluun. Vuonna 1990 jopa 100 miljoonaa lasta ei käynyt koulua. 25 vuotta myöhemmin, vuonna 2015, luku oli enää 57 miljoonaa.
Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa perusopetukseen osallistuvien lasten osuus nousi 52 prosentista 80 prosenttiin. Erona 1990-lukuun on myös se, että entistä useampi tyttö saa käydä koulua. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) viime vuosien saavutuksiin kuuluu se, että 200 000 lasta on saanut perusasteen koulutusta erityisesti hauraissa valtioissa ja pakolaisleireillä toteutettavan hätäavun kautta. KUA on tukenut myös paikallisten opettajien kouluttamista, mikä vahvistaa kestävällä tavalla koulutuksen jatkumista.
Suka Maya Thing valmistaa ja myy värikkäitä bambutuoleja työkseen.
Koulutus tarkoittaa luku- ja kirjoitustaidon lisäksi monesti parempaa toimeentuloa. Lisäksi se nostaa ensisynnyttäjien ikää ja turvaa sekä äitien että lasten terveyttä ja asemaa. Seksuaalivalistuksen ja tietoisuuden yleistymisen ansiosta maailmassa havaittiin vuonna 2013 noin 30 prosenttia vähemmän hiv-tartuntoja kuin vuonna 2000. Hiv ei enää tarkoita varmaa kuolemaa edes kehittyvässä maassa. Sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen saatavuus on 2000-luvulla parantunut merkittävästi.
Kehitysyhteistyön ansiosta myös alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat puolittuneet. Vuonna 1990 jokaista tuhatta syntyvää lasta kohti kuoli 90 alle viisivuotiasta lasta. Vuonna 2015 luku oli 43 kuolemaa tuhatta syntyvää lasta kohti. Pikkulasten kuolemien yleisimmät syyt liittyvät tosin pitkälti edelleen sairauksiin, joita voitaisiin ehkäistä ja hoitaa rokottamalla ja paremmalla hygienialla.
Yksi merkittävä edistysaskel on ollut äitiyskuolleisuuden puolittuminen. Vuodesta 1990 raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin liittyvät kuolemat vähenivät Etelä-Aasiassa 64 prosenttia ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 49 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Suomen rahoittaman kehitysyhteistyön tuella yhä useampi nainen maailman köyhimmissä maissa voi käyttää ehkäisyä, mikä vähentää ei-toivottujen raskauksien määrää ja tukee seksuaaliterveyttä.
Kehitysyhteistyöltä saa vaatia tuloksia
Kehitysyhteistyön historiassa on tehty virheitä. Pahimmillaan apu on mennyt vääriin käsiin ja täysin hukkaan. Juuri siksi kehitysyhteistyötä tehdään nykyisin hyvin tiiviissä yhteistyössä tukea saavien valtioiden, niiden viranomaisten ja paikallisten järjestöjen kanssa. Kehitysyhteistyöstä on tullut myös tarkoin suunniteltua ja valvottua toimintaa, jonka tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan ja mitataan jatkuvasti. Mikäli työ ei tuota haluttuja vaikutuksia, työtä tai sen toteuttamistapoja muutetaan.
Kehityksen mittaaminen on hidasta. Sen sijaan varsin luotettavasti voidaan mitata, onko esimerkiksi lasten lukutaito parantunut tai pääsevätkö tytöt entistä useammin kouluun. Valvonta ja mittaaminen vaativat ammattitaitoa. Siksi esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavulla on asiaan erikoistuneita suomalaisia ja toimintamaista palkattuja työntekijöitä, kehitysyhteistyön ammattilaisia.
Kirkon Ulkomaanavun tekemän kehitysyhteistyön tuloksia valvovat ja arvioivat vuosittain keskeisimmät rahoittajamme kuten Suomen Ulkoministeriö ja YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA.
Kehitysapu on vanhentunut termi
Kehitystä on tapahtunut myös kehityksen parissa työskentelevissä järjestöissä ja rahoittajapuolella. Kehitysapu on vanhentunut sana, jolla viitataan yksisuuntaiseen toimintaan, jossa joku auttaa ja toinen on avun kohteena. Nykyaikaisessa kehitysyhteistyössä korostuu yhteistyö.
Kun esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu päättää, minkälaisiin ohjelmiin se Suomen valtiolta ja muilta rahoittajiltaan käyttämänsä rahat suuntaa, se ei tee päätöksiä yksin.
Ohjelmatyön suunnittelussa kuunnellaan tarkalla korvalla paikallisia viranomaisia ja järjestöjä, jotka ovat oman maansa tilanteen parhaita asiantuntijoita.
Monissa Aasian maissa koronatilanne on pahentunut nopeasti. Kambodža, joka tähän asti on selvinnyt koronatartuntojen osalta vähällä, on nyt pahenevassa koronatilanteessa. Siinä missä koronan terveysvaikutukset ovat aiemmin pysyneet hallinnassa, on kulunut vuosi tuonut mukanaan lisää köyhyyttä ja haasteita lasten koulunkäyntiin. Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan maatoimiston johtaja Ikali Karvinen kirjoittaa maan tilanteesta blogissaan.
Kambodža selvisi pitkään ilman laajamittaisia tartuntaryppäitä. Helmikuusta lähtien tilanne on selvästi pahentunut ja tapauksia on ollut koko maassa. Tällä hetkellä päivittäiset tartuntatapausten määrät vaihtelevat 400 ja 800 välillä, mutta myös suurempia tartuntamääriä on tavattu. Tehtaita, kokonaisia kyliä ja yhteisöjä on suljettu tartuntojen vuoksi. Sairaaloissa tai hoitokeskuksissa olevien määrä lasketaan tuhansissa, tällä hetkellä hoidossa on lehtitietojen mukaan 10 000 ihmistä. Hallitus on juuri antanut luvan tietyille yksityisille klinikoille toimia korona-sairaaloina. Tartunnat leviävät nopeasti tiheästi asutuissa asutuskeskuksissa, ja asunnoissa, joissa pienissä tiloissa elää kolmekin sukupolvea yhdessä. Lisäksi monen köyhän perheen päivittäinen toimeentulo saadaan ammateissa, joissa fyysisen välimatkan pitäminen on mahdotonta.
Kambodžan tautitilannetta ei kuitenkaan voida arvioida vain tautitapausten määrällä. Tautitilannetta tulee tarkastella kolmitahoisena ilmiönä, jossa ovat mukana tautitapausten määrä, rajut rajoitustoimet sekä rajoitustoimiin liittyvät ihmisoikeusnäkökulmat.
Heti pandemian alussa havaittiin, että rajojen sulkeutumisen myötä Kambodža on menettänyt keskeisen tulonlähteen, eli turismin. Lisäksi laajamittaiset rajoitustoimet ovat vaikuttaneet esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen.
Tutkimustieto näyttää, että hiukan köyhyysrajan yläpuolella aiemmin olleet perheet ovat syöksyneet takaisin köyhyyteen, jossa esimerkiksi päivittäisestä ravinnonsaannista joudutaan tinkimään. Joidenkin lähteiden mukaan päivittäisistä aterioista on leikattu kolmannes pois. Pahin humanitaarinen hätä tällä hetkellä on alueilla, jotka ovat kaikista voimakkaimpien sulkutoimien alla. On raportoitu ruoan, juomaveden sekä lääkkeiden puutteesta. Raportointia sulkualueilta on rajoitettu. Käsityksemme mukaan on olemassa pelkoa myös siitä, että tyytymättömyys tilanteeseen loisi kansalaisten liikehdintää.
Hoitokapasiteetti on matala
Kambodža sairaala- ja hoitokapasiteetti on erittäin matala. Vaikka petipaikkoja on lisätty, ne täyttyvät nopeasti. Jo tällä hetkellä tiedämme, että kriisillä on kauaskantoiset seuraukset. Monien toimeentulo on loppunut, lasten oppimisvelka on lisääntynyt ja samalla rajut sulkutoimet horjuttavat uskoa viranomaisiin. Pahin skenaario on, että rajuja sulkutoimia hyödynnetään myös poliittisiin tarkoituksiin. Maailmalla tunnetaan laajemminkin ilmiö, jossa korona-rajoitusten avulla ja aikana säädetään lainsäädäntöä, joka heikentää kansalaisyhteiskuntaa ja pyritään luomaan pelotteita kansalaisvaikuttamiselle.
Kirkon Ulkomaanapu on sopeuttanut Kambodžassa ohjelmatyötään pandemian aikana vastaamaan kulloinkin voimassa olevia rajoitustoimia. Vuoden 2020 aikana käynnistettiin ruoka-ja käteisavustusten jakaminen kaikista heikoimmassa asemassa oleville perheille. Nuorisotyömme puolella investoitiin köyhien perheiden toimeentulon turvaamiseen ja koronatietoisuuden lisäämiseen. Koulutussektorilla etäopetusta on tuettu videotallenteilla ja virtuaalituen avulla. Olemme myös satsanneet oppimisteknologiaan. Työmme hyödynsaajat ovat todenneet avun tulevan tarpeeseen ja auttavan kaikista vaikeimman ajan yli. Tällä hetkellä tutkimme mahdollisuutta ruoka-apuun kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden keskuudessa, jotka ovat pahimmilla sulkualueilla. Toimimme yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.
Positiivista on se, että Kambodža on Aasian alueella rokotustahdissa erinomaista luokkaa. Toivomme, että kiinalaiset rokotevalmisteet osoittautuvat tehokkaaksi laajemmassa käytössä. Myös Kirkon Ulkomaanavun työ jatkuu muuttuvista olosuhteista huolimatta. Hauraiden maiden korona-tilanteet osoittavat, miten tärkeää pitkäkestoinen rinnalla kulkeminen ja tilanteen seuraaminen on.
Ikali Karvinen
Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan maatoimiston johtaja.
Paheneva kuivuus ja useana vuonna heikoksi jääneet sadot ovat laskeneet Pohjois-Korean ruokaturvaa dramaattisesti jo ennen koronapandemiaa. Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee maahan humanitaarista apua, jolla turvattaisiin koululaisten ravinnonsaanti Pohjois-Hwanghaen alueella.
Pohjois-Korean ruokaturvatilanne on kroonisesti huono. Laskelmien mukaan 10,4 miljoonaa ihmistä eli noin 40% koko väestöstä on välittömän (ruoka)avun tarpeessa. Tilannetta hankaloittaa ravinnon yksipuolisuus. Ruokavaliot koostuvat pääasiassa riisistä, maissista tai perunasta ja kimchistä (kaalista) tai vihanneksista silloin, kun niitä on saatavilla.
Kirkon Ulkomaanavun asiantuntijat vierailivat Pohjois-Koreassa kolmesti vuonna 2019. Arviointimatkoilla on kartoitettu avun tarvetta ja suunniteltu avustusoperaatiota. Tämän hetkinen suunnitelma on käynnistää humanitaarinen hanke turvaamaan kouluikäisten lasten ravinnonsaantia. Toiminta käynnistyy sitten, kun pandemian hillitsemiseksi asetut rajoitukset helpottavat. Tällä hetkellä Pohjois-Korean rajat ovat kiinni.
Ruokavalion puutteista kärsivät erityisesti kasvuikäiset lapset. Suunnitteilla olevan hankkeen tarkoituksena on uudelleen käynnistää kouluruokailut kolmessa kunnassa Pohjois-Hwanghaen alueella tuomalla kouluihin soijamaitoa. Kouluruokailuohjelmaa on mahdollistaa laajentaa, kun riittävä rahoitus varmistuu.
”Ruokavaliosta puuttuu tärkeitä ravintoaineita ja proteiinin saanti on hyvin vähäistä. Köyhä ruokavalio vaikuttaa erityisesti lapsiin. Opettajat kertoivat, että lasten keskipaino on pudonnut.” kertoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Pahenevan ruokapulan syy on koko maata vaivaava kuivuus ja sen myötä heikot sadot. Toisaalta taifuunit ovat tehneet tuhoa erityisesti Pohjois-Hwanghaessa. Sääolosuhteet ovat hankaloittaneet maanviljelyä jo pitkään ja ilmastonmuutos kiihdyttää vaikutuksia entisestään. Sään lisäksi polttoaineen, lannoitteiden ja varaosien puute hankaloittavat maataloutta.
Valmistelut työn aloittamiseksi on tehty. Suunnitelmien mukaan ruoka-apu tavoittaa 18 000 koululaista. Kokonaisuutta seurataan tarkasti ja Kirkon Ulkomaanavun asiantuntijat valvovat, että apu menee perille suunnitelmien mukaan.
”Tehokas avustustyö on meille ensiarvoisen tärkeää. Tulemme valvomaan tarkasti, että ruoka-apu tavoittaa ne, joilla on siihen suurin tarve,” Hemberg sanoo.
Kaksi kuukautta Beirutin sataman tuhoisan räjähdyksen jälkeen sen vaikutukset ovat kouriintuntuvat ihmisten arjessa. Avun tarpeiden arvioinnissa on korostunut erityisesti lasten ja nuorten valtava tarve saada tukea arjesta selviytymiseen. Myös vanhemmat ja opettajat tarvitsevat nyt tukea ja työkaluja lasten hyvinvoinnin tukemiseen.
Emma Pajunen työskentelee vuoden loppuun humanitaarisen avun koordinaattorina Beirutissa. Kuva: Saara Mansikkamäki.
Kirkon Ulkomaanapu lähettää humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajusen tukemaan Kirkon Ulkomaanavun ja Norjan Kirkon Ulkomaanavun yhteistä avustusoperaatiota loppuvuodeksi. Pajunen aloitti työt syyskuussa.
”Psykologisen tuen tarpeeseen vastaaminen ja lasten hyvinvoinnin takaaminen on nyt erittäin tärkeätä, etenkin kun on arvioitu että koulujen korjaaminen voi pahimmillaan viedä jopa yli vuoden”, sanoo Pajunen.
”Koulut ovat olleet kiinni helmikuusta asti, ja kouluikäisiä ovat kaikki 3–18-vuotiaat lapset ja nuoret.”
Jo ennestään vakavasta taloudellisesta ja poliittisesta kriisistä kärsinyt Libanon tarvitsee kansainvälistä apua Beirutin jälleenrakennukseen vielä kauan. Noin 300 000 ihmistä jäi arvioiden mukaan kodittomaksi. Myös noin 180 koulua vaurioitui, mikä vaikuttaa suoraan noin 85 000 lapsen ja nuoren koulunkäyntiin. Pitkään jatkuneet talousvaikeudet ovat ajaneet tavalliset ihmiset ahdinkoon, jota koronapandemia ja tuhoisa räjähdys pahensivat. Köyhyys on YK:n arvioiden mukaan lisääntynyt Libanonissa rajusti vuoden 2020 aikana.
Pajusen työhön kuuluu muun muassa koordinaatio muiden avustustoimijoiden ja opetusministeriön kanssa, yhteistyökumppaneiden kartoittaminen sekä koulutustyön suunnittelu. Tarpeita ovat psykososiaalisen tuen lisäksi muun muassa koulutilojen kunnostus sekä kalusteiden ja opetusmateriaalien hankkiminen.
Välittömästi räjähdyksen jälkeen KUA toimitti Beirutiin kotinsa menettäneille hätäapua, jonka jakelusta huolehti Norjan Kirkon Ulkomaanapu paikallisten yhteistyökumppanien kanssa.
Lisätietoja:
Humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajunen, emma.pajunen@kua.fi, p. +961 71 260 940 (myös WhatsApp)
Kuvia vapaasti käytettävissä Kirkon Ulkomaanavun työstä kertovien juttujen yhteydessä, mainitsethan kuvalähteen (kuvaajan nimi/organisaatio): Beirut, mm. hygieniatarvikejakelut, Emma Pajunen
Beirut on raunioina elokuun 4. päivän valtavien räjähdysten jäljiltä. Nyt tiedetään, että ainakin 178 ihmistä kuoli ja yli 6000 ihmistä loukkaantui. Ainakin 30 ihmistä on vielä kateissa. Noin 300 000 ihmistä menetti kotinsa ja tarvitsee suojaa.
”Luulimme, ettei tilanne Libanonissa voisi enää muuttua huonommaksi. Sitten tapahtui tämä”, kuvasi avun perille vievän kumppanijärjestömme Norjan Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Benedicte Næss Hafskjold kaupunkilaisten tunnelmia.
Norjan Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Benedicte Næss Hafskjold Beirutin sataman tuntumassa. Kuva: Joakim Elli/Norjan Kirkon Ulkomaanapu.
Libanon on ottanut vastaan eniten pakolaisia maailmassa maan väkilukuun suhteutettuna. Syyrian sodan pakolaisia on maassa noin 1,5 miljoonaa.
Maa kamppaili vakavan talouskriisin kourissa jo ennen koronapandemiaa. Koronaviruksen vuoksi käyttöönotetut rajoitukset heikensivät tilanne entuudestaan – ja sitten räjähti.
Mikä on tilanne Beirutissa nyt?
Tuho on valtava. Vaurioiden ja avun tarpeiden kartoitus on käynnissä. Hätäapua tarvitaan viikkojen ajan, jälleenrakennus tulee kestämään vuosia.
Kotien lisäksi räjähdys tuhosi yrityksiä, kuten kahviloita, ravintoloita ja hotelleja, moni menetti samalla toimeentulonsa ja työpaikkansa.
Kolme sairaalaa on suljettu ja kaksi muuta pahoin vaurioitunut. Noin 500 sairaalapaikkaa menetettiin. Kymmenet terveyskeskukset vaurioituvat. Välitöntä tukea tarvitsevat erityisesti perusterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut sekä mobiiliklinikat.
Beirutin sataman kärsimien tuhojen pelätään edelleen heikentävän maan ruokaturvaa, joka oli jo menossa huonoon suuntaan talouskriisin ja koronaviruspandemian vuoksi. Satamassa sijaitsivat muun muassa isot viljasiilot. YK:n humanitaarisen avun toimiston OCHA:n mukaan satama toimii nyt noin 30 prosentin teholla normaaliin verrattuna, rajoilla on koronan vuoksi rajoituksia. Tuhannet ihmiset tarvitsevat välitöntä ruoka-apua.
Vedenjakelujärjestelmät ja vesitankit tuhoalueella kärsivät vaurioita. Vedenkeruu- ja jätehuoltojärjestelmien tuhoja arvioidaan vielä. Monet perheet tarvitsevat puhdasta vettä, vessoja, peseytymismahdollisuuksia ja hygieniatarvikkeita, kunnes peruspalvelut saadaan järjestettyä tuhoutuneille alueille.
Kodittomaksi jääneet perheet tarvitsevat väliaikaista majoitusta.
Katukuvaa Beirutista räjähdyksen jälkeen. Räjähdyksen seurauksena 300 000 ihmisen arvioidaan menettäneen kotinsa. Kuva: Norjan Kirkon Ulkomaanapu.
Maan terveysministeriö on huolestunut koronavirustartuntojen nopeasta lisääntymisestä. Räjähdyksen jälkeisessä kriisitilassa tartuntojen ehkäisy, testaus ja jäljittäminen on taka-alalla, ja tartuntojen määrän odotetaan edelleen kasvavan nopeasti.
Jopa 120 koulua, joissa käy 55 000 lasta, kärsi eri asteisia vaurioita. Monissa säilyneissä kouluissa majoittuu kotinsa menettäneitä perheitä, joten kouluja ei ehkä päästä avaamaan normaalisti syyskuussa, kun lukukausi alkaisi.
Jo syksyllä Libanonissa osoitettiin mieltä hallitusta vastaan talouskriisin ja inflaation vuoksi. Nyt tyytymättömyys ja turhautuneisuus on kanavoitunut laajoiksi mielenosoituksiksi, joissa Libanonin Punainen Risti raportoi yli 700 ihmisen loukkaantuneen. Hallitus on eronnut, ja ilmassa on jännitteitä. Maassa on voimassa poikkeustila.
Samalla vapaaehtoiset beirutilaiset raivaavat ja puhdistavat katuja ja koteja kansainvälisten avustustiimien rinnalla.
Miten Kirkon Ulkomaanapu auttaa?
Myönsimme heti räjähdyksen jälkeen 50 000 välittömään hätäapuun ja aloitti keräyksen Beirutin auttamiseksi. Suomalaiset ovat vastanneet avunpyyntöön ja keräys on tuottanut jo lähes 200 000 euroa. Olemme tästä todella kiitollisia, sillä ihmiset Beirutissa tulevat tarvitsemaan apua vielä pitkään.
Hätäavun toimittaa perille Norjan Kirkon Ulkomaanapu, jolla on tiimi paikan päällä Beirutissa ja hyvät suhteet paikallisiin kumppaneihin. Ensimmäiset avuntarpeen arvioinnit on tehty ja työn organisointi täydessä vauhdissa.
KUA:n myöntämät ensimmäiset 50 000 euroa ohjataan ruoka-apuun räjähdyksessä kotinsa menettäneille ja haavoittuvassa asemassa oleville perheille. Heille tarjotaan lämpimiä aterioita sekä jaetaan ruokapaketteja.
Ensimmäiset ruoka-avustukset on jo jaettu perheille. Kuva: Joakim Elli/ Norjan Kirkon Ulkomaanapu.
”Suunnittelemme jo avustustyön jatkoa. Työ on tärkeä koordinoida YK:n ja muiden avustustyön toimijoiden kanssa, jotta varmistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen ja vältetään päällekkäisyydet. Monen päällekkäisen kriisin kanssa kamppailevassa Libanonissa Beirutin jälleenrakennus tulee kestämään vuosia”, sanoo humanitaarisen avun asiantuntija Risto Ihalainen.
