Syyriassa 16,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee kipeästi humanitaarista apua. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että KUA ja kaikki humanitaariset järjestöt pystyvät mahdollisimman pian jatkamaan työtään.
KIRKON ULKOMAANAVUN (KUA) henkilöstö Syyriassa palaa töihin tällä viikolla sekä maatoimistoissamme että toteuttamaan hanketyötä. Työ on ollut tauolla joulukuun alusta, jolloin turvallisuustilanne heikentyi väkivaltaisuuksien vuoksi.
Joulukuun alussa tapahtuneen Bashar al-Assadin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen Syyriaa on hallinnut siirtymävaiheen hallitus. Virallisen hallituksen perustaminen on vielä kesken. KUA:n henkilöstö Syyriassa tekee parhaansa koordinoidakseen toimintaansa paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten edustajien kanssa varmistaakseen, että ihmiset saavat myös siirtymävaiheessa asianmukaista tukea.
Syyriassa 16,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee kipeästi humanitaarista apua. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että KUA ja kaikki humanitaariset järjestöt pystyvät mahdollisimman pian jatkamaan työtään.
Humanitaaristen tarpeiden lisäksi Syyria kärsii myös sodan ja tuhoisien maanjäristysten aiheuttamista vahingoista kriittiselle infrastruktuurille, kuten tieverkolle, sairaaloille ja kouluille. 90 prosenttia syyrialaisista elää köyhyysrajan alapuolella, ja kansainväliset pakotteet haittaavat talouden normaalia kasvua. Myös nuorisotyöttömyys on erittäin korkea, ja naapurimaista tulevat pakolaiset ja paluumuuttajat lisäävät tuen tarvetta jälleenrakentamisessa.
Kuten niin usein konflikteissa, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat naiset ja lapset. Viime kuussa kiihtyneiden taisteluiden jälkeen 1,1 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan. Syyriassa 6,9 miljoonaa lasta tarvitsee kiireellisesti tukea koulutukseen. Nyt tarvitaan kipeästi tuhoutuneiden koulujen korjaamista, turvallisia oppimismahdollisuuksia ja tukea Syyriassa työskenteleville opettajille.
KUA on valinnut puolensa Lähi-idässä – vai mitä, Sabina Bergholm?
Sabina Bergholm johtaa Kirkon Ulkomaanavun operaatioita palestiinalaisalueilla. Toimitus piinasi Bergholmia väitteillä, jotka nousevat esiin KUA:n sosiaalisessa mediassa.
Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuva: Antti Yrjönen
Olet tehnyt yli 20 vuotta uraa kansainvälisen avun parissa. Vapaa-ajallasi innostut karaokesta, jossa suosikkikappaleesi on We Are the World.
Rakastan karaokea! Se on mahtava tapa viettää aikaa läheisten kanssa. We Are the World on hyvä biisivalinta, vaikka monet pitävät sitä banaalina ja nolona. Lopulta kollegatkin aina keinuvat ja laulavat mukana.
Johdat KUA:n työtä palestiinalaisalueilla. Lähi-idässä on sodittu iät ja ajat, ja siksi avun toimittaminen sinne on tyhjänpäiväistä.
Monissa paikoissa on sodittu pitkään ja monissa paikoissa on vaikeaa auttaa. Silti pitää yrittää. On sydäntä särkevää, että joku ajattelee avun toimittamisen olevan tyhjänpäiväistä. Paikallisetkaan eivät menetä toivoa. On tärkeää, ettei muu maailmakaan tee niin.
KUA on selkeästi valinnut puolensa Gazan sodassa ja muissa Lähi-idän tapahtumissa.
Ainoa puoli, jonka valitsemme, on siviilien puoli. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus on se runko, jonka pohjalta teemme kaiken työmme. On tärkeää, ettei KUA:n tai minkään muunkaan humanitaarisen toimijan työstä levitetä väärää tietoa.
Jos KUA on oikeasti puolueeton, sen pitäisi myös auttaa Israelissa sodasta kärsiviä.
Siis todellakin pitäisi! Mutta humanitaarinen systeemi toimii niin, että KUA ei automaattisesti tuppaannu toimimaan minnekään. Pyynnön pitää tulla Israelista, eikä meitä ole vielä pyydetty. Israel on varakas valtio, ja se ilmeisesti pystyy hoitamaan omaa hätäänsä. Jos pyyntö tulisi, toimisimme samoin kuin kaikissa avustuspyynnöissä. Arvoisimme tarvepohjaisesti mahdollisuuksiamme auttaa.
Gazassa ei ole mahdollista tukea koulutusta, koska koulut on pommitettu hajalle.
Gazassa on vaikeaa tukea lasten koulutusta, mutta yritämme silti, koska lasten hätään on tartuttava. Koulua käydään väliaikaistiloissa tai teltoissa. Koulunkäynti ei noudata virallista opetussuunnitelmaa, siinä keskitytään tärkeimpiin, esimerkiksi lukutaitoon ja matematiikkaan. Lisäksi tuemme lasten psykososiaalista hyvinvointia.
Vastaat KUA:n vapaaehtoisverkostoista, joiden kautta lähetetään ihmisoikeustarkkailijoita eli Eappeja palestiinalaisalueille. He vastustavat Israelia. Eappina toimiminen ei tarkoita, että vastustaa Israelia. Heidän tehtävänsä on tarkkailla ihmisoikeusloukkauksia ja tarjota suojelevaa läsnäoloa Länsirannalla. Läsnäolollaan Eapit esimerkiksi mahdollistavat lasten turvallista kouluunpääsyä Israelin tarkastuspisteiden läpi. Eappien työn tärkeys kasvaa koko ajan. Heidän kokoamansa data antaa kattavia todisteita ihmisoikeusrikkomuksista. Esimerkiksi YK:n OCHA hyötyy datasta.
Kaikki järjestöissä työskentelevät ovat idealisteja. Sinäkin perustit 2000-luvun alkupuolella oman järjestön, jonka kautta autoit orpoja Intiassa.
23-vuotiaana minulta puuttui sellainen ajatus, että kannattaako auttaa vain 150 lasta, kun Intiassa on satoja miljoonia lapsia. Sellaista ajatusta minulle ei ole tullut vieläkään. On pakko olla jotenkin idealisti, että jaksaa 20 vuotta tällä alalla. Idealismi ei tarkoita naiiviutta. Idealisti uskoo, että voi edes pienin teoin muuttaa maailmaa.
EU-hanke tuo koulun pakolaisperheiden luo Somaliassa
I-Learn-hanke tavoittaa 17 800 kriisistä kärsivää lasta ja sen tarkoituksena on palauttaa turvalliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet erityisesti Hudurin ja Elbarden kaltaisilla syrjäisillä alueilla eläville lapsille ja nuorille sekä auttaa heitä pääsemään kouluun ensimmäistä kertaa tai palaamaan kouluun.
Jopa 5 miljoonaa lasta jää Somaliassa vuonna 2024 vaille virallista koulutusta. KUA tuo laadukkaan koulutuksen omassa maassaan pakolaisiksi joutuneiden perheiden lapsille EU:n rahoittaman i-LEARN-hankkeen avulla.
Teksti: Aburus Farah ja Mohamed Eisse Kuvat: KUA:n Somalian maatoimisto
KUN SOMALIAN hallitus romahti vuonna 1992, Somalian väestö on kohdannut lukuisia haasteita. Erityisen vakavasti on kärsinyt maan koulutussektori.
Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) raportin mukaan 3,6–4,9 miljoonaa kouluikäistä lasta jää vuonna 2024 vaille virallista koulutusta. Lisäksi lähes 2,4 miljoonaa lasta tarvitsee humanitaarista apua joko voidakseen aloittaa koulunkäynnin, palata kouluun tai pysyä koulussa.
Koulutukseen pääsy on viime vuosina helpottunut merkittävästi. Kehitys on suurelta osin useiden kansainvälisten kumppaneiden, kuten Euroopan unionin ja YK:n, sekä eri valtioiden Somalialle suuntaaman suoran tuen ansiota.
Edistysaskelista huolimatta monet somalialaislapset kohtaavat edelleen huomattavia esteitä laadukkaan koulutuksen äärelle pääsemisessä. Lasten oikeus koulutukseen vaarantuu toistuvasti, kun perheet joutuvat siirtymään pois asuinseuduiltaan ilmastoon liittyvien ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden ja tulvien, sekä turvattomuuden vuoksi.
Myös köyhyys estää monessa perheessä lasten kouluun laittamisen. Erityisen heikossa asemassa ovat perheet, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kaiken omaisuutensa mahdollisesti jopa useamman kerran.
14-vuotias Siyat Mohamed Hussein asuu Wargeweynen pakolaisleirillä Elbarden piirikunnassa Somaliassa. Ennen kuin Kirkon Ulkomaanapu aloitti työnsä alueella, Siyatilla ei ollut koskaan ollut mahdollisuutta käydä koulua, vaikka hänellä oli syvä halu oppia. Hänen perheensä oli joutunut vaihtamaan asuinpaikkaa useasti turvattomuuden vuoksi, ja läheisten koulujen puuttuessa koulutus tuntui mahdottomalta unelmalta.
”Kun tulimme leirille, halusin mennä kouluun, mutta täällä ei ollut kouluja. Oli vaikea kuvitella, että saisin koskaan koulutusta”, Siyat kertoo.
Yhteisön hätäoppimiskeskusten avaaminen Wargeweynen pakolaisleirillä Elbarden piirikunnassa on mahdollistanuut oppimisen 3 500:lle äskettäin kotimaassaan toiselle alueelle siirtymään joutuneelle napselle ja nuorelle.
Hätäoppimistila toi koulun pakolaisleirille
Teini-ikäinen Siyat on saanut kokea edellä kerrotut haasteet omakohtaisesti. Saavuttuaan Wargeweynen leirille hänellä, kuten monilla muillakin leirillä asuvilla lapsilla, ei ollut mahdollisuutta saada virallista koulutusta. Lähimmät koulut olivat liian kaukana, eikä koulunkäynti ollut mahdollista ilman tukea pitkän matkan ja perheen taloudelliseen tilanteeseen nähden korkeiden kustannusten vuoksi.
EU:n rahoittaman Inclusive, Lasting Education Achievement (i-LEARN) -hankkeen kautta KUA on ottanut käyttöön kokonaisvaltaisen lähestymistavan tukeakseen koulutuksen saatavuutta Lounais-Somalian Elbardessa, Hudurissa ja Baidoassa. Hanke toteutetaan yhteistyössä somalialaisen humanitaarisen järjestön GREDO:n (Gargaar Relief and Development Organisation) kanssa.
Yksi hankkeen merkittävistä aloitteista on ollut yhteisön hätäoppimiskeskusten (Emergency Community Learning Centres, ECLC) perustaminen. Hätäoppimiskeskukset ovat mahdollistaneet koulutuksen noin 3 500:lle hiljattain asuinpaikastaan siirtymään joutuneelle lapselle. KUA:n vuonna 2024 keskukset on suunniteltu samaan tapaan kuin koulujen parakkirakennelmat Suomessa. Tarvittaessa niitä voidaan siirtää toiseen paikkaan, mikäli väestö joutuu siirtymään. Jokaisessa Hätäoppimiskeskusten käymälöissä on huomioitu vammaisten sekä tyttöjen ja poikien erilliset tarpeet ja niissä on käsienpesumahdollisuus. Lisäksi keskukset on varustettu pulpeteilla ja muilla oppimateriaaleilla, jotka helpottavat näiden lasten tehokasta oppimista.
”Hätäoppimiskeskus muutti kaiken”, Siyat kertoo. ”Se toi koulutuksen suoraan kotiovellemme. Minun ei enää tarvinnut kävellä kouluun pitkiä matkoja tai huolehtia siitä, että jäisin paitsi koulusta.”
Paljon muutakin kuin pelkkä oppimistila
KUA:n lähestymistapa sisältää muutakin kuin pelkän oppimistilan rakentaminen. Somalian maatoimisto on sitouttanut paikallisen yhteisön aktiiviseksi osaksi hanketta ja varmistanut, että hätäoppimiskeskus on turvallinen ja helposti saavutettava oppimisympäristö lapsille.
Siyat, 14, iloitsee siitä, että koulu on tuotu lähelle eikä sinne päästäkseen enää tarvitse kulkea pitkää matkaa tai murehtia rahasta.
Opettajat on rekrytoitu lähialueelta ja heidät on koulutettu ymmärtämään ja vastaamaan pakolaisiksi joutuneiden lasten erityistarpeita.
Kattavan tukijärjestelmän ansiosta Siyatin kaltaiset oppilaat pystyivät aloittamaan opintomatkansa välittömästi.
Siyatin opettaja muistelee alun haasteita:
”Kun aloitimme, monet lapset olivat ujoja ja epävarmoja oppimisestaan. He olivat jo kokeneet niin paljon, ja jotkut eivät olleet koskaan käyneet koulua. Hitaasti he kuitenkin avautuivat, heistä tuli itsevarmempia ja innokkaampia oppimaan. Siyat on ollut yksi innokkaimmista oppilaista”, opettaja sanoo.
I-Learn-hanke tavoittaa 17 800 kriisistä kärsivää lasta ja sen tarkoituksena on palauttaa turvalliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet erityisesti Hudurin ja Elbarden kaltaisilla syrjäisillä alueilla eläville lapsille ja nuorille sekä auttaa heitä pääsemään kouluun ensimmäistä kertaa tai palaamaan kouluun.
Siyat on siirtynyt hätäoppimiskeskuksesta Bula Shidlen sisäiseen pakolaiskouluun. Siirtymä oli mahdollinen, koska Siyat oppi hätäoppimiskeskuksessa perus lukutaitoa ja laskutekniikkaa, mutta se avasi hänelle oven myös viralliseen koulutukseen, josta hän vielä hetki sitten luuli jäävänsä paitsi.
”Käyn nyt joka päivä koulussa, ja haaveilen itsekin opettajan ammatista”, Siyat sanoo.
Hätäoppimiskeskusten opinto-ohjelma on suunniteltu pyörimään keskeytyksettä sekä virallisen kouluvuoden aikana että sen ulkopuolella i-LEARN-hankkeen loppuun asti kesäkuussa 2026. Silloin keskusten johto siirtyy KUA:n kouluttamille pakolaisleirien koulutuskomiteoille.
Hätäoppimiskeskuksissa koulunsa aloittavien tai sinne palaavien oppilaiden perus luku- ja laskutaidot arvioidaan ennen koulunkäynnin aloittamista ja he saavat osallistua kolmesta kuuteen kuukautta kestävään nopeutetun perusopetuksen ohjelmaan. Sen jälkeen heidät sijoitetaan joko virallisen tai epävirallisen koulutuksen piiriin.
Tukea pakolaislapsille myös luokkahuoneen ulkopuolella
KUA on nimittänyt kuhunkin hätäoppimiskeskukseen lastensuojelun yhteyshenkilöitä, jotka on valittu opettajien keskuudesta. Yhteyshenkilöt ovat saaneet koulutusta lastensuojelusta, mikä antaa heille valmiudet tunnistaa lapset, jotka saattavat olla vahingollisessa tai vaarallisessa tilanteessa. Lastensuojelun yhteyshenkilöiden tehtävänä pakolaisleireillä on tarjota tukea tai ohjata lapset asiaankuuluvien palveluntarjoajien luo. Lisäksi lapsille tarjotaan erilaisia leikkiä edistäviä virkistysmateriaaleja, joilla varmistetaan lasten psykososiaalista hyvinvointia.
Koulutuksen tuominen suoraan pakolaisyhteisöihin on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että Siyatin kaltaiset lapset voivat jatkaa oppimista. Turvalliset ja oppimaan kannustavat ympäristöt auttavat lapsia pääsemään eroon pakolaisuuden aiheuttamista traumoista ja tukevat koulutukseen keskittymistä. Lasten tukeminen siirtymässä hätäoppimiskeskuksista virallisiin kouluihin varmistaa puolestaan pitkän aikavälin koulutuksen onnistumista.
Siyatin opettaja innostuu kehumaan oppilastaan:
”On hämmästyttävää nähdä, miten pitkälle Siyat on päässyt. Hän ei ole vain oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, vaan hän on myös oppinut rakastamaan oppimista. Hän auttaa luokkatovereitaan ja kyselee aina. En epäile, etteikö hän saavuttaisi unelmaansa opettajan ammatista.”
Siyat (vas.) on päässyt hyvään vauhtiin koulunkäynnin kanssa. Hänen isänsä Mohamed Hussein iloitsee siitä, että hänen lapsensa ovat saaneet viimein kaivatun mahdollisuuden käydä koulua ja rakentaa sillä tavalla tulevaisuutta paremmaksi.
Vastikään pakolaisiksi tai uuteen paikkaan siirtymään joutuneet oppilaat käyvät hätäoppimiskeskusten opetukseen päästyään läpi oppimisen arvioinnin. Arvioinnin tekevät KUA:n perustaman komitean tukemat vastavalmistuneet opettajat. Arvioinnin jälkeen oppilaat osallistuvat oppimisohjelmaan, jossa keskitytään perus laskutoimituksiin ja lukutaitoon. Ohjelma voi kestää kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen yksilöllisestä tasosta, iästä ja kyvyistä riippuen. Tämän ajanjakson jälkeen oppilaat arvioidaan uudelleen. Arviointitulosten perusteella heidät siirretään lähikouluihin joko viralliseen tai epäviralliseen koulutukseen.
Kouluikäiset lapset sijoitetaan viralliseen peruskouluun ikänsä ja taitojensa mukaan, kun taas varsinaisen kouluiän ylittäneet lapset osallistuvat KUA:n tukemien lähikoulujen nopeutetun perusopetuksen (Accelerated Basic Education, ABE) ohjelmaan.
Siyatin isä Mohamed Hussein on tyytyväinen siitä, miten alueella aloitettu i-LEARN-hanke on muuttanut perheen elämän.
”Ennen emme tienneet, miten lapsemme koskaan saisivat koulutusta. Nyt pojallani on toivoa, kuten muillakin lapsilla eri puolilla maata.”
— i-LEARN-hankkeen tavoitteena on laajentaa pakolaisiksi joutuneiden lasten osallistumismahdollisuuksia Lounais-Somaliassa.Hanke on osa KUA:n EU-rahoitteista Education in Emergencies (EIE) -hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä kumppaneidemme GREDO:n, Daf Somalian ja Somalian Lounaisosavaltion opetusministeriön kanssa.
KUA myönsi 100 000 euron avustuksen Etiopiaan – työ tukee koulutusta hätätilanteissa
Etiopiassa on meneillään vakava koulutuskriisi. Miljoonat lapset ovat joutuneet keskeyttämään koulunkäyntinsä katastrofien vuoksi.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) aloittaa Etiopiassa avustustyön, joka tarkoituksena on tukea maansisäisiä pakolaisia Oromian ja Amharan alueilla. Työssä painottuvat lapset ja heidän koulunkäyntinsä kriisin keskellä. 100 000 euron suuruinen avustussumma on peräisin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastosta, jonka varoja käytetään humanitaariseen apuun vakavissa kriiseissä.
Alkavan työn tavoitteena on, että kriisistä kärsivillä ja pakolaisiksi joutuneilla lapsilla on mahdollisuus turvalliseen ja laadukkaaseen peruskoulutukseen.
Humanitaarinen tilanne Etiopiassa on vakava. Esimerkiksi konfliktit sekä sään ääriolosuhteet kuten kuivuus ja tulvat vaikeuttavat jatkuvasti miljoonien ihmisten elämää. Arvioiden mukaan 4,4 miljoonaa ihmistä elää maansisäisinä pakolaisina. Lisäksi Etiopiassa on yli miljoona muualta tullutta pakolaista.
Miljoonat lapset kärsivät laadukkaan koulutuksen puutteesta
YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi, että 7,7 miljoonaa lasta on poissa koulusta. Unicefin mukaan Etiopia käy läpi erittäin vakavaa koulutuskriisiä.
Vuoden 2024 tietojen mukaan lähes viidesosa maan kouluista on osittain tai kokonaan vaurioitunut konfliktien ja äärimmäisen sään vuoksi. Noin 5 000 koulua on suljettu, yli 900 koulussa on aseistautuneita joukkoja ja yli 100 koulua toimii pakolaissuojana. Valtavista tarpeista huolimatta Etiopian koulutustarpeet onnistuttiin rahoittamaan kesäkuuhun 2024 mennessä vain 7-prosenttisesti.
Kirkon Ulkomaanapu aloittaa humanitaarisen, koulutukseen liittyvän työn Etiopiassa yhdessä paikallisen Education for Sustainable Development -järjestön kanssa. Hanke alkaa syyskuussa 2024 ja jatkuu kahdeksan kuukautta.
Hankkeen piirissä on pakolaislapsia, jotka ovat tilanteensa vuoksi joutuneet koulupudokkaiksi. Lapset voivat osallistua niin kutsuttuun nopeutettuun koulutusohjelmaan (accelerated education programme), jossa he voivat kerrata oppimaansa ja kuroa umpeen kriisin vuoksi syntyneitä aukkoja oppimisessaan. Hanke myös parantaa koulujen katastrofivalmiutta ja parantaa kouluyhteisöjen turvallisuutta.
Kirkon Ulkomaanapu avasi Etiopiaan Afrikan unionin yhteystoimiston jo vuonna 2023.
Humanitaarisen avun päällikkö Jan De Waegemaeker, jan.de.waegemaeker@kua.fi, +358 50 574 0481
Kuva: Koululainen pulpettinsa ääressä Ugandassa. KUA tukee Ugandassa nopeutetun oppimisen ohjelmaa, jota edistetään nyt myös Etiopiassa. Kuvaaja: Hugh Rutherford / Kirkon Ulkomaanapu.
Miksi koulunkäynti on tärkeää sodan keskellä ja maanjäristyksen jälkeen? Miksi Kirkon Ulkomaanapu panostaa koulutukseen, kun ihmisillä on samaan aikaan pulaa perustarpeista kuten vedestä ja ruoasta? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että koulutus pelastaa ihmishenkiä?
Epävakaa ympäristö vaikuttaa aina oppimiseen
Kirkon Ulkomaanapu toimii maissa, joissa koulunkäynti ja laadukas opetus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Olosuhteista kumpuavat haasteet häiritsevät monin tavoin lasten kehitystä ja oppimista.
Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa on paljon sotia ja konflikteja, joiden myötä koulunkäynti on vaikeaa ja jopa vaarallista. Matka kouluun ei ehkä ole turvallinen. Koulut saattavat olla pommitusten ja muiden sotatoimien kohteita. Esimerkiksi Ukrainassa on sodan vuoksi tuhoutunut 365 ja vaurioitunut lähes 3800 koulurakennusta kesään 2024 mennessä.
Muistamme kaikki myös koronapandemian, joka sulki yhteiskuntia ympäri maailman. Ugandassa koulut sulkeutuivat kahdeksi vuodeksi. Kyseessä oli maailman pisin koronasulku, jonka seuraukset ovat nähtävissä vielä pitkään. Myös muut epidemiat voivat estää koulunkäynnin: Ugandan Mubendessa epäonni jatkui loppuvuodesta 2022, kun ebolavirusten aiheuttama verenvuotokuume alkoi levitä ja viranomaiset sulkivat koulut jälleen kuukausiksi.
Myös ilmastonmuutos voi koitua lasten koulutuksen kohtaloksi: muuttuneet olosuhteet pakottavat koko perheen ponnistelemaan veden ja ruoan eteen ison osan päivän tunneista. Myös lapset joutuvat töihin. Pahimmillaan muuttuva ilmasto tekee seuduista asuinkelvottomia ja pakottaa perheet jättämään kotinsa. Lisäksi monissa perheissä taloudellinen tilanne vie mahdollisuuden koulunkäyntiin. Lasten on auteltava kotona tai mentävä esimerkiksi läheiselle kaivokselle töihin.
Rebeka leikkii ukrainalaispakolaisten vastaanottopisteellä Ukrainan ja Unkarin rajalla maaliskuussa 2022. Rebeka on kotoisin Zaporižžjansta läheltä Krimin niemimaata. Kuva: Antti Yrjönen
Kriiseissä kouluista tulee hätäsuojia
Äkillisessä kriisissä kuten luonnonkatastrofissa tai konfliktin puhjettua yhteisöissä alkavat poikkeukselliset ajat. Kotinsa menettäneillä, pakenevilla ja kriisin muutoin kohdanneilla on pulaa perusasioista. Humanitaarisessa katastrofissa ihmiset tarvitsevat esimerkiksi suojaa, lämpöä, ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja turvaa.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla 2022, valtava määrä ukrainalaisia lähti pakenemaan kohti länttä. Osa ylitti rajan naapurimaihin, osa jäi kotimaahansa maan sisäisinä pakolaisina Kaupungit ja kylät olivat äkillisessä tilanteessa sietokykynsä äärirajoilla. Pakolaisille järjestettiin suojia kirkoissa, seurakuntien tiloissa ja kylätaloilla. Poikkeuksetta myös koulut valjastettiin pakolaisten käyttöön: koululaiset jäivät kotiin, luokkahuoneisiin tuotiin sänkyjä ja patjoja, koulun keittäjät valmistivat kouluruoan sijaan ruokaa pakolaisille.
Humanitaarisen katastrofin edessä koulut tarjoavat ihmisille elintärkeää suojaa. Usein tilanne myös pitkittyy. Helmikuun 2023 tuhoisa maanjäristys vaikutti Syyriassa yli 73 000 aleppolaisperheen elämään. Monet perheet asuivat vielä kuukausienkin päästä kouluihin perustetuissa väliaikaissuojissa. Matematiikan tai äidinkielen opetuksen sijaan pienissä luokkahuoneissa tehtiin päivästä toiseen isojen perheiden arkisia askareita.
Poikkeuksellisen tilanteen pitkittyminen aiheuttaa uudenlaista päänvaivaa: lapsilla ja nuorilla ei ole sisältöä päivissään, opetussuunnitelman mukainen opetus ei ole mahdollista ja oppilaat jäävät jälkeen.
Edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa kansainväliset ja paikalliset avustusjärjestöt, vapaaehtoiset ja viranomaiset tekevät sen minkä resursseillaan pystyvät. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on järjestänyt lapsille väliaikaistiloissa iltapäiväkerhotoimintaa päiviä ilahduttamaan, tukiopetusta koulutusaukkojen umpeen kuromiseksi ja psykososiaalista tukea traumojen käsittelyyn.
On kuitenkin lasten ja nuorten etu, että koulut ovat nimenomaan koulutuksen ja kasvatuksen käytössä.
Malyun Nishow Mohamed, 12, osallistuu oppitunnille Somaliassa. Kirkon Ulkomaanapu tukee maaseudun kouluja esimerkiksi järjestämällä psykososiaalista tukea. Kuva: Ismail Taxta.
Koulutus pelastaa ihmishenkiä
Kansainvälisten koulutuksen asiantuntijoiden jaettu näkemys on, että koulutuksella on ihmishenkiä pelastava vaikutus. Näkemystä voi tarkastella useammastakin näkökulmasta: esimerkiksi koulunkäynnin välittömillä vaikutuksilla kriisitilanteessa sekä koulutuksen pitkäaikaisilla vaikutuksien kautta.
Kriisien ja konfliktien keskellä koululla on vakauttava ja arkeen juurruttava vaikutus. Koulussa voi tavata ikätovereita ja saada turvallisten aikuisten tukea. Trauman jälkeen ihmismieli tarvitsee rutiineja ja normaaliuden tunnetta, joita koulussa voidaan vaalia. Ukrainassa Kirkon Ulkomaanapu on tukenut koulujen pommisuojien varustelua. Vaikka ilmahälytykset häiritsevät arkista aherrusta harva se päivä, oppiminen ja arki jatkuvat maan alle rakennetuissa luokissa, joissa lapset voivat voi tehdä läksyjä, pelata ja osallistua oppitunneille. Joissain kouluissa pommisuojiin on myös rakennettu nukkuma- ja peseytymistiloja.
Sota- ja konfliktitilanteissa kouluissa voidaan myös jakaa tietoa vaaroista ja riskeistä: luokkahuoneet ovat oivia paikkoja esimerkiksi miina- ja räjähdetietoisuuden lisäämiseen. Koulu saattaa olla myös paikka, jossa lapsi tai nuori saa päivän ainoan kunnon aterian – koululounaan. Hyvin toimiva koulu ja ammattitaitoinen henkilökunta suojelevat oppilaita hyväksikäytöltä, lapsityöltä ja liian varhaisilta avioliitoilta.
Välittömän, suojelevan ja akuutisti elämänlaatua parantavan vaikutuksen lisäksi koulunkäynnillä onpitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia. Koulutuksen avulla lapsilla ja nuorilla on paremmat mahdollisuudet rakentaa itselleen parempaa tulevaisuutta. Koulutuksen avulla lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Jo lukemisen, laskemisen ja digitaitojen oppiminen antaa välttämättömät edellytykset itsenäisempään elämään.
Nuorille koulutus on erityisen tärkeää siksi, että he osaavat aikuisuuden kynnyksellä tunnistaa oman potentiaalinsa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Joillekin menestys peruskoulussa merkitsee jatko-opintoja ja akateemista uraa. Toisille ammattikoulutus tarjoaa mahdollisuuden oppia vaikkapa peltisepän, kalastajan, viljelijän tai digimarkkinoinnin taitoja, joiden avulla tulevaisuuden toimeentulo on ainakin osittain turvattu. Tyttöjen koulunkäynti on erityisen tärkeää, sillä koulutuksen avulla naiset voivat hankkia itselleen oman toimeentulon ja elättää itsensä. Naisen toimeentulo puolestaan usein hyödyttää kokonaista perhettä. Koulutettu nainen kannustaa myös lapsiaan menemään kouluun.
Rakennusalan opiskelija Nhuch Sreynut harjoittelee laitteiden käyttöä opettajansa ja luokkatovereidensa kanssa Kambodžassa. Kuva: Roun Ry
Opettaja on roolimalli ja valtava voimavara
Opettajilla on lasten elämässä ja kokonaisissa yhteisöissä valtava merkitys. Lapselle tai nuorelle oma opettaja voi olla tärkeä turvallinen aikuinen, joka pitää huolta ja kohtaa lapsen päivittäin silmästä silmään. Opettajat näyttävät esimerkkiä, jota lapset ja nuoret mielellään seuraavat.
Kirkon Ulkomaanapu on tukenut Ugandan Mubendessa maaseutujen kouluja. Siellä koululaiset ovat ovat viime vuosina parantaneet oppimistuloksiaan merkittävästi. Tulos on seurausta hankkeesta, jossa opettajia koulutettiin, vanhemmat osallistuivat koulun toimintaan ja kaiken taustaisille koululaisille järjestettiin parempia mahdollisuuksia opiskella. Ennen hanketta edes opettajat eivät aina vaivautuneet tulemaan kouluun: syynä saattoi olla huono palkka, pitkä työmatka tai yleinen motivaation puute opetustyöhön. Kun opettaja ei tullut koululle, eivät lapsetkaan tulleet.
Pikkuhiljaa muutos juurtui yhteisöön. Vanhemmat alkoivat hahmottaa koulutuksen tärkeyden. Opettajat saivat koulutusta, heille järjestettiin asuntoja koulujen läheltä ja peltotilkut viljeltäviksi. Maissikauppa kasvatti opettajien pieniä kuukausituloja. Opettajat alkoivat kiertää kodeissa keskustelemassa perheiden kanssa. Teiniäitejä ja vammaisia lapsia saatiin mukaan opetukseen. Nyt useat perheet kiittelevät opettajien työtä ja kertoivat, että koulunkäynti on tuonut lasten ja perheiden elämään sisältöä ja positiivista virettä.
Motivoituneen opettajan työ voi siis muuttaa koko yhteisön suunnan ja heidän työnsä on tärkeää myös humanitaarisissa kriiseissä. Sen vuoksi meidän pitää panostaa opettajien osaamiseen ja hyvinvointiin. Kirkon Ulkomaanapu on järjestänyt koulutuksia, joissa on vahvistettu opettajien osaamista ja pedagogisia taitoja. Sotaa elävässä Ukrainassa ja humanitaaristen kriisien kyllästämässä Syyriassa työmme on keskittynyt erityisesti psykososiaaliseen tukeen: opettajat ovat osallistuneet koulutuksiin, joissa he ovat saaneet eväitä oman jaksamisensa parantamiseen mutta myös päivittäiseen opetustyöhön. Opettajat ovat kartuttaneet taitoja, joiden avulla he voivat käsitellä traumoja lasten ja nuorten kanssa – olipa kyseessä kokemukset pakolaisuudesta tai perheen ja kodin menettämisestä.
KUA:n William Kuony ohjeistaa kasvatuksen ammattilaisia opettajien koulutuksessa New Fangakissa Etelä-Sudanissa. Photo: Maria de la Guardia
Koulunkäynti on jokaisen oikeus – myös kriisien keskellä
Koulu on paikka, jossa opetellaan tulevaisuuden taitoja, olivatpa ne sitten matemaattisia, kielellisiä, sosiaalisia tai digimaailmaan liittyviä. Oppilaille koulu on turvallinen ympäristö, jossa lapset voivat olla lapsia: tavata vertaisiaan, leikkiä ja oppia uusia taitoja.
Koulutuksen ihmiselämää suojelevasta vaikutuksesta huolimatta koulutus hätätilanteissa on äärettömän alirahoitettua. Sen osuus on vain kolmisen prosenttia maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Määrä on täysin riittämätön, sillä YK:n mukaan joka viides lapsi maailmassa elää alueella, jossa on käynnissä aseellinen konflikti. Lisäksi miljoonat ja taas miljoonat lapset elävät muunlaisten humanitaaristen kriisien vaikutusten alla. Kyseessä on sukupolvi, jolla pitää olla mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden toimeentuloa, taloutta ja rauhaa.
Jokaisella lapsella on oikeus koulunkäyntiin eikä oikeus häviä sodan, luonnonkatastrofin tai muun humanitaarisen kriisin yhteydessä. Koulutus voidaan nähdä perustarpeena siinä missä ruoka, juoma ja suoja.
Koulutus ei vain pelasta henkiä, vaan se on hyvän elämän perusta. Koulutus on avain hyvään tulevaisuuteen.
Kirkon Ulkomaanavun työ Ukrainassa jatkuu uudella miljoonarahoituksella
Sota on tuhonnut käyttökelvottomaksi yli 400 koulua Ukrainassa ja vahingoittanut jopa 3 500 oppilaitosta. Kuvan koulu sijaitsee Harkovassa. KUVA: Antti Yrjönen / KUA
Kaksivuotinen projekti tukee lapsia ja opettajia Sumyn, Pultavan, Dnipron, Zaporižžjan ja Odessan alueilla.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) aloittaa uuden koulutusteemaisen projektin Ukrainassa yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjensä kanssa. Projekti on saanut merkittävän rahoituksen maailmanlaajuisesta Education Cannot Wait -rahastosta. Rahoituksen suuruus on 8,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
“Uusi rahoitus on elintärkeä lapsille ja nuorille, jotka ovat opiskelleet jo vuosia etänä, ensiksi koronapandemian ja sitten sodan vuoksi. Tavoitteena on parantaa opetuksen laatua”, KUA:n vanhempi koulutuksen asiantuntija Pauliina Kemppainen sanoo.
Projekti on jatkumoa KUA:n aiemmalle EU-rahoitteiselle työlle, jossa KUA on yhdessä muiden järjestöjen kanssa korjannut kouluja, rakentanut oppilaitoksiin pommisuojia, parantanut koulutuksen laatua ja järjestänyt psykososiaalista tukea.
Uusi kaksivuotinen projekti tukee lapsia ja opettajia Sumyn, Pultavan, Dnipron, Zaporižžjan ja Odessan alueilla. Rahoituksen turvin KUA ja sen kumppanijärjestöt jatkavat koulujen ja esikoulujen kunnostamista moderneiksi ja turvallisiksi. Myös pommisuojien rakentaminen ja varustelu jatkuvat. Työlle on valtavasti tarvetta, sillä arvioiden mukaan sodan aikana on vaurioitunut jo 3 500 ukrainalaista oppilaitosta. Lisäksi 365 koulua on tuhoutunut täysin.
Vihreään mekkoon pukeutunut Julija Yurova käy koulua metroasemalla Harkovassa. KUVA: Antti Yrjönen / KUA
Jokaiselle lapselle taustasta huolimatta mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen
Työ painottaa edelleen myös psykososiaalista tukea. Lapset ja opettajat osallistuvat koulutuksiin ja aktiviteetteihin, jotka tukevat mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia. Oppilaille järjestetään tukiopetusta, sillä monen ukrainalaisen lapsen ja nuoren koulunkäynti on voimakkaasti häiriintynyt ensiksi pandemian ja sittemmin sodan myötä.
”Uuden työn ytimessä on paitsi jälleenrakentaa myös innovoida ja parantaa ukrainalaista koulutusjärjestelmää. Tavoitteenamme on, että jokaisella lapsella olisi taustastaan huolimatta mahdollisuus päästä laadukkaan koulutuksen piiriin. Yhdessä kumppaneidemme kanssa pystymme tavoittamaan 30 000 henkilöä ympäri Ukrainan”, Kirkon Ulkomaanavun projektipäällikkö Alexander Savka arvioi.
Osana projektia hankitaan myös 20 000 kannettavaa tietokonetta niille etäopetukseen osallistuville lapsille, joilla ei ole mahdollisuutta sodan vuoksi käydä koulua lähiopetuksessa. Lisäksi rahoituksen turvin suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisen koulutuksen sisältöjä sekä kehitetään uusia oppimateriaaleja. Myös opettajat saavat lisäkoulutusta.
Teksti: Ulriikka Myöhänen, Veronika Korobko, Ruth Owen Kuva: Antti Yrjönen
Harkovan metrokoulu tarjoaa ensiapua sodan aiheuttamaan koulutuskriisiin – Kirkon Ulkomaanavun työ Ukrainassa jatkuu ja laajenee
Sota on vaurioittanut kahden vuoden aikana 3 428 oppilaitosta ja tuhonnut käyttökelvottomaksi 365 koulua Ukrainassa. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut kahden vuoden aikana ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä muun muassa varustelemalla pommisuojia ja järjestämällä psykososiaalista tukea. Työ jatkuu esimerkiksi Harkovan metroasemille perustetuissa kouluissa ja on kuluvan vuoden aikana laajentunut myös ammatilliseen koulutukseen.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa tulee lauantaina helmikuun 24. päivänä kuluneeksi kaksi vuotta. Sota on vaikuttanut 7 miljoonan ukrainalaisen lapsen ja nuoren elämään. Kaikkiaan kahden vuoden aikana Ukrainassa on vaurioitunut 3 428 ja tuhoutunut käyttökelvottomaksi 365 koulua tai muuta oppilaitosta (Lähde).
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) humanitaarinen avustusoperaatio Ukrainassa alkoi pian sodan alettua. Työ jatkuu edelleen erityisesti koulutuksen turvaamiseksi. KUA:n työhön Ukrainassa sisältyy esimerkiksi opetuksen ilmahälytystenkin aikaan turvaavien pommisuojien rakentamista ja varustamista, kasvatusalan ammattilaisten ja lasten psykososiaalisen tuen taitojen vahvistamista ja digitaalisten oppimismahdollisuuksien tukemista.
”Kuluneiden kahden vuoden aikana olemme luoneet perustan ja verkostot sille, että meidät tunnetaan Ukrainassa koulutuksen tukijana”, kertoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen, joka vieraili KUA:n toiminta-alueilla Ukrainassa helmikuun alussa.
Koulunkäynti sodan keskellä vaatii erityisratkaisuja kuten maanalaisia metrokouluja
Esimerkiksi Harkovassa KUA on painottanut työssään vahvasti sitä, että yhä useampi lapsi pääsisi psykososiaalisen tuen piiriin. Lisäksi KUA on tukenut syksyllä 2023 perustetun maanalaisen metrokoulun toimintaa. Ukrainan itäosassa sijaitseva Harkova on sodan alusta alkaen ollut jatkuvien ilmahyökkäysten kohteena, minkä vuoksi koulunkäynti ei ole mahdollista normaaleissa olosuhteissa.
Nyt Harkovan metrokoulussa opiskellaan kahdessa vuorossa. Reilun tuhannen oppilaan metrokoulu on kuitenkin vain ensiapua tilanteessa, jossa perusopetukseen on ilmoittautunut 110 000 harkovalaista lasta ja nuorta.
Julija Yurova, 6, sai aloittaa koulunkäyntinsä lähiopetuksessa sodasta huolimatta. Julija kertoo, että hänellä on luokassa kaksi parasta ystävää. Kuva: Antti Yrjönen / KUA
Erityisen tärkeää lähiopetukseen pääseminen on pikkuoppilaille. 6-vuotias Julija Yurova on yksi koulunkäyntinsä metrokoulun ansiosta lähiopetuksessa aloittaneista.
”Olen onnellinen, että lapseni pääsi heti ensimmäiseltä luokalta lähiopetukseen. Se on paljon enemmän kuin mitä minä pystyisin äitinä hänelle antamaan kotiopetuksessa. Lapseni on puhelias ja tykkää olla muiden lasten kanssa. Hän on aina innokkaasti lähdössä kouluun”, sanoo Julijan äiti Natalia Yurova.
Viranomaistietojen mukaan vain noin puolet Harkovan lapsista ja nuorista osallistuu opetukseen, jota metrokoulua lukuun ottamatta järjestetään pääsääntöisesti etänä. Monet harkovalaiset perheet ovat joutuneet pakolaisiksi ulkomaille tai muualle Ukrainaan, mikä on katkaissut koulunkäynnin kuukausiksi, jopa vuosiksi.
KUA:n työ laajenee ammatilliseen koulutukseen
Varatoiminnanjohtaja Karvisen mukaan työ jatkuu pitkäjänteisesti nykyisillä ja uusilla maantieteellisillä alueilla. KUA työskentelee Ukrainassa esimerkiksi Harkovan, Tšernihivin, Žytomyrin ja Kiovan alueilla.
”Jatkamme työtämme turvataksemme sen, että lasten oikeus koulutukseen toteutuu ja, että kouluilla on käytössään tarvittava opetusvälineistö ja turvalliset tilat”, Karvinen sanoo.
KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen (oikealla) vieraili Ukrainassa hiljattain. Kuvassa keskellä KUA:n Ukrainan maajohtaja Patricia Maruschak. KUVA: Veronika Korobko / KUA
Hänen mukaansa tulevaisuudessa korostuvat etenkin digitaaliset oppimisympäristöt. KUA on laajentanut työtään peruskoulutuksesta myös ammatillisen koulutuksen puolelle.
”Olemme kiinnostuneita erityisesti yhteistyöstä yritysten ja oppilaitosten välillä”, kertoo Karvinen.
Koulutuksen tukemisella on kriisiolosuhteissa kaksi samanaikaista tavoitetta. Koulut luovat lapsille turvallisen tilan, jossa opitaan, käsitellään tunteita ja ollaan yhteydessä muihin ihmisiin. Ne toimivat myös jälleenrakennuksen lähtökohtana.
”Vain koulutetut lapset ja nuoret pystyvät myöhemmin tukemaan yhteiskuntaa siinä valtavassa jälleenrakennustarpeessa, joka Ukrainaa on sodan myötä kohdannut”, Karvinen toteaa. ”Koulu luo toivoa sekä tähän päivään, että kauas tulevaisuuteen. Koulutettu lapsi on moottori, joka auttaa yhteiskuntaa muuttumaan ja selviytymään kriisistä.”
Harkovan metrokoulu tarjoaa ensiapua miljoonakaupungin koulutuskriisissä
Koulut Harkovan metroasemilla kokoavat yhteen lapsia, jotka ovat sinnitelleet jo läpi pandemiavuosien ja elävät nyt jatkuvan ilmauhan alla. Kirkon Ulkomaanapu järjestää lapsille psykososiaalista tukea, jotta elämä voisi pikkuhiljaa palata kohti normaalia.
Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuvat: Antti Yrjönen
RAPPUSET VIEVÄT leveältä kadulta maan alle kuin missä tahansa suurkaupungissa. Metron ujeltavan aaltoileva ääni kaikuu käytäviä pitkin. Ihmiset tulevat ja menevät arkisiin menoihinsa, kuten täällä itäukrainalaisen Harkovan kaupungin alla on tehty jo vuosikymmenten ajan.
Loppuvuonna 2023 huomio kiinnittyy pieniin ihmisiin. He kaivavat repuistaan kirjoja samalla, kun metrojunat pysähtyvät asemalla aikataulun mukaisesti.
“Täällä opiskelee oppilaita ensimmäisestä luokasta neljänteen. Aamuvuorossa on 128 oppilasta. Iltapäivällä tulevat uudet oppilaat”, sanoo Anzhela Malahova selaillen edessään olevaa paperipinoa ja jatkaa, että metrokouluja on perustettu viidelle harkovalaisasemalle.
Malahova toimii tänään metrokoulun vararehtorina. Hänen oma koulunsa on kiinni kuten kaikki muutkin maan päällä sijaitsevat koulut Harkovassa. Oppilaat opiskelevat etänä jo neljättä vuotta putkeen: ensin oli koronapandemia, sitten alkoi suurhyökkäys. Sodan eturintama on jo siirtynyt idempään, mutta Harkova on yhä ilmahyökkäysten kohteena. Sireenit ujeltavat pahimmillaan useita kertoja päivässä, eikä opetuksen järjestäminen varsinaisissa kouluissa ole mahdollista.
“Olen iloinen siitä, että meillä on vihdoin mahdollisuus kokoontua yhteen”, Malahova sanoo, pyyhkii silmäkulmiaan ja viittilöi asemalle rakennettujen luokkien suuntaan.
Lapset menevät opettajien johdolla luokkahuoneisiin Harkovan metrokoulussa.
Harkovan metro on palvellut kaupunkilaisia jo puoli vuosisataa
Harkovan metroverkosto valmistui vuonna 1975 kasvaneen miljoonakaupungin tarpeisiin. Viime vuosina sen tunneleissa on kulkenut vuosittain jopa 240 miljoonaa matkustajaa.
Maanalainen verkosto sai uuden, ihmiselämää suojelevan merkityksen helmikuusta 2022 alkaen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Arvioiden mukaan jopa 160 000 siviiliä haki suojaa metrosta rajuimpien taisteluiden aikana. Sodan pitkittyessä kaupungin koulutusjohto alkoi pohtia, olisiko metroasemista myös turvallisiksi kouluiksi.
Syksyllä 2023 viidelle metroasemalle perustettiin koulut. Nyt pulpeteissa istuu iloisesti pälpättäviä lapsia, jotka pian hiljentyvät opiskelemaan matematiikkaa ja ukrainan kieltä. Niin tekee myös vihreään mekkoon sonnustautunut, poninhäntäpäinen Julija Yurova.
“Olen viisivuotias”, tyttö aloittaa esittelyynsä reippaasti ja läimäyttää sitten kaksin käsin otsaansa. “Ei! Olenkin jo kuusi!”
Yurova kertoo viettäneensä syntymäpäiviään vastikään. Hän käy koulua metroasemalla kolmena päivänä viikossa. Koulumatkat Julija Yurova kulkee aina äitinsä tai isänsä seurassa, mutta hänellä ei tunnu olevan hajua siitä, kuinka monen pysäkin päässä koti sijaitsee.
“Matka ei ole pitkä”, hän kuitenkin sanoo varmasti.
Julija Yurova (oikealla) opiskelee metrokoulussa hyvän ystävänsä Karolyna Havryshevan kanssa.
Valtaosa harkovalaisista opiskelee etäyhteyksillä
Yurova ja hänen koulukaverinsa ovat onnekkaita. Heidän energistä touhuaan tarkkaillessa on vaikeaa kuvitella, miltä 5–9-vuotiaiden koulupäivä näyttäisi ruutujen äärellä etäyhteyksien päässä.
Reilun tuhannen oppilaan metrokoulu on kuitenkin vain ensiapua tilanteessa, jossa perusopetukseen on ilmoittautunut 110 000 harkovalaista lasta ja nuorta.
Viranomaistietojen mukaan heistäkin vain noin puolet osallistuu opetukseen, joka järjestetään pääsääntöisesti etänä. Monet perheet ovat joutuneet pakolaisiksi ulkomaille tai muualle Ukrainaan.
Myös Julija Yurova lähti perheensä kanssa pakoon, mutta palasi sittemmin kotikaupunkiinsa. Tyttö pitää lyijykynää tiukasti kädessään ja jäljentää tehtäväkirjaan kiemuraisia kirjaimia. Välillä hän päästää turhautuneen tuhahduksen, kaivaa laatikosta kumin ja pyyhkii kaiken pois. Kirjainten opettelu vaikuttaa olevan piiruntarkkaa työtä.
Juttu Yurovan kanssa alkaa luistaa, kun puheeksi tulee hänen kaulassaan roikkuva koru. Siinä lukee BFF. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista best friends forever, parhaat ystävät ikuisesti.
“Olimme perheeni kanssa pakolaisina Ternopilissa Länsi-Ukrainassa. Tapasin siellä parhaan ystäväni, joka antoi minulle tämän korun. Nyt käymme yhdessä metrokoulua Harkovassa. Meitä on kolme parasta ystävystä samassa luokassa”, Yurova selittää.
Metrokoulun oppilaat tanssivat oppituntien välissä. Liikunta on monen mieleen.
Julija Yurova sai korun parhaalta ystävältään, jonka hän tapasi ollessaan pakolaisena Ternopilissä.
Ukrainan lapset tarvitsevat tukea traumojen käsittelyyn
Marraskuisena maanantaipäivänä metrokoulun oppilaat ovat uuden asian äärellä. Kaksi Kirkon Ulkomaanavun kouluttamaa koulupsykologia on tulossa pitämään oppituntia, jossa käsitellään leikin avulla traumoja ja pidetään huolta psykososiaalisesta hyvinvoinnista.
Ensimmäisen oppitunnin aiheena ovat tunteet. Opetus alkaa harjoituksella, jossa jokainen oppilas esittelee itsensä ja keksii esittelyn yhteyteen hauskan liikkeen tai ääneen. Psykologien äänet leikittelevät kuin lastenohjelmissa, ja lapset seuraavat tuntia keskittyneinä.
Tunnin loppupuolella psykologit kaivavat esiin värikkään laskuvarjon, ja riemu repeää. Lapset vuoroin viskaavat varjoa ilmaan ja vuoroin konttaavat sen ali. Kiherrys on korvia huumaavaa.
“Tunti onnistui hyvin. Tarkoituksena oli rentouttaa keho ja mieli, leikkiä, rakentaa tiimihenkeä ja pelailla yhdessä”, iloitsee 14 vuotta lastenpsykologina töitä tehnyt Olha Zinovieva.
Myös kollega Alina Symonenko on toiminut psykologina päiväkodissa jo 16 vuoden ajan. Zinovievan ja Symonenkon viesti on selvä: ukrainalaislapsilla on vaikeiden olosuhteiden myötä paljon painolastia sisällään. Moni on ollut etäopetuksessa vuosia, monien perheenjäseniä on rintamalla ja osan läheisiä on myös kuollut ja haavoittunut.
“Lapset ovat nykyisin pelokkaampia ja aggressiivisempia kuin ennen. He haluaisivat puhua toisilleen, mutta eivät osaa, koska he ovat olleet niin paljon yksin. Kun he vihdoin tapaavat ikäisiään, ilmassa on paljon konflikteja. Heillä ei yksinkertaisesti ole taitoja kohdata muita lapsia”, Symonenko pohtii.
Psykologit Olha Zinovieva ja Alina Symonenko pitävät lapsille psykososiaalisen tuen oppituntia. Ensimmäisen kerran tarkoituksena on tutustua ja purkaa jännitystä.
Harkovan metrokoulussa lapset käsittelevät traumojaan ja muita mieltään askarruttavia asioita leikin ja pelien avulla.
Kohtaamiset metrokoulussa auttavat lapsia pääsemään kiinni normaalimpaan koulunkäyntiin, mutta isossa kuvassa entiseen normaaliin palaaminen vie paljon aikaa ja resursseja. Sodan vuoksi Ukrainassa on valtavasti tarpeita niin ihmisten hyvinvoinnin kuin rakennuskannan uudelleenrakentamisessa.
Kirkon Ulkomaanavun Harkovan-toimistossa työskentelevä insinööri Volodymyr Grebennik kertoo, että viranomaistietojen mukaan kaupungissa on jopa 120 koulua, jotka ovat kärsineet vahinkoja sodassa. Kouluista neljä on täysin korjauskelvottomassa kunnossa ja vain 33 koulua on jo kunnostettu kaupungin varoin. Sotaa käyvässä maassa hryvnioita ei riitä kaikkien tuhojen korjaamiseen. Harkova on etsinyt kesästä 2023 alkaen ulkopuolista rahoitusta ulkomailta, jotta oppilaat ja koulujen henkilökunta pystyvät aikanaan palaamaan lähiopetukseen maan pinnalle.
Lähiopetus lisää vuorovaikutusta
Puolilta päivin metrokoulun aamuvuoro päättyy. Julija Yurova odottaa reppu selässään äitiään, joka tänään tulee hakemaan tyttärensä kotiin.
“Olen onnellinen, että lapseni pääsi heti ensimmäiseltä luokalta lähiopetukseen”, äiti Natalia Yurova sanoo kotimatkalla metron kolinan yli.
“Vuorovaikutuksen vuoksi lähiopetus on todella tärkeää. Se on paljon enemmän kuin mitä minä pystyisin äitinä hänelle antamaan kotiopetuksessa. Lapseni on puhelias ja tykkää olla muiden lasten kanssa. Hän on aina innokkaasti lähdössä kouluun”, äiti jatkaa tarkkaillen tytärtään, joka istua napottaa reppu selässä kanssamatkustajien keskellä.
Pian varmistuu, ettei Julija Yurovan koulumatka ole pitkä: koti sijaitsee vain yhden metropysäkin päässä. Tyttö hyppää laiturille reippaasti, tarttuu äitiään kädestä ja vilkuttaa peräämme.
Kotona odottaa lemmikkikissa.
Julija Yurova, 6, kulkee koulumatkat metrolla kuten moni muukin metrokoulun oppilas.
Vanhemmat saattelevat pienimmät koululaiset aamuisin metrokouluun ja hakevat iltapäivällä takaisin kotiin. Natalia Yurova (oikealla) pitää tärkeänä, että hänen tyttärensä tapaa koulussa ikäisiään lapsia.
KUA on tukenut Harkovan metrokoulua materiaalihankinnoissa ja tarjonnut psykologeille koulutusta, jotta he voivat järjestää lapsille psykososiaalisen tuen oppitunteja. Työtä on tuettu EU-varoin.
Maailman koululaiset tarvitsevat 44 miljoonaa uutta opettajaa – Koulutus turvaa tulevaisuutta myös maailman kriisialueilla
Keskiviikkona tammikuun 24. päivänä vietetään kansainvälistä koulutuksen päivää. Suomalainen koulutusalan ammattitaito on suuresti arvostettua myös kehittyvissä maissa ja katastrofien keskellä. Kirkon Ulkomaanapu on huolissaan kehitysyhteistyöleikkausten vaikutuksista Suomen koulutustukeen maailmalla.
KORONAKRIISI OSOITTI, että kouluun pääseminen ja laadukas koulutus eivät ole itsestäänselvyyksiä missään. Kouluissa tarvitaan ammattitaitoisia opettajia ja muuta kasvatusalan henkilökuntaa. Unescon mukaan maailmassa tarvittaisiin 44 miljoonaa uutta opettajaa kansainvälisesti perus- ja toisen asteen opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
”Osaava ja hyvinvoiva opettaja on kaiken oppimisen kulmakivi, josta positiivinen kierre lähtee”, sanoo vanhempi koulutusasiantuntija Pauliina Kemppainen Kirkon Ulkomaanavusta.
Konfliktien määrä maailmassa on kasvussa, minkä seurauksena yhä useampi lapsi ja nuori jää vaille mahdollisuutta osallistua turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen. Myös koronapandemian jäljet näkyvät edelleen erityisesti niissä maissa, joissa viime vuosina on ollut pitkiä koulusulkuja, joiden vuoksi miljoonien lasten ja nuorten koulunkäynti katkesi jopa kahdeksi vuodeksi. Osa tuolloin koulusta pudonneista ei ole palannut kouluun vieläkään.
”Lasten ja nuorten koulupudokkuus on yksi suurimmista syistä lapsi- ja teiniraskauksiin sekä alaikäisenä solmittuihin avioliittoihin”, sanoo Kemppainen.
”Tällä hetkellä 250 miljoonaa lasta ei käy koulua ja heistä 222 miljoona lasta tarvitsee tukea konflikti- ja kriisialueilla. Jokainen koulun ulkopuolelle jäävä lapsi on liikaa”, sanoo Kemppainen.
Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa olosuhteet ovat monesti sellaisia, että koulunkäynti on haastavaa tai mahdotonta. Koulumatka voi olla turvaton tai viedä tunteja hankalassa maastossa. Toisaalta koulut ovat esimerkiksi Ukrainan sodan aikana olleet myös pommitusten kohteita.
Arvioiden mukaan Ukrainassa 365 koulurakennusta on tuhoutunut ja 3 798 vaurioitunut vuoden 2023 loppuun mennessä. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti koulut kuuluvat saman suojelun piiriin myös konfliktitilanteissa kuin esimerkiksi sairaalat eikä niitä vastaan saa hyökätä. Siitä huolimatta koulut ovat usein hyökkäyksen kohteena tai niitä käytetään sotilaallisten toimijoiden tarpeisiin, mikä johtaa siihen, että lapset ja nuoret eivät pääse turvallisen koulutuksen piiriin.
6-vuotias Yuliaa Yurova opiskeli maanalaiseen metrotunneliin järjestetyissä luokkatiloissa Ukrainan Harkovassa. Kuva: Antti Yrjönen / KUA
Koulu edustaa tulevaisuutta ja vaihtoehtoja jopa sodan keskellä eläville lapsille ja nuorille
”Kriisiytyneissä olosuhteissa koulu on lapsille ja nuorille myös turvallinen tila, joka edustaa tulevaisuutta ja vaihtoehtoja esimerkiksi liian nuorena solmitulle avioliitolle”, Kemppainen sanoo.
Hän muistuttaa, että koulutus turvaa kaikista heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille myös ehkä päivän ainoan aterian kouluruoan muodossa, saada perusterveyttä ylläpitäviä rokotteita ja vahvistaa omaa hyvinvointia esimerkiksi mielenterveyden osalta.
Laadukkaan koulutuksen saaneet nuoret työllistyvät myös todennäköisemmin kuin koulua käymättömät, mikä auttaa kokonaisia yhteiskuntia kehittymään ja vaurastumaan.
”Kun koulutetut nuoret saavat mahdollisuuden parempaan toimeentuloon, myös heidän perheensä voivat paremmin, mikä auttaa yhä useampaa lasta pääsemään kouluun. Koulutuksen aikaansaama hyvän kierre konkretisoituu.”
EU:n tuella korjatussa luokkahuoneessa Syyrian Idlibissä opiskeltiin ahkerasti syksyllä 2022. Kuva: Erik Nyström / KUA
Kehitysyhteistyöleikkaukset eivät saa vaarantaa suomalaisen koulutusalan ammattitaidon arvostusta maailmalla
Laadukkaan, inklusiivisen ja yhdenvertaisen perus- ja toisen asteen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien turvaaminen kaikille on Suomen kehityspolitiikan kulmakiviä. Suomalaista koulutusalan ammattitaitoa arvostetaan myös kehittyvissä maissa.
“Petteri Orpon hallitus kohdistaa kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun isot leikkaukset. Olemme erityisen huolissamme siitä, osuvatko nämä leikkaukset koulutuksen parissa tehtävään työhön. Koulutusleikkauksia ei pidä tehdä myöskään kehitysyhteistyössä”, sanoo vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, Kirkon Ulkomaanavusta.
Kirkon Ulkomaanapu työskentelee maailman hauraimmissa valtioissa sekä perusopetuksen että ammattiin valmistavan koulutuksen parissa. Koulutamme opettajia esimerkiksi Opettajat ilman rajoja -verkostomme vapaaehtoisten avulla. Työn painopiste on erityisesti pakolaisina tai haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten koulutuksen turvaamisessa.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Vanhempi koulutusasiantuntija Pauliina Kemppainen, s-posti: Pauliina.Kemppainen@kirkonulkomaanapu.fi
Vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, s-posti: Tapio.Laakso@kirkonulkomaanapu.fi, puh. 050 536 3280
KUA myöntää 220 000 euroa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan perheiden auttamiseksi
Nainen kantoi lasta sylissään Länsirannalla sijaitsevassa Jeninin kaupungissa marraskuun lopulla. KUVA: LEHTIKUVA/Nasser Ishtayeh/SOPA Images/Sipa
Katastrofi Gazassa on heikentänyt humanitaarista tilannetta myös muilla palestiinalaisalueilla. Kirkon Ulkomaanavun työ Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla painottaa psykososiaalista tukea, lasten suojelua humanitaarisessa kriisissä sekä opettajien kouluttamista etäopetusta varten.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) myöntää katastrofirahastostaan 220 000 euroa sodasta kärsivien perheiden auttamiseen Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla. Työ keskittyy psykososiaaliseen tukeen, lasten suojeluun humanitaarisessa kriisissä sekä opettajien etäopetustaitoihin. Lisäksi KUA pyrkii tukemaan niitä perheitä, jotka ovat menettäneet toimeentulonsa kriisin vuoksi.
“Gazan erittäin haastavan tilanteen ohella myös perheet Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kärsivät voimakkaasta humanitaarisesta kriisistä. Alueen väkivaltaisuuksien myötä lapset ovat traumatisoituneita ja pelokkaita. Henkinen kuorma on iso”, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sabina Bergholm painottaa.
Humanitaarinen tilanne palestiinalaisalueilla on heikentynyt voimakkaasti 7.10.2023 alkaen, jolloin terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin ja otti panttivankeja. Sittemmin Israel on hyökännyt Gazaan sekä ilma- että maateitse.
Vaikea tilanne Gazan kaistaleella vaikuttaa perheiden elämään myös Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Palestiinalaisten pakkosiirrot, heihin kohdistuva väkivalta ja kotien tuhoaminen ovat lisääntyneet merkittävästi. Palestiinalaisalueiden rajat ovat suljettuja, minkä myötä moni perhe on menettänyt toimeentulonsa, eivätkä tavarat liiku rajojen yli entiseen tapaan.
Työ pureutuu lasten ja perheiden psykososiaaliseen hyvinvointiin
Kirkon Ulkomaanapu on toiminut Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa jo vuosia laadukkaan ja yhdenvertaisen koulutukseen parissa. Sota on vaikuttanut voimakkaasti lasten mahdollisuuksiin käydä koulua ja elää turvallista arkea.
“Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kriisi on johtanut siihen, etteivät lapset pääse kouluihin tai heidän koulutiensä on turvaton. Alueen koulut ovat siirtyneet joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi etäopetukseen. Lasten mahdollisuudet oppia ovat heikentyneet. Sen vuoksi opettajia pitää tukea etäopetuksen järjestämisessä”, Bergholm painottaa.
Kirkon Ulkomaanavun ja sen paikallisten kumppanijärjestöjen tavoitteena on tukea lasten psykososiaalista hyvinvointia kriisin keskellä. Kriiseissä koulu on luonteva paikka koota yhteisö yhteen ja käsitellä traumoja. Länsirannan ja Itä-Jerusalemin opettajat saavat tukea paitsi etäopetuksen järjestämiseen myös siihen, miten he voivat opettaa ja kohdata traumatisoituneita lapsia uudessa tilanteessa.
Koulutukset järjestetään yhteistyössä paikallisten ammattilaisten ja suomalaisten Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisten kanssa.
KUA etsii jatkuvasti uusia keinoja auttaa
Kirkon Ulkomaanapu lähetti lokakuun lopussa humanitaarisen avun asiantuntijaan Lähi-itään keräämään tietoa siitä, miten järjestö voisi parhaiten auttaa hädänalaisia ihmisiä. Kirkon Ulkomaanapu ei toistaiseksi toimi Gazassa.
”Gazan tilanteesta on ollut erittäin vaikeaa saada tietoa, ja vain muutamat järjestöt ovat voineet toimittaa apua Gazaan. Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on myös tulevaisuudessa tehostaa avustustyötämme turvallisesti siten, että voimme varmistaa avun tavoittavan kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset”, kansainvälisen työn johtaja Marja Jörgensen sanoo.
Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen. YK:n humanitaarisen järjestön (OCHA) välittämien Gazan viranomaistietojen mukaan jopa 15 000 siviiliä on menehtynyt sodan aikana. Gazan 2,2 miljoonasta asukkaasta 1,8 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa ja lähtemään alueen sisäiseksi pakolaiseksi.
Lahjoittamalla voit auttaa
Kirkon Ulkomaanapu on avannut hätäapukeräyksen, jonka avulla helpotetaan lasten koulunkäynnin jatkumista Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Keräykseen voi osallistua: • Verkkosivuillamme • MobilePaylla numeroon 85404 • Tilisiirrolla tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero 8170
Mediapyynnöt ja -tiedustelut:
Maajohtaja Sabina Bergholm, sabina.bergholm@kua.fi, +358 40 669 3930 Kansainvälisen työn johtaja Marja Jörgensen, marja.jorgensen@kua.fi, +358 50 567 0464 Viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen, ulriikka.myohanen@kua.fi, +358 50 576 7948
