Vuonna 2023 työmme tavoitti lähes 1,4 miljoonaa heikoimmassa asemassa olevaa ihmistä. Tästä julkaisusta voit lukea lisää työstämme ja sen tuloksista.
JOTKUT ASIAT OVAT LUMOAVIA. Ne saavat ajan pysähtymään. Katse tarkentuu kohteeseen, ja mieli tyhjenee kilpailevista ajatuksista. Syys- tai kevätmyrskyssä huojuva puu lumoaa minut yhä uudelleen. Puu taipuu ajoittain niin paljon, että on käsittämätöntä, että se ei katkea. Puu ei anna periksi.
Kohtaan työssäni vuoden aikana satoja ihmisiä Suomessa ja maailmalla. He edustavat eri kansallisuuksia, yhteiskuntaluokkia, ammatteja ja elämänkohtaloita. He saattavat asua slummeissa tai valtion maksamissa virka-asunnoissa. Viime aikoina keskustelut ovat olleet lähes poikkeuksetta vakavia ja ilottomia. Gazan ja Ukrainan kauheudet ahdistavat. Erityisesti väkivallan keskellä elävien lasten kohtalo puristaa rintaa. Maailmanpolitiikka tuntuu täysin järjettömältä. Samalla toiset sodat ja konfliktit jäävät muiden varjoon kuten Sudanin järisyttävä sisällissota. Eikö pahuudella ole enää mitään pidäkettä ja ihmisyydellä arvoa?
Näyttää siltä, että vallanhimon, ahneuden ja silkan pahuuden tuulet huojuttavat ajatusta jakamattomasta ihmisarvosta. Ne horjuttavat myös sitoutumista ihmisoikeuksien puolustamiseen ja demokratian edistämiseen. Vaikka jakamaton ihmisarvo, ihmisoikeudet ja demokratia kuulostavat jotenkin teknisiltä ja ehkä etäisiltä käsitteiltä, niissä on kysymys yksinkertaisista asioista: olemme kaikki yhtä arvokkaita.
Meillä on oikeus saada tasapuolista kohtelua ja mahdollisuus vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin.
Kun epävarmuus kasvaa, vallanpitäjillä on kiusaus ummistaa silmät yhteisiltä globaaleilta haasteilta ja toivoa, että ne ratkeavat itsestään tai eivät ainakaan vaikuta meihin täällä Suomessa. Näin ei tietenkään ole. Usein ajatellaan myös, että konfliktit ratkeavat poliitikkojen toimesta ja maailma muuttuu tasa-arvoisemmaksi taloudellisen yhteistyön myötä. Tavallisten kansalaisten rooli vaikuttajina ja vallan vahtikoirina on unohdettu. Se koetaan liian pehmeänä tai ehkäpä jopa naiivina ajatuksena. Kasvavan globaalin väestön johtaminen ajautuu yhä harvempiin käsiin.
MAAILMAN MYRSKYTUULISTA huolimatta Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtä ihmisarvon puolesta. Työmme tuloksena kasvava joukko naisia ja nuoria voi vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat heitä. Yhä useammat lapset käyvät koulua ja nuoret työllistyvät saatuaan sellaisen ammatillisen koulutuksen, jolle on kysyntää. Rauhan parissa työskentelevät työntekijämme ovat ratkoneet konflikteja yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa. Käytännön oppeja tästä työstä on hyödynnetty esimerkiksi YK-diplomaattien koulutuksessa.
Vuonna 2023 työmme tavoitti lähes 1,4 miljoonaa heikoimmassa asemassa olevaa ihmistä. Tästä julkaisusta voit lukea lisää työstämme ja sen tuloksista.
Miten olemme onnistuneet tässä kaikessa? Mikä on mahdollistanut nämä erinomaiset tulokset? Ajattelen, että se on periksiantamattomuus. Työntekijämme, tukijamme ja avun saajat eivät ole pelänneet haasteita ja vastatuulta. Emme ole antaneet periksi.
Sydämellinen kiitos, että olet ollut mukana toiminnassamme osana periksiantamattomien yhteisöä.
Kirkon Ulkomaanapu ja Anwar Gargash Diplomatic Academy tiivistävät yhteistyötään
AGDAn johtaja Nickolay Mladenov ja KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen allekirjoittivat yhteisymmärrysmuistion Helsingissä Kirkkohallituksen tiloissa keskiviikkona 29. päivänä toukokuuta. Kuva: Antti Yrjönen / KUA
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ja Anwar Gargash Diplomatic Academy (AGDA) allekirjoittivat keskiviikkona 29. toukokuuta yhteisymmärrysmuistion keskinäisen yhteistyönsä pohjaksi. AGDA vierailee Suomessa tällä viikolla KUA:n kutsumana.
AGDA ON Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien vuonna 2014 perustettu akateeminen instituutti, jonka tehtävänä on vastata maan diplomaattien koulutuksesta. Yhteistyön odotetaan jatkossa liittyvän laajasti kehityspolitiikan, humanitaarisen avun ja kestävän kehityksen teemoihin. AGDA on esittänyt KUA:lle toiveen kouluttaa oppilaitaan erityisesti liittyen keskeisiin vahvuusalueisiinsa eli oikeuksiin rauhaan, laadukkaaseen koulutukseen ja kestävään toimeentuloon.
”AGDA:ssa missiomme on varustaa opiskelijamme niillä tiedoilla ja taidoilla, joita diplomaattiset johtotehtävät vaativat. Yhteisymmärryssopimus Kirkon Ulkomaanavun kanssa on esimerkki kumppaanuuksista, jotka ovat olennaisia rikastuttamaan akateemista ympäristöä globaalilla asiantuntemuksella ja edistämään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. KUA:n osaaminen kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevien ihmisten tukemisessa maailman hauraimmilla alueilla on korvaamaton. Heidän kokemus tulee vahvistamaan koulutustamme perustavanlaatuisesti, valmistaen tulevaisuuden diplomaatteja vastaamaan tämän vuosisadan globaaleihin haasteisiin”, sanoo AGDA:n pääjohtaja Nickolay Mladenov.
YHTEISTYÖ AGDA:N kanssa ei ole KUA:n ensimmäinen kumppanuus diplomaattien koulutuksessa. Osana laajaa yhteistyötään Suomen ulkoministeriön kanssa, KUA on työskennellyt pyydettäessä ministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssin (Kavaku) tukena. Lisäksi KUA:n perustama Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkosto on vuodesta 2014 järjestänyt diplomaateille ja kansainväliselle yhteisölle rauhanrakentamiseen ja -prosesseihin liittyviä koulutuksia, erityisesti rauhanvälitystä.
KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvisen mukaan diplomaattien tehtävä on haastava nykyhetkessä, jossa tarvitaan enenevästi globaaleja tietoja ja taitoja. Samalla vaatimus on myös ymmärtää paikallisia konteksteja syvällisesti, esimerkiksi Afrikassa.
”Valtioilla tulee jatkossakin olemaan keskeinen kumppanirooli kestävän kehityksen tukemisessa ja on hienoa, että KUA:n ammattitaidolla on kysyntää. Kiitämme AGDA:a arvokkaasta työstä kouluttaa diplomaatteja ratkaisemaan keskeisiä globaalin kehityksen haasteita maailman hauraimmissa paikoissa”, Karvinen sanoo.
Arto ja Barbara Leppilahti tutustuivat KUA:n työhön Keniassa alkuvuonna 2024. Paikallinen toivo paremmasta vakuutti heidät.
Leppilahtien pariskunta vieraili Keniassa pakolaisalueella ja näki vaikeiden olosuhteiden keskellä rutkasti toivoa. Toivo paremmasta ajaa eteenpäin, vaikka puitteet olisivat millaiset.
Teksti: Markus Silvennoinen Kuva: Björn Udd
ARTO LEPPILAHDEN piti käydä Keski-Euroopassa parin vuoden työpätkällä, mutta yli 30 vuotta myöhemmin hän asuu yhä Brysselin liepeillä ja työskentelee Euroopan komissiolla. Amsterdamissa hän tapasi hollantilaisen Barbaran, jonka sukunimi on tätä nykyä myös Leppilahti. Pariskunnalla on kaksi aikuista lasta ja yhteinen lahjoitustili.
Lahjoittaminen on tapa, jonka Vaasasta kotoisin oleva Arto Leppilahti on saanut ikään kuin kodinperintönä. Hänen äitinsä kiersi aikanaan ovelta ovelle pyytämässä lahjoituksia Yhteisvastuukeräykseen.
”Ei ollut mitään mahdollisuutta tulla käymään kotona ilman, että olisin tehnyt lahjoituksen”, Leppilahti sanoo pilke silmäkulmassaan.
”Kun äitini sairastui muistisairauteen ja sai vuorollaan kutsun ajasta iäisyyteen, en voinut enää lahjoittaa hänen kauttaan. Jonkin ajan kuluttua mietin, että minulla taitaa olla vähän lahjoituksia rästissä.” Leppilahti päätti jatkaa perinnettä ryhtymällä Kirkon Ulkomaanavun lahjoittajaksi.
LEPPILAHDET PÄÄSIVÄT tammikuussa tutustumaan Kirkon Ulkomaanavun hankkeisiin Keniassa. He vierailivat 300 000 asukkaan pakolaisleirillä Kakumassa, jossa olosuhteet ovat karut. Kuivalla ja kuumalla alueella ei kasva juuri mikään, ja monet kenialaistiet ovat siinä kunnossa, että maastopyörälläkin eteneminen olisi vaikeaa. Kouluruoka on usein lapsille päivän ainoa ateria.
”Olin lukenut etukäteen raportteja KUA:n työstä, mutta kaiken ymmärtää vasta paikan päällä. Se oli hyvin vaikuttavaa. Koululuokissa voi olla yli 100 oppilasta, mutta he ovat hyvin motivoituneita oppimaan. Niistäkin olosuhteista on olemassa tie eteenpäin”, Arto Leppilahti sanoo.
Kouluprojektien lisäksi Leppilahdet pääsivät tutustumaan rauhanhankkeeseen, jossa laakson eri puolilla asuneet yhteisöt etsivät ratkaisua laidunaluekiistojen ja karjavarkauksien synnyttämään väkivallankierteeseen.
”Minun on pakko ihailla rauhanhankkeisiin osallistuvien naisten ja miesten rohkeutta. On helppoa jatkaa väkivallan ja koston kierrettä. Erään miehen isä oli tapettu, mutta silti hän kykeni vakuuttamaan ensin itsensä ja sitten muut, ettei väkivaltaa kannata jatkaa.”
Vaikka matkalla näkyi paljon vaikeita olosuhteita, jäi Leppilahdille päällimmäisenä mieleen ajatus siitä, että toivoa on. Paljonkin.
”Olin etukäteen huolissani, mitä tulisimme pakolaisleireillä näkemään. Oli vaikeaa nähdä köyhyyttä, mutta kun tulimme takaisin, tunsin paljon toivoa. En odottanut sitä. Toivo syntyi Kirkon Ulkomaanavun hankkeista alueella”, Barbara Leppilahti summaa ajatuksiaan.
Toivo paremmasta ajaa eteenpäin. Arto Leppilahti uskoo, että jokainen voi omassa elämässään tehdä hyvää, oli kyseessä sitten lähimmäisten tukemisesta tai lahjoittamisesta.
Suomi jatkaa kehitysyhteistyön leikkauksia – ja unohtaa maailman kriisien vaikutukset kotimaahan
Hallituskauden päättyessä varsinaisen kehitysyhteistyön taso on 40 prosenttia alempi kuin se oli 10 vuotta sitten.
HALLITUKSEN KEHYSRIIHESSÄ päättämät uudet 50 miljoonan euron leikkaukset kehitysyhteistyöhön sekä aiemmin sovittujen leikkausten aikaistus ovat suora heikennys maailman heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi ja pois kriisien hoitamisesta.
“Euroopan lähialueilla konfliktit, talousvaikeudet ja ilmastokriisin seuraukset lisääntyvät ja vaikutukset yltävät myös Suomeen. Hallitus leikkaa isosti kehitysyhteistyöstä. Jo ennen kehysriihtä hallitus oli päättänyt yli miljardin euron leikkauksista kehitysyhteistyöstä”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso.
“Hallituskauden päättyessä varsinaisen kehitysyhteistyön taso on 40 prosenttia alempi kuin se oli 10 vuotta sitten – ennen isojen leikkausten alkua”, Laakso sanoo.
HALLITUSNEUVOTTELUISSA viime keväänä kehitysyhteistyön isot leikkaukset päätettiin järkevästi porrastaa, jotta jo tehdyistä sitoumuksista voidaan pitää kiinni. Kehysriihessä tiistaina päätetty leikkausten aikaistaminen kyseenalaistaa aiemman lupauksen.
”Myönteistä hallituksen kehyspäätöksessä on se, että suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työtä arvostetaan. Hallitus päätti 10 miljoonan euron rahoituksen uudelleen kohdistuksista järjestöjen työhön”, sanoo Laakso.
Kirkon Ulkomaanapu muistuttaa, että leikkauksilla on myös suoraan Suomen omaan ulkopoliittiseen uskottavuuteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia.
“Leikkauksia tehdään tilanteessa, jolloin maailmassa on enemmän hätää ja kärsimystä kuin vuosikymmeniin. Erilaisten sotien ja konfliktien ja ilmastonmuutoksen vuoksi yli 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee akuutisti humanitaarista apua selviytyäkseen. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila kapenee ja autoritaariset valtiot kasvattavat vaikutusvaltaansa”, Laakso sanoo.
Kirkon Ulkomaanapu haluaa muistuttaa päättäjiä, että tässä tilanteessa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö olisi syytä nähdä keinoina ennaltaehkäistä ja hidastaa kriisejä ja edistää ihmisoikeuksia sekä tukea ihmisiä äärimmäisessä ahdingossa.
“Vakaampi, turvallisempi ja oikeudenmukaisempimaailma on Suomen etu. Pitkäjänteinen kehityspolitiikka on Suomelle työkalu rakentaa kumppanuuksia, vahvistaa kansainvälistä asemaansa ja ennen kaikkea puolustaa meille tärkeitä arvoja”, Laakso sanoo.
Lisätietoja:
Vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, puh. +358 50 536 3280 , Tapio.Laakso@kirkonulkomaanapu.fi
Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten psykososiaalisen tuen lisäämiseksi
Yhteisvastuu auttaa vuonna 2024 haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria. Helmikuun 4. päivänä alkavan kampanjan aikana kerätyt varat käytetään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja heidän mahdollisuuksiensa tukemiseen HelsinkiMission, Suomen ev.lut. seurakuntien ja Kirkon Ulkomaanavun avulla.
VUONNA 1949 perustettu Yhteisvastuukeräys käynnistyy jälleen sunnuntaina helmikuun 4. päivänä. Vuoden 2024 Yhteisvastuu kerää varoja nuorille, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla.
Keräyksen tuotosta ohjataan tänä vuonna 40 prosenttia HelsinkiMissiolle ja Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille nuorten hyväksi tehtävään työhön. Maailman katastrofialueiden nuorten auttamiseen suunnataan 60 prosenttia Yhteisvastuun tuotosta. Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun työn kautta.
Vuoden 2024 Yhteisvastuu-piispana toimii Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työllä tuetaan humanitaarisen avun muodossa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman katastrofien keskellä. Avustustarpeiden syitä ovat useimmiten kuivuuden, tulvien, myrskyjen ja maanjäristysten kaltaiset luonnonkatastrofit, aseelliset konfliktit ja äkilliset suuret onnettomuudet.
”Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään periksiantamattoman toivon hengessä ja edistäen modernin kehitysyhteistyön parhaita periaatteita. Koulutus sekä yrittäjyyden ja toimeentulon mahdollisuuksien edistäminen ovat kestävän kehityksen ytimessä myös isojen globaalien haasteiden ja rahoitusleikkausten keskellä, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.
Tämänvuotisessa keräyksessä esitellään erityisesti KUA:n avustustyötä Ugandassa, joka on yksi maailman eniten pakolaisia asuttavista maista. Ugandassa asuu yhteensä 1,5 miljoonaa pakolaisena maahan tullutta ihmistä. Heistä kolmasosa on kotoisin vuosikymmenien konfliktin runtelemasta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä Ugandassa kuudella pakolaisasutusalueella. Koulutushankkeiden avulla parannetaan koulutuksen saatavuutta rakentamalla uusia ja turvallisia luokkahuoneita, järjestämällä kouluun paluuseen kannustavia kampanjoita ja lisäämällä tietoa koulutuksen tärkeydestä sekä jakamalla oppimateriaaleja ja hygieniapakkauksia. Tukemalla lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja tarjoamalla ammatillista koulutusta mahdollistetaan pakolaisina saapuneille nuorille valoisampi tulevaisuus ja kestävä toimeentulo.
Keräyssumma nousi vuonna 2023
Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys keräsi varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn Suomessa ja maailmalla. Keräyssumma nousi toista vuotta peräkkäin ja ylsi alustavan tiedon mukaan yli 2,6 miljoonaan euroon.
Yhteisvastuukeräyksen tarkka tilintarkastamaton keräyssumma oli 2 664 846 euroa. Nousua edelliseen vuoteen on yli 20 prosenttia, mikä on suurin kasvu kymmeneen vuoteen.
Kulujen jälkeisestä tuotosta 40 prosenttia ohjataan Suomessa nuorten hyväksi tehtävään työhön Aseman Lapset ry:n ja Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta. 60 prosenttia käytetään maailman katastrofialueiden ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun työn kautta.
Vuonna 2023 Yhteisvastuun voimin suunnattiin huomio väkivallan keskellä eläviin nuoriin. Kirkon Ulkomaanavun esimerkkikohteessa Keniassa ilmastonmuutos lisäsi paimentolaisalueilla väkivaltaa, johon myös nuoret joutuivat mukaan. Yhteisvastuun vaihtuva kumppanijärjestö Suomessa oli Aseman Lapset ry.
Yhteisvastuu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys. Jokavuotinen Yhteisvastuu-kampanja viestii vuosittain ihmisten hädästä lähellä ja kaukana. Kolmen viime vuoden aikana kampanja on keskittynyt parantamaan nuorten elämää.
Lisätietoja
Viestintäpäällikkö Liisa Toivonen, Kirkkopalvelut, puh. 040 546 1507, liisa.toivonen@kirkkopalvelut.fi
Kirkon Ulkomaanavun työ jatkuu kehitysyhteistyöleikkausten kohteena olevissa Keniassa ja Myanmarissa
Kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Ville Tavio kertoi torstaina Suomen kehitysyhteistyöhön kohdistuvien leikkausten kohdentamisesta.
Hallituskauden aikana kehitysyhteistyöhön on tarkoitus kohdistaa erittäin merkittävät leikkaukset. Leikkausten jälkeen Suomi käyttää vuonna 2027 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön jopa 280 miljoonaa euroa aiemmin suunniteltua vähemmän. Ministeri Ville Tavio ilmoitti Suomen lopettavan hallituskauden aikana Kenian, Myanmarin, Afganistanin ja Mosambikin maaohjelmat.
Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään Keniassa ja Myanmarissa, osin Suomen mutta pääasiassa muiden rahoittajien tuella.
“Olemme Kirkon Ulkomaanavussa surullisia nähdessämme Suomen leikkaavan tukea juuri niiltä mailta, joissa kehitysyhteistyön ja avun tarve on suuri. Kyseessä olevat maat ovat joko itse erittäin hauraita tai, kuten Kenia, kantavat muiden maiden pakolaistaakkaa”, sanoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen.
“Olemme itse sitoutuneet jatkamaan työtämme Myanmarissa ja Keniassa, joissa työskentelemme monin eri tavoin koulutuksen, toimeentulon ja vakauden edistämiseksi.”
Kirkon Ulkomaanavun työ Keniassa ja Myanmarissa keskittyy laadukkaan koulutuksen, toimeentulon ja rauhan vahvistamiseen sekä humanitaariseen apuun. Kenian taloudellinen kehitys alueella on ollut myönteistä, saamaan aikaan maa on kuitenkin merkittävä pakolaisten vastaanottaja. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Keniassa esimerkiksi pakolaisten koulutuksen parissa.
Kehitysyhteistyö on tuloksellista ja sitä tarvitaan yhä
Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso sanoo leikkausten tekevän konkreettiseksi sen, millä tavoin Suomen läsnäolo maailmalla heikentyy.
“Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Leikkausten myötä Suomen läsnäolo ja vaikutusmahdollisuudet maailmalla vähenevät”, Laakso sanoo.
Myös Karvinen muistuttaa siitä, miten kaukaisetkin ongelmat vaikuttavat lopulta myös Suomen vakauteen ja suomalaisten turvallisuuteen.
“Olemme nähneet, että kansainvälinen solidaarisuus on tässä ajassa vaarassa. Leikkaukset eivät ole ikäviä vain niille ihmisille, joihin ne suoraan kohdistuvat, vaan myös lopulta meille. Verkottuneessa maailmassa kohtaamme viiveellä kotiovellamme kaukaisiakin ongelmia, jollemme reagoi niihin siellä missä ne aluksi esiintyvät. Ilmastonmuutos, pakolaisuus ja vaikeat kehityskysymykset tarvitsevat juuri Suomen kaltaista ratkaisijaa.”
“Positiivista toki on se, että kansalaisyhteiskunta nähdään edelleen tärkeänä toimijana näissä maissa.”
Maailmassa on humanitaarisen avun varassa vuoden 2024 alussa 300 miljoonaa ihmistä. Vielä ennen 2020-luvun alkaessa luku oli laskussa, mutta tilannetta ovat dramaattisesti pahentaneet koronaviruspandemia, ilmastokriisi ja Ukrainan sodan ja Gazan konfliktin kaltaiset tapahtumat.
Laakso muistuttaa, että humanitaarinen kriisi on äärimmäinen tilanne, johon päätymistä voidaan juuri kehitysyhteistyön kautta ehkäistä.
“Usein puhutaan siitä, että kehitysyhteistyöllä ei saada mitään aikaiseksi, mutta se ei pidä paikkaansa. 1990-luvun alkuun verrattuna globaali äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, yhä useampi lapsi – ja varsinkin tyttö – käy koulua, ja isossa kuvassa maailmassa menee tosi paljon paremmin. Huolestuttavaa on se, miten moni edellä mainituista pitkän kehityksen mittareista on kääntynyt laskuun ja konfliktit ovat lisääntyvät”, Laakso sanoo.
Toisenlaiset Lahjat auttaneet maailman köyhimpiä perheitä jo 18 vuoden ajan
Vuonna 2005 lanseerattu Vuohi-lahja on viitoittanut aineettomien lahjojen voittokulkua Suomessa.
Toisenlaisen Lahjan joulukampanjassa näyttelijä Miia Nuutila ja artisti Stig kertovat koulutuksen vaikutuksista. Vuonna 2005 lanseerattu Vuohi-lahja on viitoittanut aineettomien lahjojen voittokulkua Suomessa.
TÄYSI-IÄN saavuttanut Toisenlainen Lahja porskuttaa yhä aineettomien joululahjojen suosikkien joukossa. Toisenlainen Lahja oli ensimmäisiä aineettomia hyväntekeväisyyslahjoja Suomessa. Vuonna 2005 lanseerattu Vuohi-lahja on yhä yksi suosituimmista Toisenlaisen Lahjan lahjoista. Tämän syksyn lahjauutuus on Koulutus lapselle. KUA:lla on koulutusteemaista toimintaa esimerkiksi Ukrainassa, Syyriassa, Nepalissa, Ugandassa ja Keniassa.
Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset toimittaa luotettavasti perille Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu (KUA). Toisenlainen Lahja on helppo ja kestävä tapa muistaa ystäviä, läheisiä tai yhteistyökumppaneita. Lahjoittaja saa lahjoituksestaan annettavaksi kortin, jossa kerrotaan, miten lahja auttaa köyhimpiä perheitä.
Toisenlaisen Lahjan tuotoilla Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteisiin lahjoitetaan esimerkiksi vuohia, kanoja ja puuntaimia sekä tuetaan lasten ja nuorten koulusta.
Näyttelijä ja artisti uskovat koulutuksen maailmaa muuttavaan voimaan
Toisenlaisen Lahjan joulukampanja on jo vuosia haastanut julkisuudesta tuttuja kasvoja jakamaan ajatuksiaan auttamisesta. Tänä vuonna Toisenlaisen Lahjan kampanjassa ovat mukana näyttelijä Miia Nuutila ja artisti Stig.
”Nuorella elämä on vielä edessä ja on tärkeää tuoda siihen toivoa, iloa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Koulutus ja työ ovat elintärkeitä, jotta nuori pääsee toteuttamaan itseään ja elämään arvokasta ja itsenäistä elämää”, sanoo näyttelijä Miia Nuutila.
”Koulutuksella on tutkitusti iso merkitys polulla pois köyhyydestä. Se parantaa työmahdollisuuksia, lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja pidentää elinajanodotetta. Koulutettu väestö edistää kestävää talouskasvua, mikä luo pohjan vakaalle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnin kasvulle”, artisti Stig kertoo.
Mitkä lahjat näyttelijä ja artisti valitsivat pukinkonttiin ja miksi? Kurkkaa Toisenlaisen Lahjan sivuille, niin tiedät.
Lisätiedot:
Markkinointi- ja varainhankintavastaava, Kirsti Koivisto, Kirkon Ulkomaanapu, kirsti.koivisto(at)kirkonulkomaanapu.fi, puh. +358 50 349 5189
Toisenlaiset Lahjat ovat aineettomia lahjoja, jotka parantavat elämänlaatua kaikkien köyhimmissä maissa. Näyttelijä Miia Nuutila antaa mielellään lahjaksi ammattikoulutuksen.
VALO VÄHENEE ja vuosi rullaa kohti loppuaan. Ne ovat merkkejä joulun lähestymisestä. Vuoden pimeimmän ajan juhlapyhään kuuluu valtava määrä erilaisia perinteitä ja tapoja. Jouluun liitetään usein yhdessäoloa ja yltäkylläisyyttä, mutta joulu voi olla myös rankka kokemus siksi, etteivät kaikki koe pystyvänsä täyttämään joululle asetettuja vaatimuksia. Ehkä osittain tästä syystä joulu on monille myös solidaarisuuden juhla, jonka alla muistetaan tukea tarvitsevia.
Näyttelijä Miia Nuutila tunnustautuu vankkumattomaksi jouluihmiseksi. Loppuvuodesta Nuutila kiertää ympäri Suomea esiintymässä Terapian tarpeessa jälleen -musiikkikomediassa, mutta joulun aika on pyhitetty ihan muille asioille. Näyttelijän jouluun kuuluvat muun muassa melankoliset joululaulut, yhdessäolo ja läheisten muistaminen.
”Aloitan jouluun valmistautumisen jo hyvissä ajoin. Joulu on niin paljon kaikkea, että sen viettämiseen ei riitä kaksi joulupäivää. Jouluun voi laskeutua pitkään, ja se pitää sisällään paljon tunnetta”, Nuutila kertoo.
Suomalaisista 90 prosenttia aikoo antaa joululahjoja, kertoo Tilastokeskus. Tavarantäyteisessä maailmassa esineiden antaminen ja saaminen ei välttämättä ole monelle mieleen. Myös Nuutila suosii aineettomia lahjoja, joita hän antaa esimerkiksi kulttuurielämyksinä.
”Jos ei tule suoraa ohjetta, on vaikea keksiä mitään konkreettista tavaraa annettavaksi. Mieluummin lahjoitan aineettomia lahjoja.”
Jouluna muistetaan myös kaukaisempia läheisiä
Juhlapyhien viettämiseen liittyy myös lämpimien tekojen ulottaminen oman lähipiirin ulkopuolelle. Tilastokeskuksen mukaan kolme viidestä suomalaisesta osallistuu joulunaikaan hyväntekeväisyyteen. Miia Nuutila kuuluu tähän joukkoon.
”Jos on mahdollisuus, niin jouluna haluaa myös antaa muille.”
Lapset ja nuoret ovat lähellä Nuutilan sydäntä, minkä vuoksi hänen suosikkinsa Toisenlaisista Lahjoista on ammattikoulutus.
”Koen tärkeäksi antaa heikossa asemassa olevalle nuorelle mahdollisuuden hyvään ammattiin. Nuorella elämä on vielä edessä. On tärkeää tuoda toivoa, iloa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Koulutuksen ja työn avulla nuori pääsee toteuttamaan itseään ja elämään arvokasta ja itsenäistä elämää.”
Ylipäätään Nuutilalle auttaminen on tärkeää.
”Jos ajatellaan ettei kukaan tukisi, se olisi kauheaa. Maailman tilanne on niin hurja ja avun tarvitsijoita niin paljon.”
Nuutila haluaa muistuttaa, että monet tavalliset suomalaiset ovat ahtaalla inflaation ja korkokäyrien sojottaessa ylös eikä kaikilla ole varaa antaa rahalahjoituksia.
”Auttaa voi monin tavoin. Voi esimerkiksi lahjoittaa lasten pieneksi menneitä vaatteita ja omaa aikaa tai allekirjoittaa vetoomuksia. Auttamisesta tulee todella hyvä fiilis.”
Teksti: Markus Silvennoinen Kuva: Mikko Mäntyniemi
KUA avasi Afrikan unionin -toimistonsa Addis Abebassa
Uuden toimiston on tarkoitus tiivistää Kirkon Ulkomaanavun yhteistyötä, kumppanuutta ja vaikuttamistyötä Afrikan unionin kanssa ja työ keskittyy lisäämään erityisesti nuorten, naisten ja uskonnollisten ja perinteisten johtajien merkityksellistä osallistumista kansalaisyhteiskunnassa kautta mantereen.
UUDEN TOIMISTON kolmepäiväisiä avajaisseremonioita vietettiin Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa marraskuun alussa. Paikalla oli Kirkon Ulkomaanavun (KUA) ja sen yhteydessä toimivan Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston edustajien lisäksi suomalaisia ja kansainvälisiä diplomaatteja, Etiopian ja Afrikan unionin edustajia sekä kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
Toimisto Addis Abebassa vastaa jatkossa KUA:n Afrikassa tapahtuvan nuorten, naisten ja uskonnollisten ja perinteisten johtajien merkityksellistä osallistumista kansalaisyhteiskunnassa vahvistavasta työstä. KUA:lla on mantereella nyt kaikkiaan kuusi toimistoa, joista viisi on varsinaisia maatoimistoja. Maatoimistot sijaitsevat Keniassa, Ugandassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Kaikki KUA:n viiden maatoimiston johtajat olivat paikalla Afrikan unionin -toimiston avajaisissa Addis Abebassa.
”Tämä tilaisuus on hyvin tärkeä meille, koska Afrikan unioni on Kirkon Ulkomaanavun tärkeä strateginen kumppani, ja haluamme tiivistää yhteistyötämme ja vahvistaa tätä kumppanuuttamme, ymmärtää yhteisiä prioriteetteja ja tunnistaa ne aihepiirit ja alueet, joilla voimme tehdä yhteistyötä”, sanoi Mahdi Abdile, KUA:n johtava edustaja Afrikan unionissa.
Afrikan unionia (AU) tilaisuudessa edustaneet puhujat vahvistivat viestiä siitä, että 55 jäsenvaltion unionilla ja KUA:lla on yhteinen päämäärä koulutuksen, toimeentulon, rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi mantereella. Yhteistyön tiivistäminen tapahtuu tärkeällä hetkellä, jolloin Afrikan unioni on käynnistänyt työnsä Agenda 2063:n, ”Afrikka, jonka me haluamme”, eteen.
Kirkon Ulkomaanavun Kenian maajohtaja John Bongei tapasi KUA:n Afrikan unionin -toimiston avajaisissa Addis Abebassa Afrikan unionin rajaohjelman ja alueellisen turvallisuuden suurlähettilään Frederic Gateretse-Ngogan. Kuva: Daisy Obare / KUA
2024 – koulutuksen teemavuosi Afrikan unionissa
Uuden toimiston avajaisiin osallistunut Suomen Etiopian ja Afrikan unionin suurlähettiläs Sinikka Antila muistutti Suomen ja Afrikan yhteisestä tavoitteesta laadukkaan koulutuksen vahvistamiseksi kaikille.
”Ihmiset ovat jokaisen maan kaikkein tärkein resurssi. Ketään jälkeen jättämättömän koulutuksen asettaminen tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi on siksi tärkein kehitystä edistävä tekijä”, Antila sanoi.
Suurlähettiläs kiitteli KUA:n työtä erityisesti katastrofien keskellä tapahtuvan laadukkaan koulutuksen eteen ja nuorten yrittäjyyden tukemiseksi. Afrikan väestö on maailman nuorinta ja heidän tulevaisuuden toimeentulomahdollisuutensa ovat pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten muodostamien työpaikkojen varassa.
”KUA:n ponnisteluilla toimeentulomahdollisuuksien kehittämiseksi, erityisesti yrittäjyyden ja start-upien kautta, on ollut merkittävä rooli Afrikan nuoren väestön voimaannuttamisessa ja taloudellisen kasvun tukemisessa. Tämä on hienosti linjassa työpaikkojen luomisen tarpeen kanssa, etenkin innovaatioiden ja luovien alojen saroilla.”
Afrikan unioni on nostanut vuoden 2024 teemaksi koulutuksen. Afrikan unionin koulutusjaoston johtaja Sophia Ashipala kiitteli hänkin KUA:n työtä koulutuksen eteen ja muistutti nuorten tärkeästä roolista tulevaisuuden rakentamisessa.
Afrikan unionin koulutusjaoston johtaja Sophia Ashipala (oikealla) korosti laadukkaan koulutusjärjestelmän tärkeyttä kaikille maille ja kiitteli Kirkon Ulkomaanavun työtä. Vasemmalla kuvassa KUA:n sidosryhmätyön johtaja Katri Suomi. Kuva: Daisy Obare / KUA
”Koulutus, tiede, teknologia ja innovaatiot ovat edistyksen ja kehityksen kulmakiviä jokaisella mantereella”, Ashipala sanoi.
Hän muistutti myös koulutusjärjestelmien haasteista, joita Afrikalla on edessään muiden mantereiden tavoin aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Koulutusjärjestelmiin liittyvät haasteet ovat vaikeuttaneet myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
”Tästä syystä on tärkeää kohdistaa vuonna 2024 katse koulutukseen ja kestävien koulutusjärjestelmien rakentamiseen lisäämällä inklusiivista, laadukasta ja tarkoituksenmukaista koulutusta koko mantereella”, Ashipala sanoi.
Rauha on kehityksen edellytys
Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto on nimensä mukaisesti KUA:n perustama yli sadan jäsenen maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii 40 maassa. Vuoropuhelun ja rauhanvälityksen keinoin rauhan puolesta toimiva verkosto juhlisti tänä syksynä ensimmäistä kymmentä vuottaan.
Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto on KUA:n perustama yli sadan jäsenen maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii 40 maassa. Myös rauhanverkosto osallistui Afrikan unionin -toimiston avajaisiin Addis Abebassa marraskuun alussa. Kuva: Daisy Obare / KUA
Addis Abeban -toimiston avajaisten yhteydessä rauhanverkoston edustajat tapasivat Afrikan unionin rajaohjelman ja alueellisen turvallisuuden suurlähettilään Frederic Gateretse-Ngogan. Suurlähettiläs korosti puheessaan yhteisöissä usein luottamusta nauttivien uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden roolia rauhantyössä, konfliktien ehkäisemisessä ja jälkihoidossa.
”Rauhanprosessit eivät voi menestyä ilman uskonnollisia ja perinteisiä toimijoita”, hän sanoi.
Rauhanverkoston Saharan eteläpuolisen Afrikan alueen ohjelman johtaja Gina Dias muistutti, että 84 prosentilla maailman väestöstä on jonkinlainen uskonnollinen vakaumus.
”Viime vuosina noin kaksi kolmesta konfliktista on sisältänyt jonkinlaisen uskonnollisen elementin. Siksi uskonnollisilla johtajilla ja uskoperustaisilla järjestöillä on tärkeä rauhanvälityksen roolinsa useimmissa konflikteissa, vaikka sitä ei monesti täysin tunnisteta, mistä syystä heissä oleva potentiaali on alihyödynnettyä.”
Ukrainan sota ja muut suuret muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat viime vuosina vaikuttaneet voimakkaasti KUA:n kaltaisten humanitaaristen järjestöjen rahoitukseen.
KIRKON ULKOMAANAVUN (KUA) hallituksen päätöksen mukaisesti KUA:n toiminta Kambodžassa päättyy vuoden 2023 lopulla. KUA:lla on ollut Kambodžassa maatoimisto vuodesta 2011 alkaen.
”Pitääksemme paikallisille hyödynsaajillemme ja rahoittajillemme tekemämme lupaukset, jatkamme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa loppuun keskeneräiset ohjelmamme”, sanoo KUA:n kansainvälisen ohjelmatoiminnan johtaja Marja Jörgensen.
Ukrainan sota ja muut suuret muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat viime vuosina vaikuttaneet voimakkaasti KUA:n kaltaisten humanitaaristen järjestöjen rahoitukseen. Niiden vuoksi Suomen valtio ja moni perinteinen vakaa kehitysyhteistyön rahoittaja ovat joutuneet leikkaamaan budjettiaan ja painottamaan rahoituksessaan työtä, joka liittyy niiden omien rajojen sisäpuolelle suuntautuvaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukemista.
Olosuhteisiin nähden KUA:n taloudellinen tilanne on vuonna 2023 pysynyt melko vakaana. Kuitenkin vuosi 2024 tuo mukanaan haasteita, kun pitkäaikaisesta ja valmiiksi korvamerkitsemättömästä humanitaarisesta rahoituksesta on tulossa vaikeammin ennakoitavaa ja harvinaisempaa.
”Näissä olosuhteissa näemme välttämättömänä päättää maatoimistomme toiminnan Kambodžassa nyt hallitusti, jotta pystymme suunnittelemaan säästyneiden varojen tehokasta käyttöä siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Toivomme, että paikalliset sidosryhmämme tukevat meitä tämän siirtymän aikana ja pystyvät mahdollisesti jopa osallistumaan paikallisen omistajuuden ja kestävän kehityksen rakentamiseen työmme päättymisen jälkeen Kambodžassa”, Jörgensen sanoo.
KUA:n työ rakentanut Kambodžassa vakaan alustan positiiviselle muutokselle
Vaikka maatoimiston lopettaminen Kambodžassa johtuukin pitkälti muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta, Jörgensen korostaa sitä vaikutusta ja muutosta, jonka KUA on työllään saanut maassa aikaan. Hän haluaa kiittää kaikkia KUA:n sidosryhmiä, jotka ovat olleet mukana työskentelemässä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ihmisoikeuksien eteen.
”KUA:n työn merkitys laadukkaan koulutuksen, toimeentulon ja rauhan eteen Kambodžassa on yli vuosikymmenen aikana rakentanut vakaan alustan positiiviselle muutokselle, joka ei enää ole KUA:sta akuutisti riippuvainen.”
Kuluneiden 12 vuoden aikana KUA on tukenut Kambodžan koulutus-, nuoriso- ja urheiluministeriötä maan ensimmäisen opinto-ohjausjärjestelmän luomisessa. Työn ansiosta opinto-ohjaus otettiin virallisesti mukaan maan opetusohjelmaan ja uusia opoja koulutetaan koko 16,5-miljoonaisen maan tarpeisiin. Nuoret ovat kehittyneen koulutusjärjestelmän ansiosta saaneet uusia hyödyllisiä taitoja, joka on avannut heille parempia toimeentulomahdollisuuksia aikuisina. KUA on myös tukenut maassa yhteisöjä kestävässä luonnonvarojen käytössä ja ilmastonmuutokseen varautumisessa.
