Yhdysvaltojen päätös jäädyttää rahoituksensa vaarantaa satojen tuhansien koulunkäynnin KUA:n hankkeissa
Yhdysvaltain kansainvälisen avun jäädyttäminen maailmanlaajuisesti vaikuttaa myös Kirkon Ulkomaanavun työhön Ugandassa ja Keniassa.
KIRKON ULKOMAANAVUN (KUA) perjantaina saamassa kirjeessä vahvistettiin, että Yhdysvaltain hallitus on jäädyttämässä kaikki maan väestö-, pakolais- ja siirtolaisuusviraston myöntämät varat.
Päätös vaikuttaa KUA:n työhön Keniassa ja Ugandassa, joissa KUA tukee Yhdysvaltain rahoituksella kouluja eri pakolaisasutusalueilla. Työn piirissä on satoja tuhansia oppilaita sekä perus- että toisen asteen koulutuksessa. KUA tukee pakolaisten koulutusta lähellä lähtömaita.
Yhdysvallat jäädytti KUA:n Ugandan-ohjelmasta 4,4 miljoonan dollarin suuruisen rahoituksen, jonka takia 180 544 pakolaisoppilasta jää nyt vaille koulutusta, sanoo KUA:n Ugandan-maajohtaja Wycliffe Nsheka.
”Tämä kasvattaa suoraan jo ennestään pahenevaa maailmanlaajuista oppimiskriisiä. Jäädytyksellä on välittömiä vaikutuksia. Koululaiset jäävät ilman perustavanlaatuisia asioita, kuten koulutusta, koulutarvikkeita, psykososiaalista tukea, lastensuojelua, oppimistiloja ja kuukautishygieniaa. Lisäksi vammaiset lapset jäävät ilman apuvälineitä”, Nsheka sanoo.
“Päätös iskee kriittisenä ajankohtana, koska Ugandan koulut valmistautuvat avaamaan ovensa uudelle lukukaudelle ensi maanantaina.”
Nsheka kertoo, että varojen jäädyttämisen vuoksi KUA joutuu irtisanomaan Ugandassa 73 työntekijää. Lisäksi irtisanotaan KUA:n kautta palkattua 50 opettajaa, mikä heikentää tukea koulutukselle.
Edellä mainitun rahoituksen lisäksi Yhdysvallat jäädyttää myös toisen, Ugandan ja Kenian pakolaisnuorille suunnatun, määrärahan. Tämän päätöksen johdosta 15 000 pakolaisnuorta jää vaille heidän työllistymismahdollisuuksiaan parantavaa ammattikoulutusta.
Keniassa KUA:n hankkeiden rahoitusta on jäädytetty 1 428 594 dollarin edestä. Lähes 30 000 pakolaisoppilasta jää ilman koulutusta, sanoo KUA:n Kenian-maajohtaja John Bongei.
”Toimintamme välitön keskeyttäminen johtaisi siihen, että hankkeet jäävät kesken, kehitys hiipuu ja jo investoituja resursseja, kuten rakennusmateriaaleja, päätyy hukkaan. Lisäksi vaarana on, että hankkeen aikana saavutetut ohjelmalliset hyödyt menetetään, koska paikalliset eivät vielä pysty ottamaan hankkeita omiin käsiinsä”, Bongei sanoo.
”Valitettavasti koulutuksen tuen äkillinen lakkauttaminen vaikuttaa kielteisesti yli 29 000 oppilaan koulutukseen Kalobeyein pakolaisasutusalueella. He ovat täysin riippuvaisia tästä ohjelmasta, joka varmistaa oppimateriaalit, turvalliset tilat ja laadukkaan opetuksen.”
Bongein mukaan jäädytykset vaikuttavat KUA:n Kenian-toimistolla ainakin 20 kenialaiseen omaan työntekijään, 49 kenialaiseen opettajaan sekä 150 muihin työntekijöihin.
Rahoituksensa uudelleentarkastelu tarkoittaa, että Yhdysvaltain hallitus päättää jatkaako, muuttaako vai lopettaako se rahoituksensa. Se tarkoittaa, ettei edellä kuvattujen hankkeiden uudelleen käynnistämisestä ole mitään takeita.
Kansainvälisten rahoittajien on toimittava
Yhdysvaltojen kansainvälisen avun jäädyttämisellä on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Yhdysvallat on maailman suurin yksittäinen avunantaja. Vuonna 2023 se jakoi 72 miljardia dollaria kansainvälistä apua. Yhdysvalloilla on myös keskeinen rooli useiden monenvälisten järjestelmien ja monien YK:n järjestöjen rahoituksessa.
KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen vaatii rahoituksen jäädyttämisen purkamista mahdollisimman pian ja kehottaa samalla muita rahoittajia toimimaan, jotta kansainvälisen humanitaarisen avun jo nyt valtava rahoitusvaje pystyttäisiin kuromaan umpeen.
”Vaikka olemme pahoillamme rahoituksen jäädyttämisestä, olemme edelleen toiveikkaita, että rahoitus vapautetaan lähitulevaisuudessa. Päätöksen suurimmat kielteiset vaikutukset kohdistuvat apua eniten tarvitseviin. KUA jatkaa rahoituslähteidensä monipuolistamista, sillä alamme on muuttunut hyvin arvaamattomaksi. Pyydämme muita kansainvälisiä kumppaneita, kuten Europan unionia ja Suomea, astumaan esiin ja täyttämään aukon”, Järvinen sanoo.
”Samalla kehotamme Yhdysvaltain hallitusta harkitsemaan varojen jäädyttämisen purkamista mahdollisimman pian, jotta vaikutukset paikallisyhteisöihin ja avun tarpeessa oleviin ihmisiin olisivat mahdollisimman vähäisiä. Yhdysvallat on merkittävä kestävän kehityksen ja humanitaarisen avun rahoittaja. Sen toimilla voi olla vakauttava tai horjuttava vaikutus haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin maailmanlaajuisesti.”
Lisätietoja:
Tapio Laakso, vaikuttamistyön päällikkö puh. +358 50 536 3280, tapio.laakso@kua.fi
Gaza on maailman vaarallisimpia paikkoja oppia ja opettaa – jo yli 400 opettajaa kuollut sodassa
Maailman opettajien päivänä 5.10. ajatukset kääntyvät Gazaan, jossa sodan keskellä elävät lapset ja nuoret ovat olleet pian vuoden ilman virallista opetusta. Kirkon Ulkomaanavun uusi työ Gazassa keskittyy koulutukseen ja psykososiaaliseen tukeen vaikeassa humanitaarisessa tilanteessa.
Gaza on tällä hetkellä maailman vaarallisimpia paikkoja mitä tulee oppimiseen ja opettamiseen.
“Gazan koulujen tilanne on katastrofaalinen. Gazassa elävät lapset ovat vakavasti traumatisoituneita. He eivät ole päässeet kouluun kokonaiseen vuoteen, vaikka juuri se olisi lapsille kriisin keskellä erityisen tärkeää. Koulu ja ammattitaitoiset opettajat tarjoavat lapsille rutiineja ja mahdollisuuden unohtaa sota edes hetkeksi”, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sabina Bergholm painottaa.
Maailman opettajien päivää vietetään 5.10. Päivän tarkoitus on muistuttaa opettajien tekemän työn merkityksestä sekä opettajien koulutukseen ja työoloihin panostamisen tärkeydestä.
Gazassa opettajilla ei ole mahdollisuutta tehdä työtään turvallisessa ympäristössä.
Gazan sodassa on kuollut vuoden aikana yli 10 000 koululaista ja yli 400 opettajaa ja muuta kasvatusalan ammattilaista. Lisäksi yli 16 000 oppilasta ja 2400 opettajaa on haavoittunut. Tiedot ovat peräisin Gazan koulutusministeriöstä, ja ne ovat luettavissa YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n tiedonannosta (2.10.2024).
Noin 625 000 Gazan koululaista ja opiskelijaa ei pääse virallisen opetuksen pariin. 87 prosenttia koulurakennuksista on joko tuhoutunut tai kärsinyt vakavia vahinkoja.
Yksistään syyskuun 2024 aikana Gazan kouluihin kohdistui 17 ilmaiskua. OCHA:n tietojen mukaan 14 koulussa oli iskujen aikaan pakolaisia. Kouluihin iskeminen on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.
“Koulut eivät koskaan saa olla pommitusten kohteita. Gazan sodassa kouluja on käytettyä myös pakolaisten majoituspaikkoina. Kouluihin kohdistuneissa iskuissa on kuollut ja loukkaantunut valtavasti siviilejä. Kun sota päättyy, myös opetuksen uudelleen käynnistäminen kouluissa on vaikeaa, sillä kouluja ei joko ole tai ne ovat sodassa vaurioituneita”, Bergholm sanoo.
KUA aloittaa työn Gazassa koulutuksen ja henkisen tuen parissa
Koulutus hätätilanteissa on Kirkon Ulkomaanavun työn ydintä. Kriisien ja katastrofien keskellä koulunkäynti tarjoaa lapsille sekä mahdollisuuden jatkaa oppimista että turvaa ja rutiineja.
Kumppanijärjestöjen kanssa tehtävä työ tavoittaa erityisesti traumatisoituneita ja sodassa vammautuneita lapsia sekä opettajia ja muita aikuisia heidän ympärillään.
“Gaza Cityyn perustetaan väliaikaiskoulu, jossa järjestetään erilaisia koulunkäynnin aktiviteetteja ja tuki- ja lisäopetusta. Työssä on mukana gazalaisia opettajia, joille tarjotaan psykososiaalista tukea ja mahdollisuus osallistua koulutuksiin opettamisesta kriisitilanteissa”, Bergholm kertoo.
Hanke on merkittävä myös siksi, että sodan keskellä olleet oppilaat ovat olleet pian vuoden ilman virallista opetusta. Vain pieni osa Gazan lapsista ja nuorista on pystynyt vuoden aikana osallistumaan epäsäännöllisesti koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan.
“Opettajat ovat lapsille sekä oppimisen mahdollistajia että tärkeitä aikuisia, jotka tuovat turvaa ja tukea raskaissa elämänvaiheissa. Siksi KUA satsaa opettajien tukemiseen ja lisäkouluttamiseen kriisin keskellä. Olemme nähneet sen positiivisen vaikutuksen, jonka pätevä opettaja voi saada aikaan oppilaissaan”, Bergholm painottaa.
Gazan sota on vaikeuttanut tilannetta myös miehitetyllä Länsirannalla, jossa Kirkon Ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -verkosto on tukenut opettajia myös viime vuoden aikana.
Jutun kuvassa gazalaislapset osallistuvat oppitunnille telttakoulussa Deir-al-Balahin kaupungissa keskisessä Gazassa 28.9.2024. Vain pieni osa Gazan lapsista on päässyt osallistumaan koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan viime vuoden aikana. Kuva: Xinhua.
Voit tukea hätää kärsiviä lapsia ja heidän perheitään lahjoittamalla KUA:n verkkosivuilla. Voit lahjoittaa myös MobilePaylla numeroon 44970 tai tilisiirrolla Osuuspankki FI08 5723 0210 0215 (viite 4886).
Miksi koulunkäynti on tärkeää sodan keskellä ja maanjäristyksen jälkeen? Miksi Kirkon Ulkomaanapu panostaa koulutukseen, kun ihmisillä on samaan aikaan pulaa perustarpeista kuten vedestä ja ruoasta? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että koulutus pelastaa ihmishenkiä?
Epävakaa ympäristö vaikuttaa aina oppimiseen
Kirkon Ulkomaanapu toimii maissa, joissa koulunkäynti ja laadukas opetus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Olosuhteista kumpuavat haasteet häiritsevät monin tavoin lasten kehitystä ja oppimista.
Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa on paljon sotia ja konflikteja, joiden myötä koulunkäynti on vaikeaa ja jopa vaarallista. Matka kouluun ei ehkä ole turvallinen. Koulut saattavat olla pommitusten ja muiden sotatoimien kohteita. Esimerkiksi Ukrainassa on sodan vuoksi tuhoutunut 365 ja vaurioitunut lähes 3800 koulurakennusta kesään 2024 mennessä.
Muistamme kaikki myös koronapandemian, joka sulki yhteiskuntia ympäri maailman. Ugandassa koulut sulkeutuivat kahdeksi vuodeksi. Kyseessä oli maailman pisin koronasulku, jonka seuraukset ovat nähtävissä vielä pitkään. Myös muut epidemiat voivat estää koulunkäynnin: Ugandan Mubendessa epäonni jatkui loppuvuodesta 2022, kun ebolavirusten aiheuttama verenvuotokuume alkoi levitä ja viranomaiset sulkivat koulut jälleen kuukausiksi.
Myös ilmastonmuutos voi koitua lasten koulutuksen kohtaloksi: muuttuneet olosuhteet pakottavat koko perheen ponnistelemaan veden ja ruoan eteen ison osan päivän tunneista. Myös lapset joutuvat töihin. Pahimmillaan muuttuva ilmasto tekee seuduista asuinkelvottomia ja pakottaa perheet jättämään kotinsa. Lisäksi monissa perheissä taloudellinen tilanne vie mahdollisuuden koulunkäyntiin. Lasten on auteltava kotona tai mentävä esimerkiksi läheiselle kaivokselle töihin.
Rebeka leikkii ukrainalaispakolaisten vastaanottopisteellä Ukrainan ja Unkarin rajalla maaliskuussa 2022. Rebeka on kotoisin Zaporižžjansta läheltä Krimin niemimaata. Kuva: Antti Yrjönen
Kriiseissä kouluista tulee hätäsuojia
Äkillisessä kriisissä kuten luonnonkatastrofissa tai konfliktin puhjettua yhteisöissä alkavat poikkeukselliset ajat. Kotinsa menettäneillä, pakenevilla ja kriisin muutoin kohdanneilla on pulaa perusasioista. Humanitaarisessa katastrofissa ihmiset tarvitsevat esimerkiksi suojaa, lämpöä, ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja turvaa.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla 2022, valtava määrä ukrainalaisia lähti pakenemaan kohti länttä. Osa ylitti rajan naapurimaihin, osa jäi kotimaahansa maan sisäisinä pakolaisina Kaupungit ja kylät olivat äkillisessä tilanteessa sietokykynsä äärirajoilla. Pakolaisille järjestettiin suojia kirkoissa, seurakuntien tiloissa ja kylätaloilla. Poikkeuksetta myös koulut valjastettiin pakolaisten käyttöön: koululaiset jäivät kotiin, luokkahuoneisiin tuotiin sänkyjä ja patjoja, koulun keittäjät valmistivat kouluruoan sijaan ruokaa pakolaisille.
Humanitaarisen katastrofin edessä koulut tarjoavat ihmisille elintärkeää suojaa. Usein tilanne myös pitkittyy. Helmikuun 2023 tuhoisa maanjäristys vaikutti Syyriassa yli 73 000 aleppolaisperheen elämään. Monet perheet asuivat vielä kuukausienkin päästä kouluihin perustetuissa väliaikaissuojissa. Matematiikan tai äidinkielen opetuksen sijaan pienissä luokkahuoneissa tehtiin päivästä toiseen isojen perheiden arkisia askareita.
Poikkeuksellisen tilanteen pitkittyminen aiheuttaa uudenlaista päänvaivaa: lapsilla ja nuorilla ei ole sisältöä päivissään, opetussuunnitelman mukainen opetus ei ole mahdollista ja oppilaat jäävät jälkeen.
Edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa kansainväliset ja paikalliset avustusjärjestöt, vapaaehtoiset ja viranomaiset tekevät sen minkä resursseillaan pystyvät. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on järjestänyt lapsille väliaikaistiloissa iltapäiväkerhotoimintaa päiviä ilahduttamaan, tukiopetusta koulutusaukkojen umpeen kuromiseksi ja psykososiaalista tukea traumojen käsittelyyn.
On kuitenkin lasten ja nuorten etu, että koulut ovat nimenomaan koulutuksen ja kasvatuksen käytössä.
Malyun Nishow Mohamed, 12, osallistuu oppitunnille Somaliassa. Kirkon Ulkomaanapu tukee maaseudun kouluja esimerkiksi järjestämällä psykososiaalista tukea. Kuva: Ismail Taxta.
Koulutus pelastaa ihmishenkiä
Kansainvälisten koulutuksen asiantuntijoiden jaettu näkemys on, että koulutuksella on ihmishenkiä pelastava vaikutus. Näkemystä voi tarkastella useammastakin näkökulmasta: esimerkiksi koulunkäynnin välittömillä vaikutuksilla kriisitilanteessa sekä koulutuksen pitkäaikaisilla vaikutuksien kautta.
Kriisien ja konfliktien keskellä koululla on vakauttava ja arkeen juurruttava vaikutus. Koulussa voi tavata ikätovereita ja saada turvallisten aikuisten tukea. Trauman jälkeen ihmismieli tarvitsee rutiineja ja normaaliuden tunnetta, joita koulussa voidaan vaalia. Ukrainassa Kirkon Ulkomaanapu on tukenut koulujen pommisuojien varustelua. Vaikka ilmahälytykset häiritsevät arkista aherrusta harva se päivä, oppiminen ja arki jatkuvat maan alle rakennetuissa luokissa, joissa lapset voivat voi tehdä läksyjä, pelata ja osallistua oppitunneille. Joissain kouluissa pommisuojiin on myös rakennettu nukkuma- ja peseytymistiloja.
Sota- ja konfliktitilanteissa kouluissa voidaan myös jakaa tietoa vaaroista ja riskeistä: luokkahuoneet ovat oivia paikkoja esimerkiksi miina- ja räjähdetietoisuuden lisäämiseen. Koulu saattaa olla myös paikka, jossa lapsi tai nuori saa päivän ainoan kunnon aterian – koululounaan. Hyvin toimiva koulu ja ammattitaitoinen henkilökunta suojelevat oppilaita hyväksikäytöltä, lapsityöltä ja liian varhaisilta avioliitoilta.
Välittömän, suojelevan ja akuutisti elämänlaatua parantavan vaikutuksen lisäksi koulunkäynnillä onpitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia. Koulutuksen avulla lapsilla ja nuorilla on paremmat mahdollisuudet rakentaa itselleen parempaa tulevaisuutta. Koulutuksen avulla lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Jo lukemisen, laskemisen ja digitaitojen oppiminen antaa välttämättömät edellytykset itsenäisempään elämään.
Nuorille koulutus on erityisen tärkeää siksi, että he osaavat aikuisuuden kynnyksellä tunnistaa oman potentiaalinsa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Joillekin menestys peruskoulussa merkitsee jatko-opintoja ja akateemista uraa. Toisille ammattikoulutus tarjoaa mahdollisuuden oppia vaikkapa peltisepän, kalastajan, viljelijän tai digimarkkinoinnin taitoja, joiden avulla tulevaisuuden toimeentulo on ainakin osittain turvattu. Tyttöjen koulunkäynti on erityisen tärkeää, sillä koulutuksen avulla naiset voivat hankkia itselleen oman toimeentulon ja elättää itsensä. Naisen toimeentulo puolestaan usein hyödyttää kokonaista perhettä. Koulutettu nainen kannustaa myös lapsiaan menemään kouluun.
Rakennusalan opiskelija Nhuch Sreynut harjoittelee laitteiden käyttöä opettajansa ja luokkatovereidensa kanssa Kambodžassa. Kuva: Roun Ry
Opettaja on roolimalli ja valtava voimavara
Opettajilla on lasten elämässä ja kokonaisissa yhteisöissä valtava merkitys. Lapselle tai nuorelle oma opettaja voi olla tärkeä turvallinen aikuinen, joka pitää huolta ja kohtaa lapsen päivittäin silmästä silmään. Opettajat näyttävät esimerkkiä, jota lapset ja nuoret mielellään seuraavat.
Kirkon Ulkomaanapu on tukenut Ugandan Mubendessa maaseutujen kouluja. Siellä koululaiset ovat ovat viime vuosina parantaneet oppimistuloksiaan merkittävästi. Tulos on seurausta hankkeesta, jossa opettajia koulutettiin, vanhemmat osallistuivat koulun toimintaan ja kaiken taustaisille koululaisille järjestettiin parempia mahdollisuuksia opiskella. Ennen hanketta edes opettajat eivät aina vaivautuneet tulemaan kouluun: syynä saattoi olla huono palkka, pitkä työmatka tai yleinen motivaation puute opetustyöhön. Kun opettaja ei tullut koululle, eivät lapsetkaan tulleet.
Pikkuhiljaa muutos juurtui yhteisöön. Vanhemmat alkoivat hahmottaa koulutuksen tärkeyden. Opettajat saivat koulutusta, heille järjestettiin asuntoja koulujen läheltä ja peltotilkut viljeltäviksi. Maissikauppa kasvatti opettajien pieniä kuukausituloja. Opettajat alkoivat kiertää kodeissa keskustelemassa perheiden kanssa. Teiniäitejä ja vammaisia lapsia saatiin mukaan opetukseen. Nyt useat perheet kiittelevät opettajien työtä ja kertoivat, että koulunkäynti on tuonut lasten ja perheiden elämään sisältöä ja positiivista virettä.
Motivoituneen opettajan työ voi siis muuttaa koko yhteisön suunnan ja heidän työnsä on tärkeää myös humanitaarisissa kriiseissä. Sen vuoksi meidän pitää panostaa opettajien osaamiseen ja hyvinvointiin. Kirkon Ulkomaanapu on järjestänyt koulutuksia, joissa on vahvistettu opettajien osaamista ja pedagogisia taitoja. Sotaa elävässä Ukrainassa ja humanitaaristen kriisien kyllästämässä Syyriassa työmme on keskittynyt erityisesti psykososiaaliseen tukeen: opettajat ovat osallistuneet koulutuksiin, joissa he ovat saaneet eväitä oman jaksamisensa parantamiseen mutta myös päivittäiseen opetustyöhön. Opettajat ovat kartuttaneet taitoja, joiden avulla he voivat käsitellä traumoja lasten ja nuorten kanssa – olipa kyseessä kokemukset pakolaisuudesta tai perheen ja kodin menettämisestä.
KUA:n William Kuony ohjeistaa kasvatuksen ammattilaisia opettajien koulutuksessa New Fangakissa Etelä-Sudanissa. Photo: Maria de la Guardia
Koulunkäynti on jokaisen oikeus – myös kriisien keskellä
Koulu on paikka, jossa opetellaan tulevaisuuden taitoja, olivatpa ne sitten matemaattisia, kielellisiä, sosiaalisia tai digimaailmaan liittyviä. Oppilaille koulu on turvallinen ympäristö, jossa lapset voivat olla lapsia: tavata vertaisiaan, leikkiä ja oppia uusia taitoja.
Koulutuksen ihmiselämää suojelevasta vaikutuksesta huolimatta koulutus hätätilanteissa on äärettömän alirahoitettua. Sen osuus on vain kolmisen prosenttia maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Määrä on täysin riittämätön, sillä YK:n mukaan joka viides lapsi maailmassa elää alueella, jossa on käynnissä aseellinen konflikti. Lisäksi miljoonat ja taas miljoonat lapset elävät muunlaisten humanitaaristen kriisien vaikutusten alla. Kyseessä on sukupolvi, jolla pitää olla mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden toimeentuloa, taloutta ja rauhaa.
Jokaisella lapsella on oikeus koulunkäyntiin eikä oikeus häviä sodan, luonnonkatastrofin tai muun humanitaarisen kriisin yhteydessä. Koulutus voidaan nähdä perustarpeena siinä missä ruoka, juoma ja suoja.
Koulutus ei vain pelasta henkiä, vaan se on hyvän elämän perusta. Koulutus on avain hyvään tulevaisuuteen.
Puhutaan menkoista – Ugandalaisessa koulussa kuukautisista johtuvat poissaolot kitkettiin yksinkertaisella keinolla
Kolme neljästä tytöstä Ugandassa jättää koulupäiviä väliin kuukautisten takia. Bukeren yläkoulussa ongelmaa on ratkottu lisäämällä sekä tyttöjen että poikien tietoa menkoista. Tytöt ovat saaneet myös suojia ja saippuaa.
Teksti: Elisa Rimaila Kuvat: Antti Yrjönen
YLI SADAN teini-ikäisen jännitys ja päiväntasaajan iltapäivän hohka ovat lämmittäneet luokkahuoneen ilman niin paksuksi, että sitä voisi melkein kahmaista purkkiin. Ahtaasti pulpeteissaan istuvat nuoret supisevat, kun opettaja Jolly Kyogabirwe aloittaa lisääntymisterveyttä ja seksuaalioikeuksia käsittelevän oppitunnin Keski-Ugandassa sijaitsevan Bukeren yläkoulussa.
Nyt puhutaan kuukautisista! Kuhina rauhoittuu.
”Kuukautiset eivät ole sairaus, jonka takia teidän pitäisi jäädä kotiin ja pois opetuksesta”, Kyogabirwe sanoo.
Eturivissä muutama tyttö vilkuilee toisiaan. Takapenkissä pojat nojaavat kiinnostuneina eteenpäin, joten annetaan opettajan jatkaa.
”Jos kuukautiset alkavat kesken koulupäivän, koululla on hätätapauksia varten kertakäyttösiteitä. Me autamme teitä, jotta voitte olla koulussa kuukautisista huolimatta”, opettaja Kyogabirwe osoittaa sanansa tytöille.
ETENKIN PAKOLAISASUTUSALUEILLA kuukautisiin liittyvät poissaolot ovat todellinen uhka koulutukselle. Moni tyttö on poissa koulusta useita päiviä joka kuukausi.
Bukeren yläkoulu taistelee poissaoloja vastaan järjestämällä kuukautishygieniaopetusta ja jakamalla tytöille sen yhteydessä pussillisen kestositeitä, saippuaa ja alushousuja.
Opettaja Kyogabirwe käy läpi merkkejä, joita keho antaa ennen kuin kuukautiset alkavat ja muistuttaa, että oma kuukautiskierto kannattaa tuntea.
Takapenkin pojat innostuvat viittaamaan.
”Miksi suojat ovat niin eri kokoisia – ja tuo yksi noin valtava?”
”Miten pitkään yksi kestoside säilyy käyttökelpoisena?”
Bukeren yläkoulun oppilas Best Kemigisa, 20, esittelee Kirkon Ulkomaanavun tuella koulussa tytöille jaettavan kuukautishygieniapaketin sisältöön kuuluvia alushousuja ja niihin kiinnitettyä kestosidettä.
Kestositeiden valmistaminen itse säästää rahaa
TUNNIN PÄÄTYTTYÄ tytöt ja pojat pääsevät keskustelemaan vapaasti.
”On kiinnostavaa tietää, miten asiat toimivat. Osa meistä pojista ei tiennyt ennestään mitään”, sanoo Emmanuel Nsengimana, 20.
”On hyvä keskustella yhdessä”, jatkaa Best Kemigisa, 20.
Oppitunti saa Manzi Biraguman, 16, pohtimaan, voisiko kestositeiden valmistuksesta tehdä bisneksen. Pojan kommentti saa tytöt nauramaan, mutta idea ei ole ollenkaan huono, vahvistaa Kirkon Ulkomaanavun Ugandan-toimiston koulutusasiantuntija Sonia Kyasiimire.
”Jos saisimme lisärahoituksen, järjestäisimme työpajan, jossa opetellaan valmistamaan kestositeitä myös myytäväksi. Koulutuksen voisi yhdistää vaikka ammatillisiin opintoihin”, Kyasiimire kertoo.
Yhden kestositeen elinkaari on noin vuosi, mikä tekee niistä kertakäyttöisiä suojia parempia vaihtoehtoja ympäristön kannalta. Jos tytöt valmistaisivat kestositeitä itse, he voisivat myös säästää rahaa.
Viiden kappaleen kestosidepaketti maksaa kaupassa 25 000 Ugandan shillinkiä (kuusi euroa). Kertakäyttösiteet puolestaan kustantavat tytöille kuukausittain 5 000–10 000 shillinkiä (noin 1,5–2,5 euroa).
Pakolaisalueella se on merkittävä summa. Yhden kuukautissidepaketin hinta vastaa noin puolikasta YK:n pakolaisjärjestön käteisavustuksesta.
”Monen vanhemmat eivät ole saaneet koulutusta kuukautishygieniasta. Heidän voi olla vaikea ymmärtää, miksi tytöille pitäisi tarjota erikseen kuukautissuojia”, tietää Manzi Biraguma.
Tytöt nyökyttelevät. Tiedon puutteen vuoksi tyttöjä saatetaan syrjiä ja sulkea ulos arkisista asioista kuten sosiaalisesti tärkeistä uskonnollisista kokoontumisista.
”Täällä on yhteisöjä, joissa saatetaan uskoa, että tytöt ovat menkkojen aikaan ‘epäpuhtaita’ tai että he ovat jotenkin haitaksi”, sanoo Patience Kabarokore, 17.
Manzi Biraguma ja Emmanuel Nsengimana ovat iloisia, että pojat on otettu Bukeren koulussa mukaan kuukautishygieniaa valottaville oppitunneille. Joskus poikien uteliaisuus ja kysymykset saavat tytöt nauramaan.
Emmanuel Nsengimana muistuttaa, että tytöt voisivat itse välttää leimatuksi tulemista pitämällä huolta hygieniastaan.
”Etenkin pojat saattavat haluta istua jossain muualla kuin sellaisen tytön vieressä, jolla ei ole kunnollisia suojia. Heitä saattaa hävettää. Olen tosissani, sellaisia poikia on!”
Kommentista seuraa väittely tyttöjen ja poikien kesken siitä, tarvitseeko kuukautisia hävetä.
”Menkat kuuluvat normaaliin elämään. Se, että on kuukautiset, tarkoittaa vain, että on normaali”, Best Kemigisa sanoo.
”Joskus on vaikea vaikeaa osallistua muiden iloon ja touhuihin kuukautisten aikana. Etenkin, jos voi huonosti. Silloin hävettää”, puolustautuu Fatumah Kenganzi, 17.
Hän kertoo, että muslimina hän ei saa rukoilla eikä paastota kuukautisten aikaan.
”Se on ihan ymmärrettävää. Rukousmattokin voi likaantua”, hän pohtii.
Kuukautissiteet ja muut kuukautisiin liittyvään hygieniaan tarkoitetut tuotteet voivat olla etenkin pakolaisina Ugandassa eläville perheille ylivoimainen kuluerä. Jos rahaa ei ole, moni tyttö joutuu joka kuukausi jäämään kotiin kuukautisten ajaksi.
Kuukautissiteiden puute vie koulupäiviä tytöiltä
KAIKKI NUORET Bukeressa tietävät jonkun, joka on jäänyt koulusta pois kuukautisten vuoksi. Eikä ihme, sillä ugandalaisministeriön vuoden 2020 tietojen mukaan kolme neljästä kouluikäisestä tytöstä on kuukautisten vuoksi pois opetuksesta 2–3 koulupäivää kuukaudessa. Saman tilaston mukaan jopa 65 prosenttia Ugandassa elävistä tytöistä ja naisista kokee, etteivät he pysty hankkimaan riittäviä kuukautissuojia itselleen.
”Tytöt varmasti käyttäisivät mielellään kertakäyttöisiä suojia, mutta ne eivät ole kovin saavutettavia täällä”, sanoo Sonia Kyasiimire viitaten siteiden korkeaan hintaan.
Fatumah Kenganzi suosisi mieluummin kertakäyttöisiä kuukautissuojia, jos hänen olisi mahdollista ostaa niitä.
KUA:n kuukautishygieniatyöhön kuuluu kestositeiden jakamisen ja oppituntien ohella muutakin. Bukeren yläkoulussa käymälöiden yhteyteen on rakennettu pukuhuoneet ja vesipisteet tyttöjen arkea helpottamaan. 2020 vuoden tilastojen mukaan vain 60 prosenttia tytöistä ja naisista kertoi, että heidän saatavillaan oli säännöllisesti peseytymiseen ja suojien pesemiseen tarvittavaa vettä.
Fatumah Kenganzi on tytöistä ainoa, joka haluaisi ennemmin käyttää kertakäyttöisiä suojia, jos voisi valita. Hänen elämäänsä kestositeiden kanssa helpottaa se, että hän asuu koulun yhteydessä olevassa asuntolassa.
”Koululla on vettä peseytymiseen ja suojien pesemiseen. Alakoululla, jota kävin, piti vahingon sattuessa lähteä kesken päivän kotiin peseytymään.”
Eniten tytöt kertovat jännittävänsä tilanteita, joissa kuukautiset alkavat yllättäen kesken koulupäivän. Koulupäivä voi muuttua etenkin poikien käytöksen takia piinaavan häpeälliseksi.
”He pilkkaavat verihameeksi, ja kaikki kuulevat asiasta”, kertoo Patience Kabarokore.
Kommentti saa pojat vilkuilemaan toisiaan.
”Luulen, että teemme sitä tietämättömyyttämme. Hämmentää ajatella edes, mistä veri tulee sellaisiin kohtiin vaatteita. Me pojat olemme herkkiä”, Birakuma puolustautuu.
”Tytöt voisivat puhua avoimesti näistä asioista. Tulkaa kertomaan meille, jos tarvitsette apua. Me kyllä autamme”, Nsengimana jatkaa.
Viimeinen lause saa kaikki kolme tyttöä repeämään nauruun. Patience Kabakore kiittelee kuitenkin sitä, että pojat saavat nyt koulun kautta tietoa.
Best Kemigisa, Fatumah Kenganzi ja Patience Kabarokore ovat saaneet kuulla poikien pilkkaa, kun jonkun tytön kuukautiset ovat alkaneet yllättäen kesken koulupäivän ja asia on käynyt muille oppilaille ilmi.
”Uskon, että poikia kiinnostavat aidosti nämä asiat. Nyt he ovat saaneet mahdollisuuden osallistua ja oppia. Vielä jokunen vuosi sitten heidät häädettiin luokasta, kun alettiin puhua kuukautisista.”
Miten pojat aikovat käyttää koulussa kuukautishygieniasta saamiaan tietoja?
”Jos minulla olisi vaimo ja hän tarvitsisi apua kestositeiden pesussa, tietysti auttaisin”, sanoo Biraguma hetken mietittyään.
Tytöt eivät usko.
”Et varmasti! Sinä et edes tiedä, miltä kuukautisveri haisee”, haastaa Fatumah Kenganzi.
”Kylläpäs. Aion ainakin tarjota apua vaimolleni, kun minulla on sellainen jonakin päivänä. Vaimoni on minun vastuullani. Tietysti auttaisin”, Biraguma lupaa.
Harkovan metrokoulu tarjoaa ensiapua sodan aiheuttamaan koulutuskriisiin – Kirkon Ulkomaanavun työ Ukrainassa jatkuu ja laajenee
Sota on vaurioittanut kahden vuoden aikana 3 428 oppilaitosta ja tuhonnut käyttökelvottomaksi 365 koulua Ukrainassa. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut kahden vuoden aikana ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä muun muassa varustelemalla pommisuojia ja järjestämällä psykososiaalista tukea. Työ jatkuu esimerkiksi Harkovan metroasemille perustetuissa kouluissa ja on kuluvan vuoden aikana laajentunut myös ammatilliseen koulutukseen.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa tulee lauantaina helmikuun 24. päivänä kuluneeksi kaksi vuotta. Sota on vaikuttanut 7 miljoonan ukrainalaisen lapsen ja nuoren elämään. Kaikkiaan kahden vuoden aikana Ukrainassa on vaurioitunut 3 428 ja tuhoutunut käyttökelvottomaksi 365 koulua tai muuta oppilaitosta (Lähde).
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) humanitaarinen avustusoperaatio Ukrainassa alkoi pian sodan alettua. Työ jatkuu edelleen erityisesti koulutuksen turvaamiseksi. KUA:n työhön Ukrainassa sisältyy esimerkiksi opetuksen ilmahälytystenkin aikaan turvaavien pommisuojien rakentamista ja varustamista, kasvatusalan ammattilaisten ja lasten psykososiaalisen tuen taitojen vahvistamista ja digitaalisten oppimismahdollisuuksien tukemista.
”Kuluneiden kahden vuoden aikana olemme luoneet perustan ja verkostot sille, että meidät tunnetaan Ukrainassa koulutuksen tukijana”, kertoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen, joka vieraili KUA:n toiminta-alueilla Ukrainassa helmikuun alussa.
Koulunkäynti sodan keskellä vaatii erityisratkaisuja kuten maanalaisia metrokouluja
Esimerkiksi Harkovassa KUA on painottanut työssään vahvasti sitä, että yhä useampi lapsi pääsisi psykososiaalisen tuen piiriin. Lisäksi KUA on tukenut syksyllä 2023 perustetun maanalaisen metrokoulun toimintaa. Ukrainan itäosassa sijaitseva Harkova on sodan alusta alkaen ollut jatkuvien ilmahyökkäysten kohteena, minkä vuoksi koulunkäynti ei ole mahdollista normaaleissa olosuhteissa.
Nyt Harkovan metrokoulussa opiskellaan kahdessa vuorossa. Reilun tuhannen oppilaan metrokoulu on kuitenkin vain ensiapua tilanteessa, jossa perusopetukseen on ilmoittautunut 110 000 harkovalaista lasta ja nuorta.
Julija Yurova, 6, sai aloittaa koulunkäyntinsä lähiopetuksessa sodasta huolimatta. Julija kertoo, että hänellä on luokassa kaksi parasta ystävää. Kuva: Antti Yrjönen / KUA
Erityisen tärkeää lähiopetukseen pääseminen on pikkuoppilaille. 6-vuotias Julija Yurova on yksi koulunkäyntinsä metrokoulun ansiosta lähiopetuksessa aloittaneista.
”Olen onnellinen, että lapseni pääsi heti ensimmäiseltä luokalta lähiopetukseen. Se on paljon enemmän kuin mitä minä pystyisin äitinä hänelle antamaan kotiopetuksessa. Lapseni on puhelias ja tykkää olla muiden lasten kanssa. Hän on aina innokkaasti lähdössä kouluun”, sanoo Julijan äiti Natalia Yurova.
Viranomaistietojen mukaan vain noin puolet Harkovan lapsista ja nuorista osallistuu opetukseen, jota metrokoulua lukuun ottamatta järjestetään pääsääntöisesti etänä. Monet harkovalaiset perheet ovat joutuneet pakolaisiksi ulkomaille tai muualle Ukrainaan, mikä on katkaissut koulunkäynnin kuukausiksi, jopa vuosiksi.
KUA:n työ laajenee ammatilliseen koulutukseen
Varatoiminnanjohtaja Karvisen mukaan työ jatkuu pitkäjänteisesti nykyisillä ja uusilla maantieteellisillä alueilla. KUA työskentelee Ukrainassa esimerkiksi Harkovan, Tšernihivin, Žytomyrin ja Kiovan alueilla.
”Jatkamme työtämme turvataksemme sen, että lasten oikeus koulutukseen toteutuu ja, että kouluilla on käytössään tarvittava opetusvälineistö ja turvalliset tilat”, Karvinen sanoo.
KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen (oikealla) vieraili Ukrainassa hiljattain. Kuvassa keskellä KUA:n Ukrainan maajohtaja Patricia Maruschak. KUVA: Veronika Korobko / KUA
Hänen mukaansa tulevaisuudessa korostuvat etenkin digitaaliset oppimisympäristöt. KUA on laajentanut työtään peruskoulutuksesta myös ammatillisen koulutuksen puolelle.
”Olemme kiinnostuneita erityisesti yhteistyöstä yritysten ja oppilaitosten välillä”, kertoo Karvinen.
Koulutuksen tukemisella on kriisiolosuhteissa kaksi samanaikaista tavoitetta. Koulut luovat lapsille turvallisen tilan, jossa opitaan, käsitellään tunteita ja ollaan yhteydessä muihin ihmisiin. Ne toimivat myös jälleenrakennuksen lähtökohtana.
”Vain koulutetut lapset ja nuoret pystyvät myöhemmin tukemaan yhteiskuntaa siinä valtavassa jälleenrakennustarpeessa, joka Ukrainaa on sodan myötä kohdannut”, Karvinen toteaa. ”Koulu luo toivoa sekä tähän päivään, että kauas tulevaisuuteen. Koulutettu lapsi on moottori, joka auttaa yhteiskuntaa muuttumaan ja selviytymään kriisistä.”
Harkovan metrokoulu tarjoaa ensiapua miljoonakaupungin koulutuskriisissä
Koulut Harkovan metroasemilla kokoavat yhteen lapsia, jotka ovat sinnitelleet jo läpi pandemiavuosien ja elävät nyt jatkuvan ilmauhan alla. Kirkon Ulkomaanapu järjestää lapsille psykososiaalista tukea, jotta elämä voisi pikkuhiljaa palata kohti normaalia.
Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuvat: Antti Yrjönen
RAPPUSET VIEVÄT leveältä kadulta maan alle kuin missä tahansa suurkaupungissa. Metron ujeltavan aaltoileva ääni kaikuu käytäviä pitkin. Ihmiset tulevat ja menevät arkisiin menoihinsa, kuten täällä itäukrainalaisen Harkovan kaupungin alla on tehty jo vuosikymmenten ajan.
Loppuvuonna 2023 huomio kiinnittyy pieniin ihmisiin. He kaivavat repuistaan kirjoja samalla, kun metrojunat pysähtyvät asemalla aikataulun mukaisesti.
“Täällä opiskelee oppilaita ensimmäisestä luokasta neljänteen. Aamuvuorossa on 128 oppilasta. Iltapäivällä tulevat uudet oppilaat”, sanoo Anzhela Malahova selaillen edessään olevaa paperipinoa ja jatkaa, että metrokouluja on perustettu viidelle harkovalaisasemalle.
Malahova toimii tänään metrokoulun vararehtorina. Hänen oma koulunsa on kiinni kuten kaikki muutkin maan päällä sijaitsevat koulut Harkovassa. Oppilaat opiskelevat etänä jo neljättä vuotta putkeen: ensin oli koronapandemia, sitten alkoi suurhyökkäys. Sodan eturintama on jo siirtynyt idempään, mutta Harkova on yhä ilmahyökkäysten kohteena. Sireenit ujeltavat pahimmillaan useita kertoja päivässä, eikä opetuksen järjestäminen varsinaisissa kouluissa ole mahdollista.
“Olen iloinen siitä, että meillä on vihdoin mahdollisuus kokoontua yhteen”, Malahova sanoo, pyyhkii silmäkulmiaan ja viittilöi asemalle rakennettujen luokkien suuntaan.
Lapset menevät opettajien johdolla luokkahuoneisiin Harkovan metrokoulussa.
Harkovan metro on palvellut kaupunkilaisia jo puoli vuosisataa
Harkovan metroverkosto valmistui vuonna 1975 kasvaneen miljoonakaupungin tarpeisiin. Viime vuosina sen tunneleissa on kulkenut vuosittain jopa 240 miljoonaa matkustajaa.
Maanalainen verkosto sai uuden, ihmiselämää suojelevan merkityksen helmikuusta 2022 alkaen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Arvioiden mukaan jopa 160 000 siviiliä haki suojaa metrosta rajuimpien taisteluiden aikana. Sodan pitkittyessä kaupungin koulutusjohto alkoi pohtia, olisiko metroasemista myös turvallisiksi kouluiksi.
Syksyllä 2023 viidelle metroasemalle perustettiin koulut. Nyt pulpeteissa istuu iloisesti pälpättäviä lapsia, jotka pian hiljentyvät opiskelemaan matematiikkaa ja ukrainan kieltä. Niin tekee myös vihreään mekkoon sonnustautunut, poninhäntäpäinen Julija Yurova.
“Olen viisivuotias”, tyttö aloittaa esittelyynsä reippaasti ja läimäyttää sitten kaksin käsin otsaansa. “Ei! Olenkin jo kuusi!”
Yurova kertoo viettäneensä syntymäpäiviään vastikään. Hän käy koulua metroasemalla kolmena päivänä viikossa. Koulumatkat Julija Yurova kulkee aina äitinsä tai isänsä seurassa, mutta hänellä ei tunnu olevan hajua siitä, kuinka monen pysäkin päässä koti sijaitsee.
“Matka ei ole pitkä”, hän kuitenkin sanoo varmasti.
Julija Yurova (oikealla) opiskelee metrokoulussa hyvän ystävänsä Karolyna Havryshevan kanssa.
Valtaosa harkovalaisista opiskelee etäyhteyksillä
Yurova ja hänen koulukaverinsa ovat onnekkaita. Heidän energistä touhuaan tarkkaillessa on vaikeaa kuvitella, miltä 5–9-vuotiaiden koulupäivä näyttäisi ruutujen äärellä etäyhteyksien päässä.
Reilun tuhannen oppilaan metrokoulu on kuitenkin vain ensiapua tilanteessa, jossa perusopetukseen on ilmoittautunut 110 000 harkovalaista lasta ja nuorta.
Viranomaistietojen mukaan heistäkin vain noin puolet osallistuu opetukseen, joka järjestetään pääsääntöisesti etänä. Monet perheet ovat joutuneet pakolaisiksi ulkomaille tai muualle Ukrainaan.
Myös Julija Yurova lähti perheensä kanssa pakoon, mutta palasi sittemmin kotikaupunkiinsa. Tyttö pitää lyijykynää tiukasti kädessään ja jäljentää tehtäväkirjaan kiemuraisia kirjaimia. Välillä hän päästää turhautuneen tuhahduksen, kaivaa laatikosta kumin ja pyyhkii kaiken pois. Kirjainten opettelu vaikuttaa olevan piiruntarkkaa työtä.
Juttu Yurovan kanssa alkaa luistaa, kun puheeksi tulee hänen kaulassaan roikkuva koru. Siinä lukee BFF. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista best friends forever, parhaat ystävät ikuisesti.
“Olimme perheeni kanssa pakolaisina Ternopilissa Länsi-Ukrainassa. Tapasin siellä parhaan ystäväni, joka antoi minulle tämän korun. Nyt käymme yhdessä metrokoulua Harkovassa. Meitä on kolme parasta ystävystä samassa luokassa”, Yurova selittää.
Metrokoulun oppilaat tanssivat oppituntien välissä. Liikunta on monen mieleen.
Julija Yurova sai korun parhaalta ystävältään, jonka hän tapasi ollessaan pakolaisena Ternopilissä.
Ukrainan lapset tarvitsevat tukea traumojen käsittelyyn
Marraskuisena maanantaipäivänä metrokoulun oppilaat ovat uuden asian äärellä. Kaksi Kirkon Ulkomaanavun kouluttamaa koulupsykologia on tulossa pitämään oppituntia, jossa käsitellään leikin avulla traumoja ja pidetään huolta psykososiaalisesta hyvinvoinnista.
Ensimmäisen oppitunnin aiheena ovat tunteet. Opetus alkaa harjoituksella, jossa jokainen oppilas esittelee itsensä ja keksii esittelyn yhteyteen hauskan liikkeen tai ääneen. Psykologien äänet leikittelevät kuin lastenohjelmissa, ja lapset seuraavat tuntia keskittyneinä.
Tunnin loppupuolella psykologit kaivavat esiin värikkään laskuvarjon, ja riemu repeää. Lapset vuoroin viskaavat varjoa ilmaan ja vuoroin konttaavat sen ali. Kiherrys on korvia huumaavaa.
“Tunti onnistui hyvin. Tarkoituksena oli rentouttaa keho ja mieli, leikkiä, rakentaa tiimihenkeä ja pelailla yhdessä”, iloitsee 14 vuotta lastenpsykologina töitä tehnyt Olha Zinovieva.
Myös kollega Alina Symonenko on toiminut psykologina päiväkodissa jo 16 vuoden ajan. Zinovievan ja Symonenkon viesti on selvä: ukrainalaislapsilla on vaikeiden olosuhteiden myötä paljon painolastia sisällään. Moni on ollut etäopetuksessa vuosia, monien perheenjäseniä on rintamalla ja osan läheisiä on myös kuollut ja haavoittunut.
“Lapset ovat nykyisin pelokkaampia ja aggressiivisempia kuin ennen. He haluaisivat puhua toisilleen, mutta eivät osaa, koska he ovat olleet niin paljon yksin. Kun he vihdoin tapaavat ikäisiään, ilmassa on paljon konflikteja. Heillä ei yksinkertaisesti ole taitoja kohdata muita lapsia”, Symonenko pohtii.
Psykologit Olha Zinovieva ja Alina Symonenko pitävät lapsille psykososiaalisen tuen oppituntia. Ensimmäisen kerran tarkoituksena on tutustua ja purkaa jännitystä.
Harkovan metrokoulussa lapset käsittelevät traumojaan ja muita mieltään askarruttavia asioita leikin ja pelien avulla.
Kohtaamiset metrokoulussa auttavat lapsia pääsemään kiinni normaalimpaan koulunkäyntiin, mutta isossa kuvassa entiseen normaaliin palaaminen vie paljon aikaa ja resursseja. Sodan vuoksi Ukrainassa on valtavasti tarpeita niin ihmisten hyvinvoinnin kuin rakennuskannan uudelleenrakentamisessa.
Kirkon Ulkomaanavun Harkovan-toimistossa työskentelevä insinööri Volodymyr Grebennik kertoo, että viranomaistietojen mukaan kaupungissa on jopa 120 koulua, jotka ovat kärsineet vahinkoja sodassa. Kouluista neljä on täysin korjauskelvottomassa kunnossa ja vain 33 koulua on jo kunnostettu kaupungin varoin. Sotaa käyvässä maassa hryvnioita ei riitä kaikkien tuhojen korjaamiseen. Harkova on etsinyt kesästä 2023 alkaen ulkopuolista rahoitusta ulkomailta, jotta oppilaat ja koulujen henkilökunta pystyvät aikanaan palaamaan lähiopetukseen maan pinnalle.
Lähiopetus lisää vuorovaikutusta
Puolilta päivin metrokoulun aamuvuoro päättyy. Julija Yurova odottaa reppu selässään äitiään, joka tänään tulee hakemaan tyttärensä kotiin.
“Olen onnellinen, että lapseni pääsi heti ensimmäiseltä luokalta lähiopetukseen”, äiti Natalia Yurova sanoo kotimatkalla metron kolinan yli.
“Vuorovaikutuksen vuoksi lähiopetus on todella tärkeää. Se on paljon enemmän kuin mitä minä pystyisin äitinä hänelle antamaan kotiopetuksessa. Lapseni on puhelias ja tykkää olla muiden lasten kanssa. Hän on aina innokkaasti lähdössä kouluun”, äiti jatkaa tarkkaillen tytärtään, joka istua napottaa reppu selässä kanssamatkustajien keskellä.
Pian varmistuu, ettei Julija Yurovan koulumatka ole pitkä: koti sijaitsee vain yhden metropysäkin päässä. Tyttö hyppää laiturille reippaasti, tarttuu äitiään kädestä ja vilkuttaa peräämme.
Kotona odottaa lemmikkikissa.
Julija Yurova, 6, kulkee koulumatkat metrolla kuten moni muukin metrokoulun oppilas.
Vanhemmat saattelevat pienimmät koululaiset aamuisin metrokouluun ja hakevat iltapäivällä takaisin kotiin. Natalia Yurova (oikealla) pitää tärkeänä, että hänen tyttärensä tapaa koulussa ikäisiään lapsia.
KUA on tukenut Harkovan metrokoulua materiaalihankinnoissa ja tarjonnut psykologeille koulutusta, jotta he voivat järjestää lapsille psykososiaalisen tuen oppitunteja. Työtä on tuettu EU-varoin.
Maailman koululaiset tarvitsevat 44 miljoonaa uutta opettajaa – Koulutus turvaa tulevaisuutta myös maailman kriisialueilla
Keskiviikkona tammikuun 24. päivänä vietetään kansainvälistä koulutuksen päivää. Suomalainen koulutusalan ammattitaito on suuresti arvostettua myös kehittyvissä maissa ja katastrofien keskellä. Kirkon Ulkomaanapu on huolissaan kehitysyhteistyöleikkausten vaikutuksista Suomen koulutustukeen maailmalla.
KORONAKRIISI OSOITTI, että kouluun pääseminen ja laadukas koulutus eivät ole itsestäänselvyyksiä missään. Kouluissa tarvitaan ammattitaitoisia opettajia ja muuta kasvatusalan henkilökuntaa. Unescon mukaan maailmassa tarvittaisiin 44 miljoonaa uutta opettajaa kansainvälisesti perus- ja toisen asteen opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
”Osaava ja hyvinvoiva opettaja on kaiken oppimisen kulmakivi, josta positiivinen kierre lähtee”, sanoo vanhempi koulutusasiantuntija Pauliina Kemppainen Kirkon Ulkomaanavusta.
Konfliktien määrä maailmassa on kasvussa, minkä seurauksena yhä useampi lapsi ja nuori jää vaille mahdollisuutta osallistua turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen. Myös koronapandemian jäljet näkyvät edelleen erityisesti niissä maissa, joissa viime vuosina on ollut pitkiä koulusulkuja, joiden vuoksi miljoonien lasten ja nuorten koulunkäynti katkesi jopa kahdeksi vuodeksi. Osa tuolloin koulusta pudonneista ei ole palannut kouluun vieläkään.
”Lasten ja nuorten koulupudokkuus on yksi suurimmista syistä lapsi- ja teiniraskauksiin sekä alaikäisenä solmittuihin avioliittoihin”, sanoo Kemppainen.
”Tällä hetkellä 250 miljoonaa lasta ei käy koulua ja heistä 222 miljoona lasta tarvitsee tukea konflikti- ja kriisialueilla. Jokainen koulun ulkopuolelle jäävä lapsi on liikaa”, sanoo Kemppainen.
Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa olosuhteet ovat monesti sellaisia, että koulunkäynti on haastavaa tai mahdotonta. Koulumatka voi olla turvaton tai viedä tunteja hankalassa maastossa. Toisaalta koulut ovat esimerkiksi Ukrainan sodan aikana olleet myös pommitusten kohteita.
Arvioiden mukaan Ukrainassa 365 koulurakennusta on tuhoutunut ja 3 798 vaurioitunut vuoden 2023 loppuun mennessä. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti koulut kuuluvat saman suojelun piiriin myös konfliktitilanteissa kuin esimerkiksi sairaalat eikä niitä vastaan saa hyökätä. Siitä huolimatta koulut ovat usein hyökkäyksen kohteena tai niitä käytetään sotilaallisten toimijoiden tarpeisiin, mikä johtaa siihen, että lapset ja nuoret eivät pääse turvallisen koulutuksen piiriin.
6-vuotias Yuliaa Yurova opiskeli maanalaiseen metrotunneliin järjestetyissä luokkatiloissa Ukrainan Harkovassa. Kuva: Antti Yrjönen / KUA
Koulu edustaa tulevaisuutta ja vaihtoehtoja jopa sodan keskellä eläville lapsille ja nuorille
”Kriisiytyneissä olosuhteissa koulu on lapsille ja nuorille myös turvallinen tila, joka edustaa tulevaisuutta ja vaihtoehtoja esimerkiksi liian nuorena solmitulle avioliitolle”, Kemppainen sanoo.
Hän muistuttaa, että koulutus turvaa kaikista heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille myös ehkä päivän ainoan aterian kouluruoan muodossa, saada perusterveyttä ylläpitäviä rokotteita ja vahvistaa omaa hyvinvointia esimerkiksi mielenterveyden osalta.
Laadukkaan koulutuksen saaneet nuoret työllistyvät myös todennäköisemmin kuin koulua käymättömät, mikä auttaa kokonaisia yhteiskuntia kehittymään ja vaurastumaan.
”Kun koulutetut nuoret saavat mahdollisuuden parempaan toimeentuloon, myös heidän perheensä voivat paremmin, mikä auttaa yhä useampaa lasta pääsemään kouluun. Koulutuksen aikaansaama hyvän kierre konkretisoituu.”
EU:n tuella korjatussa luokkahuoneessa Syyrian Idlibissä opiskeltiin ahkerasti syksyllä 2022. Kuva: Erik Nyström / KUA
Kehitysyhteistyöleikkaukset eivät saa vaarantaa suomalaisen koulutusalan ammattitaidon arvostusta maailmalla
Laadukkaan, inklusiivisen ja yhdenvertaisen perus- ja toisen asteen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien turvaaminen kaikille on Suomen kehityspolitiikan kulmakiviä. Suomalaista koulutusalan ammattitaitoa arvostetaan myös kehittyvissä maissa.
“Petteri Orpon hallitus kohdistaa kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun isot leikkaukset. Olemme erityisen huolissamme siitä, osuvatko nämä leikkaukset koulutuksen parissa tehtävään työhön. Koulutusleikkauksia ei pidä tehdä myöskään kehitysyhteistyössä”, sanoo vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, Kirkon Ulkomaanavusta.
Kirkon Ulkomaanapu työskentelee maailman hauraimmissa valtioissa sekä perusopetuksen että ammattiin valmistavan koulutuksen parissa. Koulutamme opettajia esimerkiksi Opettajat ilman rajoja -verkostomme vapaaehtoisten avulla. Työn painopiste on erityisesti pakolaisina tai haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten koulutuksen turvaamisessa.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Vanhempi koulutusasiantuntija Pauliina Kemppainen, s-posti: Pauliina.Kemppainen@kirkonulkomaanapu.fi
Vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, s-posti: Tapio.Laakso@kirkonulkomaanapu.fi, puh. 050 536 3280
Toisenlaiset Lahjat auttaneet maailman köyhimpiä perheitä jo 18 vuoden ajan
Vuonna 2005 lanseerattu Vuohi-lahja on viitoittanut aineettomien lahjojen voittokulkua Suomessa.
Toisenlaisen Lahjan joulukampanjassa näyttelijä Miia Nuutila ja artisti Stig kertovat koulutuksen vaikutuksista. Vuonna 2005 lanseerattu Vuohi-lahja on viitoittanut aineettomien lahjojen voittokulkua Suomessa.
TÄYSI-IÄN saavuttanut Toisenlainen Lahja porskuttaa yhä aineettomien joululahjojen suosikkien joukossa. Toisenlainen Lahja oli ensimmäisiä aineettomia hyväntekeväisyyslahjoja Suomessa. Vuonna 2005 lanseerattu Vuohi-lahja on yhä yksi suosituimmista Toisenlaisen Lahjan lahjoista. Tämän syksyn lahjauutuus on Koulutus lapselle. KUA:lla on koulutusteemaista toimintaa esimerkiksi Ukrainassa, Syyriassa, Nepalissa, Ugandassa ja Keniassa.
Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset toimittaa luotettavasti perille Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu (KUA). Toisenlainen Lahja on helppo ja kestävä tapa muistaa ystäviä, läheisiä tai yhteistyökumppaneita. Lahjoittaja saa lahjoituksestaan annettavaksi kortin, jossa kerrotaan, miten lahja auttaa köyhimpiä perheitä.
Toisenlaisen Lahjan tuotoilla Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteisiin lahjoitetaan esimerkiksi vuohia, kanoja ja puuntaimia sekä tuetaan lasten ja nuorten koulusta.
Näyttelijä ja artisti uskovat koulutuksen maailmaa muuttavaan voimaan
Toisenlaisen Lahjan joulukampanja on jo vuosia haastanut julkisuudesta tuttuja kasvoja jakamaan ajatuksiaan auttamisesta. Tänä vuonna Toisenlaisen Lahjan kampanjassa ovat mukana näyttelijä Miia Nuutila ja artisti Stig.
”Nuorella elämä on vielä edessä ja on tärkeää tuoda siihen toivoa, iloa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Koulutus ja työ ovat elintärkeitä, jotta nuori pääsee toteuttamaan itseään ja elämään arvokasta ja itsenäistä elämää”, sanoo näyttelijä Miia Nuutila.
”Koulutuksella on tutkitusti iso merkitys polulla pois köyhyydestä. Se parantaa työmahdollisuuksia, lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja pidentää elinajanodotetta. Koulutettu väestö edistää kestävää talouskasvua, mikä luo pohjan vakaalle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnin kasvulle”, artisti Stig kertoo.
Mitkä lahjat näyttelijä ja artisti valitsivat pukinkonttiin ja miksi? Kurkkaa Toisenlaisen Lahjan sivuille, niin tiedät.
Lisätiedot:
Markkinointi- ja varainhankintavastaava, Kirsti Koivisto, Kirkon Ulkomaanapu, kirsti.koivisto(at)kirkonulkomaanapu.fi, puh. +358 50 349 5189
Aisha piti salakoulua, Amina kävi sellaista. Nour on valmis odottamaan tarkastuspisteillä tuntitolkulla päästäkseen kokeisiin. Raqqan naiset tekevät kaikkensa saadakseen itselleen paremman tulevaisuuden.
ENNEN SOTAA Pohjois-Syyriassa sijaitseva Raqqan kaupunki ja sitä ympäröivät alueet tunnettiin modernina seutuna, joka hyötyi esimerkiksi teollisuuden investoinneista. Aikuisväestö oli koulutettua ja lapset opiskelivat.
Vuodesta 2013 alkaen terroristijärjestö Isis alkoi kovin ottein rajoittaa raqqalaisten – erityisesti naisten ja tyttöjen – liikkumista ja pukeutumista. Paikalliset menettivät toimeentulomahdollisuutensa: viljelijöiden sadosta ja kauppiaiden tavaroista tuli yhtäkkiä terroristien omaisuutta.
Sivistys oli terroristien suurin vihollinen. Ensimmäisenä tekonaan terroristijärjestö sulki alueen koulut, joita järjestö myöhemmin käytti tukikohtinaan, vankiloinaan ja kidutuskeskuksinaan. Terroristit rekrytoivat poikia riveihinsä. Opettajille järjestettiin tilaisuuksia, joissa heidän piti pyytää anteeksi sitä, että he olivat toimineet opettajina. Monien tyttöjen kohtalo oli karmivin. Isis järjesti tyttölapsille koulutuksia siitä, miten he voivat tarjoilla oman kehonsa taistelijoille.
Nykyisin Kirkon Ulkomaanapu toimii Raqqan maaseudulla, josta terroristit poistuivat vuonna 2017. Seudulla on yli sata taisteluissa vaurioitunutta koulua, joissa opiskelee kymmeniä tuhansia oppilaita. Monen koulupolku on häiriintynyt jopa kymmenen vuoden ajalta. Konfliktin eri osapuolet vaikuttavat yhä alueella, ja tarkastuspisteiden läpi kulkeminen tekee koululaisten elämästä vaikeaa.
Näkyvissä on kuitenkin valonpilkahduksia. Paikalliset – tytöt ja naiset mukaan lukien – ovat palanneet koulutyöhön. Tässä jutussa tapaamme kolme raqqalaista, jotka selvisivät terrorismista.
Aisha on piti salakoulua Isisin aikana, pakeni ja palasi kotiseudulleen rehtoriksi.
“Ennen Raqqan naiset olivat yhteiskunnassa aktiivisia ja mukana politiikassa. Elimme itsenäisemmin, ja nuorena minäkin muutin yksin yliopistokaupunkiin opiskelemaan. Terroristit tiesivät, että opettajilla on paljon vaikutusvaltaa. He yrittivät saada opettajat puolelleen niin, että opettajat houkuttelisivat nuoria tyttöjä terroristien hyväksikäytettäviksi. Olen todella vihainen siitä, mitä he tekivät meille.
KUA:n toiminta-alueella Raqqan maaseudulla on yli sata koulua. Aisha on yksi kuudesta naisrehtorista. Opettajista 75 prosenttia on naisia.
Isisin valtakauden alussa yritimme jatkaa opettamista. Sitten ymmärsimme, että heidän jäseniään oli myös luokissa raportoimassa opetuksen sisällöstä johtajilleen. Vastatoimena lukitsimme koulumme ovet. He rikkoivat lukot ja keskeyttivät opetuksen. Seuraavaksi he veivät opetusmateriaalit.
Vuoden 2014 puolivälissä tilanne oli sellainen, etten voinut muuta kuin jatkaa oppilaideni opettamista kotonani. Meitä oli useampi naisopettaja, ja pidimme salakoulua kotonani neljän kuukauden ajan. Opetusta järjestettiin vuoroissa, ja siihen osallistui noin sata lasta. Kun työmme paljastui, terroristit pidättivät minut ja kuulustelivat minua.
Huijasin heille opettaneeni lapsille vain arabian kieltä ja Koraania englannin, ranskan ja luonnontieteiden sijasta. He ilahtuivat, pyysivät minua jatkamaan ja lupasivat toimittaa sopivia oppimateriaaleja. Kuulustelujen jälkeen pakkasin laukkuni ja pakenin kaupungista maaseudulle, eivätkä he päässeet jäljilleni. Koko Raqqan alueelta lähdin vuonna 2015, ja pakoni onnistui viime hetkillä. Lähdin yön selkään ja seuraavana päivänä Isis ilmoitti, etteivät alle 50-vuotiaat naiset saa enää poistua kotiensa ulkopuolelle.
Seuraavat vuodet vietin Haman maaseudulla, jossa oli myös taisteluita. Kirkon Ulkomaanapu järjesti alueella koulujen korjausta ja aktiviteetteja oppilaille. Osallistuin opettajakoulutukseen, ja se oli minulle tärkeä kokemus. Opin psykososiaalisesta tuesta ja uusista opetusmenetelmistä, joissa oppilaat tekevät esimerkiksi ryhmätöitä. Oppilaideni ongelmanratkaisutaidot kehittyivät ja he jaksoivat keskittyä opetukseen paremmin.
Ennen sotaa oppilaani suunnittelivat tulevaisuuttaan. Isisin aikana lapset ajattelivat vain turvallisuuttaan. Tytöt menivät nuorena naimisiin ja saivat lapsia. Nyt meillä kasvatuksen asiantuntijoilla on edessämme iso urakka. Yritämme muuttaa Isin aikakauden eläneiden tyttöjen ajatuksia siihen suuntaan, että koulunkäynti kannattaa. Isis opetti, että pitää mennä naimisiin ja hankkia perhe. Me opetamme, että pitää mennä yliopistoon ja hankkia itselleen tulevaisuus.
Palasin Raqqan maaseudulle kolmen vuoden jälkeen ja minusta tuli tämän koulun rehtori. Olen päättänyt, etten muistele sotavuosia. Historiasta haluan muistaa vain ajan ennen vuotta 2010 ja ajat vuodesta 2023 eteenpäin. En katso enää menneisyyteen.”
18-vuotias Nour matkustaa 20 tarkastuspisteen läpi osallistuakseen päättökokeeseen.
“Ensimmäinen muistoni Isistä on se, miten he estivät meitä tyttöjä käymästä koulua ja pakottivat meidät verhoamaan kasvomme. Olin silloin toisella luokalla. Elimme täällä Isisin vallan alla kaksi vuotta. Sitten isäni löysi salakuljettajan, jonka avulla pääsimme Hamaan. Siellä jatkoin koulunkäyntiä kakkosluokalta. Se oli outoa, sillä olin vanhempi kuin muut oppilaat ja heitä päätä pidempi.
18-vuotias Nour (keskellä) matkusti päättökokeeseen 20 tarkastuspisteen läpi. Hän käy koulua siskonsa kanssa vuorovuosin.
Palasimme Raqqan seudulle vuonna 2021. Olemme siskoni kanssa eri-ikäisiä, mutta koulutaukojen vuoksi olimme molemmat menossa koulussa 9. luokalle. Oikeasti minun pitäisi olla kolme vuotta pidemmällä koulutuksessani. Isälläni ei ole tarpeeksi rahaa lähettää meitä molempia kouluun, ja siksi käymme koulua vuorotellen. Siskoni jatkoi koulunkäyntiään ensin, ja nyt on minun vuoroni. Siskoni on opettanut minua kansallisia kokeita varten.
Asun kurdialueella eikä siellä ole julkista koulua, jossa voisin opiskella. Heräsin aamulla todella aikaisin ja matkustin tänne osallistuakseni päättökokeeseen. Normaaliaikoina puolituntia kestävä matka vie nykyisin jopa kuusi tuntia. Matkan varrella on 20 tarkastuspistettä. Niillä kysytään paljon kysymyksiä ja tarkastetaan henkilöllisyystodistuksia.
Tänä aamuna pelkäsin, etten pääsisi tarkastuspisteiden yli ajoissa. Se olisi tarkoittanut, etten olisi päässyt päättökokeisiin ja olisin taas joutunut jäämään vuodeksi pois koulusta.
Haluan käydä koulun loppuun, mutta pelkään, että perheeni taloudellinen tilanne estää sen. Ylempien luokkien kokeet ovat vaativia. Tarvitsisin opettajan ja opetusta, pelkkä siskoni kanssa opiskelu ei riitä. Alueiden välillä matkustaminen on kallista ja haastavaa.
Isisin vallan aikana tytöt menivät naimisiin 13–15-vuotiaina. Siitä tuli normaalia kulttuurissani. Olen nyt 18-vuotias ja minusta tuntuu, että olen jo epähaluttu morsian. Haluan kuitenkin jatkaa opiskeluani, ja isäni tukee minua siinä täysin. Hän ei halua minun menevän naimisiin liian nuorena.”
Amina, 14, on kirinyt koulunsa parhaimpien oppilaiden joukkoon.
“Minusta tuntuu, ettei minulla ollut ehjää lapsuutta. Isis tuli, kun olin neljän vanha. Muistan ne ajat hyvin pahoina. Emme pystyneet nukkumaan öisin. En voinut lähteä ulos äitini kanssa, koska olemme naisia. Jos tarvitsimme jotakin markkinoilta, isän piti lähteä hakemaan sitä.
Olin 8-vuotias, kun terroristit lähtivät Raqqan seudulta ja pystyin vihdoin aloittamaan koulunkäynnin. En osannut kirjoittaa tai laskea, mutta opettajaisäni tuki minua. Jo Isisin aikana isäni yritti opettaa minua ja naapurien lapsia salassa. Isis sai tietää siitä ja varoitti isääni. He myös yrittivät pakottaa isääni lähettämään minut heidän “kouluunsa”, mutta isäni kieltäytyi siitä jyrkästi. Sittemmin olen kirinyt umpeen aukkoja koulutuksessani. Osallistuin tänä aamuna 9.-luokkalaisten kansalliseen kokeeseen. Olen nuorempi kuin muut osallistujat. Olen hyvä koulussa ja saan aina parhaimpia arvosanoja.
14-vuotias Amina pääsi aloittamaan koulunkäynnin kaksi vuotta myöhässä mutta kiri nopeasti umpeen aukkoja koulutuksessaan.
Aion jatkaa opiskelua. Olen valmis kävelemään lähimpään tyttöjen lukioon, jonne matka kestää kävellen 45 minuuttia. Tulevaisuudessa haluan lastenlääkäriksi ja auttaa sodan kokeneita lapsia.
Haluan pysyä Raqqan seudulla, koska tämä on minun kotini.”
Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuvat: Antti Yrjönen
Kirkon Ulkomaanapu korjaa Raqqan vaurioituneita kouluja ja tukee oppilaita ja opettajia käteisavustuksilla. Avustuksia ovat saaneet esimerkiksi kurdialueilta koulujen päättökokeisiin matkustavat oppilaat ja opettajat. Työtä tehdään yhteistyössä YK:n alaisen Syyrian humanitaarisen rahaston kanssa.
Toisenlaiset Lahjat ovat aineettomia lahjoja, jotka parantavat elämänlaatua kaikkien köyhimmissä maissa. Näyttelijä Miia Nuutila antaa mielellään lahjaksi ammattikoulutuksen.
VALO VÄHENEE ja vuosi rullaa kohti loppuaan. Ne ovat merkkejä joulun lähestymisestä. Vuoden pimeimmän ajan juhlapyhään kuuluu valtava määrä erilaisia perinteitä ja tapoja. Jouluun liitetään usein yhdessäoloa ja yltäkylläisyyttä, mutta joulu voi olla myös rankka kokemus siksi, etteivät kaikki koe pystyvänsä täyttämään joululle asetettuja vaatimuksia. Ehkä osittain tästä syystä joulu on monille myös solidaarisuuden juhla, jonka alla muistetaan tukea tarvitsevia.
Näyttelijä Miia Nuutila tunnustautuu vankkumattomaksi jouluihmiseksi. Loppuvuodesta Nuutila kiertää ympäri Suomea esiintymässä Terapian tarpeessa jälleen -musiikkikomediassa, mutta joulun aika on pyhitetty ihan muille asioille. Näyttelijän jouluun kuuluvat muun muassa melankoliset joululaulut, yhdessäolo ja läheisten muistaminen.
”Aloitan jouluun valmistautumisen jo hyvissä ajoin. Joulu on niin paljon kaikkea, että sen viettämiseen ei riitä kaksi joulupäivää. Jouluun voi laskeutua pitkään, ja se pitää sisällään paljon tunnetta”, Nuutila kertoo.
Suomalaisista 90 prosenttia aikoo antaa joululahjoja, kertoo Tilastokeskus. Tavarantäyteisessä maailmassa esineiden antaminen ja saaminen ei välttämättä ole monelle mieleen. Myös Nuutila suosii aineettomia lahjoja, joita hän antaa esimerkiksi kulttuurielämyksinä.
”Jos ei tule suoraa ohjetta, on vaikea keksiä mitään konkreettista tavaraa annettavaksi. Mieluummin lahjoitan aineettomia lahjoja.”
Jouluna muistetaan myös kaukaisempia läheisiä
Juhlapyhien viettämiseen liittyy myös lämpimien tekojen ulottaminen oman lähipiirin ulkopuolelle. Tilastokeskuksen mukaan kolme viidestä suomalaisesta osallistuu joulunaikaan hyväntekeväisyyteen. Miia Nuutila kuuluu tähän joukkoon.
”Jos on mahdollisuus, niin jouluna haluaa myös antaa muille.”
Lapset ja nuoret ovat lähellä Nuutilan sydäntä, minkä vuoksi hänen suosikkinsa Toisenlaisista Lahjoista on ammattikoulutus.
”Koen tärkeäksi antaa heikossa asemassa olevalle nuorelle mahdollisuuden hyvään ammattiin. Nuorella elämä on vielä edessä. On tärkeää tuoda toivoa, iloa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Koulutuksen ja työn avulla nuori pääsee toteuttamaan itseään ja elämään arvokasta ja itsenäistä elämää.”
Ylipäätään Nuutilalle auttaminen on tärkeää.
”Jos ajatellaan ettei kukaan tukisi, se olisi kauheaa. Maailman tilanne on niin hurja ja avun tarvitsijoita niin paljon.”
Nuutila haluaa muistuttaa, että monet tavalliset suomalaiset ovat ahtaalla inflaation ja korkokäyrien sojottaessa ylös eikä kaikilla ole varaa antaa rahalahjoituksia.
”Auttaa voi monin tavoin. Voi esimerkiksi lahjoittaa lasten pieneksi menneitä vaatteita ja omaa aikaa tai allekirjoittaa vetoomuksia. Auttamisesta tulee todella hyvä fiilis.”
Teksti: Markus Silvennoinen Kuva: Mikko Mäntyniemi
