Puuntaimet oli jälleen suosituin Toisenlainen Lahja. Viime vuoden uutuuslahja Hygieniapaketti tytölle oli viidenneksi suosituin.
Toisenlaisen Lahjan tulos vuonna 2019 oli 1,2 miljoonaa euroa, eli sama kuin edellisenä vuonna. Eniten hankittiin Puuntaimet-lahjaa. Muita suosittuja lahjoja olivat Naisten Pankin Stipendi tytölle, Vuohi, Koulupuku ja Hygieniapaketti tytölle. Suosituimpien lahjojen lista on pitkälti sama kuin edellisenä vuonna. Hygieniapaketti tytölle on uusi suosikkilahja, joka tällä hetkellä on vanhan tutun kärkinelikon jälkeen noussut viidenneksi suosituimmaksi lahjaksi.
”Ilmastokysymykset ovat paljon esillä ja se näkyy myös meidän toiminnassamme. Puuntaimet olivat suosituin lahja toista vuotta peräkkäin”, kertoo Toisenlaisen Lahjan koordinaattori Kaarina Karjalainen.
Myös tyttöjen koulutukseen liittyvät lahjat menestyvät. Kehittyvissä maissa monet tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin kuukautisten ajaksi. Kuukautissuojien puute aiheuttaa sen, että tytöt jäävät usein kuukautisten aikana kotiin.
”Viime vuoden uutuuden Hygieniapaketti tytölle -lahjan avulla teini-ikäisille tytöille jaetaan kuukautissuojia, alusvaatteita ja saippuaa. Lahja tukee tyttöjen koulunkäyntiä. Mukava nähdä, että tämä tärkeä lahja nousi suosituksi.”
Toisenlainen Lahja on erityisen suosittu joululahjana, mutta niitä on saatavilla ympärivuoden. Asiakaspalautteissa kiitosta saa erityisesti se, että lahjat ovat aineettomia.
”Kiitos, että kulutusjuhlan keskellä tarjoatte merkittäviä lahjoja, jotka tekevät ihmiset oikeasti onnellisiksi”, sanotaan eräässä Toisenlaisen Lahjan palautteessa.
Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu toimittaa Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset luotettavasti perille eniten apua tarvitseville. Lahjojen avulla ihmiset pystyvät itse parantamaan elinolojaan.
Eteläsudanilainen Moses Ludoru on innostanut järjestökollegoitaan liikkumaan.
Aamu sarastaa Etelä-Sudanin Piborissa ja KUA:n toimiston kylpyhuoneesta kuuluu tietokoneen käynnistymisestä ilmoittava Windows-tunnari.
Lenkkisortseihin ja hihattomaan paitaan sonnustautunut Moses Ludoru asettaa tietokoneensa vessanpöntön kannelle ja klikkaa auki kansion nimeltä aerobic. Kohta ruudulla pyörii animoitu liikuntatunti. Kylpyhuone on ainoa tila, jossa jumppaaminen ei häiritse muita pienessä toimistossa, joka toimii myös työntekijöiden kotina.
Ludoru seuraa tunnollisesti amerikkalaisen liikuntaohjaajan ohjeita popmusiikin tahdissa. Paljaat jalat läpsyvät kivilattialla ja käsien liikerata sopii juuri ja juuri ahtaaseen tilaan. Hiki virtaa.
Ludoru toistaa noin tunnin mittaisen session joka arkipäivä.
”Liikunta virkistää mieltä ja auttaa keskittymään työhön heti aamusta”, hän sanoo.
Terve kuin pukki
Ludoru vastaa KUA:n talousasioista Piborissa, joka on yksi KUA:n kolmesta kenttätoimistoista Etelä-Sudanin pääkaupunki Juban ulkopuolella. Konfliktiherkän alueen arki kaukana omasta perheestään on vaativa etenkin henkisesti.
”Turvallisuustilanne on aina arvaamaton ja stressiä on purettava johonkin. Lisäksi todistamme jatkuvasti vaikeita ihmiskohtaloita”, Ludoru sanoo.
”Liikunnan lisäksi kasvatan sadekauden aikana vihanneksia. Puutarhatöihin menee noin tunti päivässä.”
Piborin rauhoituttua KUA:n rauhantyön seurauksena Ludoru on myös käynyt juoksulenkeillä, mutta alussa liikunta pysyi salassa kylpyhuoneen uumenissa.
Ludorun urheilullinen kehonrakenne on kuitenkin herättänyt mielenkiintoa useamman järjestön samalla alueella asuvissa kollegoissa. Etenkin siksi, että hän on jatkuvasti terve.
”En ole ollut kipeänä kahteen vuoteen. Kaikki kysyvät, miten se on mahdollista ja silloin kutsun heidät mukaan liikkumaan”, Ludoru sanoo ja hymyilee.
”Alku on aina vaikea, mutta lopulta liikunta koukuttaa.”
Et ole hyväksynyt markkinoinnin evästeitä nähdäksesi videon.
Tänä vuonna Brother Christmas nosti hyvätekeväisyyden eettisyyden julkiseen keskusteluun Suomessa. Miten avustustyön eettisyyttä arvioidaan?
”Koko avustus- ja kehitysyhteistyön lähtökohta perustuu eettisyyteen, pyrkimykseen toimia oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti. Siihen arvopohjaan, että elämme yhdessä samalla maapallolla”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA) humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Mutta miten Kirkon Ulkomaanavussa varmistutaan, siitä että apu menee perille ja toiminta on eettistä? Tärkeässä roolissa on yhteisesti sovittujen toimintatapojen noudattaminen ja niihin liittyvä seuranta. Järjestö vastaa siitä, että työntekijöillä on tarvittavat tiedot ja taidot työnsä hoitamiseen tehokkaasti ja vastuullisesti. Työnantajana KUA on vastuussa myös työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan yhteisiä toimintaperiaatteita allekirjoittamalla menettelytapaohjeen, joka muun muassa kieltää korruption, varojen väärinkäytön ja seksuaalisen hyväksikäytön. Niiden suhteen KUA:ssa on nollatoleranssi. Työntekijän velvollisuus on myös raportoida, mikäli hän havaitsee väärinkäytöksiä.
KUA toimii maailman hauraimmissa ja köyhimmissä maissa. Näissä, ns. korkean riskin maissa korruptio on yleistä ja yksittäisen työntekijän kohdalla kiusaus ja paineet voivat olla suuria.
”KUA ei ole immuuni väärinkäytöksille. Työntekijöiden valinnalla ja perehdyttämisellä voidaan ehkäistä riskiä. Oleellista on, että seurantajärjestelmä havaitsee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa väärinkäytökset ja niihin puututaan ripeästi. Toistaiseksi olemme välttyneet isoilta kupruilta,” sanoo KUA:n kehittämispäällikkö Aarno Lahtinen.
Yhteiset suositukset luovat pohjan toiminnalle
Järjestöjen ohjeiden lisäksi avustustyötä säätelevät monet kansainväliset standardit ja suositukset. KUA esimerkiksi sai kansainvälisen Core Humanitarian Standard eli CHS-sertifioinnin kesäkuussa 2017.
”Lähtökohtana on, että toiminnan keskiössä ovat ne ihmiset, keiden kanssa ja puolesta työtä tehdään. Ensisijainen vastuumme toiminnan eettisyydestä ja varojen tehokkaasta käytöstä on heille, mutta myös lahjoittajille, rahoittajille ja veronmaksajille”, sanoo Lahtinen.
CHS-sertifikaatin asiat eivät ole uusia, vaan ne pohjautuvat toimijoiden vuosien aikana kehittämiin hyviin käytäntöihin.
”Tuemme ihmisten perusoikeuksien toteutumista sekä varmistamme, että oma toimintamme ei polje kenenkään oikeuksia tai aiheuta haittaa, esimerkiksi kärjistä konfliktia tai vahingoita paikallista elinkeinorakennetta tai ympäristöä”, sanoo Lahtinen.
Tärkeää on, että se mitä kulloinkin tehdään, on tarkoituksenmukaista ja sillä on oikeasti vaikutusta siihen tilanteeseen, jota pyritään parantamaan.
”Meidän täytyy olla hyvin tietoisia kulloisestakin toimintaympäristöstä, niin että tiedämme mitä ja miksi teemme. Se edellyttää keskusteluja paikallisten kanssa. Toiminnan pitää olla tehokasta ja oikea-aikaista, erityisesti humanitaarisen avun tilanteissa”, sanoo Lahtinen.
Paikallista osaamista vahvistamalla kestäviä tuloksia
Kirkon Ulkomaanavun työllä on vaikutusta
Kirkon Ulkomaanapu toimii tällä hetkellä 14 maassa Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä
132 500 lasta hyötyi KUA:n koulutushankkeista vuonna 2016
Nepalin 2015 maanjäristyksen jälkeen KUA rakensi 300 koulua ja turvallista koulutilaa 44 000 lapselle
27 305 ihmistä osallistui alueellisiin rauhansovitteluihin Keniassa vuonna 2016.
Jaetaanko vain ruokaa tai tavaroita vai autetaanko ihmisiä auttamaan itse itseään? KUA:n hankkeet suunnitellaan yhdessä niistä hyötyvien ihmisten kanssa. Keinot, joilla ihmisten tilannetta voidaan parantaa kestävällä tavalla, mietitään yhdessä, oli sitten kyse katastrofiavusta, kehitysyhteistyöstä tai vaikuttamistyöstä.
Äkillisen katastrofin, kuten maanjäristyksen jälkeen on aluksi usein tarpeen jakaa hengissä pysymisen kannalta välttämätöntä apua, kuten puhdasta vettä, ruokaa ja tarvikkeita suojan rakentamiseen. Mahdollisimman pian pyritään kuitenkin tukemaan ihmisiä niin, että he voivat elää arvokkaasti ja tehdä itseään koskevia päätöksiä. ”Esimerkiksi jonkun muun valitsemien tarvikkeiden jakamisen sijaan annetaan ihmisille käteisavustuksia, jotta he voivat itse päättää, mitä eniten tarvitsevat”, sanoo Alajarva.
Nepalin maanjäristyksen jälkeen KUA rakensi kouluja ja järjesti opettajille koulutusta psykososiaalisesta tuesta. Tuellamme 44 000 lasta pääsi opiskelemaan turvallisiin koulutiloihin. Kuva: Antti Helin
”Itse näen, että pitkittyneissä kriiseissä avustustyön täytyy aidosti vastata ihmisten tarpeisiin, myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Tässä tullaan nopeasti koulutukseen ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen”, Alajarva jatkaa.
”Paikallisen osaamisen tukeminen ja ymmärtäminen on olennaista. Ei niin, että tullaan ja tuodaan ulkopuolelta jotakin ja kun poistutaan, jää vain tyhjää”, sanoo myös Lahtinen.
Jatkuvaa oppimista
Mikään paperi tai merkki ei kuitenkaan itsessään pelasta. Olennaista on, että periaatteet ja arvot sisäistetään aidosti. Millaiset ovat organisaation vakiintuneet, jokapäiväiset toimintatavat, miten asioihin suhtaudutaan? Esihenkilöiden ja johdon esimerkki on tärkeä.
”Eettiseen avustustyöhön kuuluu myös se, että palautetta kuunnellaan herkällä korvalla”, sanoo Lahtinen.
Hankeseuranta, omat ja ulkopuolisten tekemät arvioinnit, palaute ja valitukset auttavat oppimaan ja tekemään työtä paremmin. CHS-standardi on tuonut selkeät mittarit oman työn arvioinnille ja kehittämiselle.
KUA:lla on oma verkkopohjainen valitusmekanisminsa, jonka kautta niin hankkeissa mukana olevat ihmiset, työntekijät kuin kumppanitkin voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytöksistä, myös nimettömästi. Lisäksi sisäinen tarkastaja ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat toiminnan vastuullisuutta ja tehokkuutta.
Lopulta on kyse siitä, millaisen jäljen järjestö paikalliseen yhteisöön jättää. Saatiinko aikaan haluttu muutos niin, että sillä on vaikutusta myös tulevaisuudessa?
Tänä vuonna juhlimme satavuotiasta Suomea teemalla ”yhdessä”. Teema on haastava, koska yhteiskunnassa polarisaatio eri ryhmien välillä vaikuttaa kasvavan.
Juhlavuosi antaa meille syyn miettiä, mihin suuntaan haluamme suomalaista yhteiskuntaa yhdessä kehittää. Viime vuosikymmeninä on painotettu yksilön intressejä yhteiskunnallisen solidaarisuuden kustannuksella. Se on myös näkynyt pyrkimyksillä lisätä valinnanvapautta, yksityistämistä ja kilpailutusta.
Ilman kestävä taloutta maa ei tietenkään pysty huolehtimaan omista hätää kärsivistä tai apua muualla tarvitsevista. Globaalissa maailmassa ongelmien sivuuttaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Kanssaihmisten hätä vaikuttaa myös meihin.
Yhteisvastuukeräys perustuu solidaarisuuteen ja lähimmäisistä huolehtimiseen. Kristillisen sanoman mukaisesti meillä on erityisvastuu kaikkein eniten kärsivistä ja uhatuista.
Keräys on perinteisesti painottanut sekä vastuutamme lähimmäisistä täällä kotona että globaalia vastuutamme ihmisistä maailman kriisialueilla. Noin 60 prosenttia Yhteisvastuukeräyksen varoista menee Kirkon Ulkomaanavun kautta kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun.
Jordania on yksi vuoden 2017 keräyskohteista. Maa on ottanut vastaa kolmanneksi eniten pakolaisia maailmassa. Itselläni oli mahdollisuus vierailla Jordaniassa syksyllä, ja olen vaikuttunut työstä, jota Ulkomaanapu siellä tekee.
Nuoret syyrialaiset saavat englanninopetusta, ammatillista koulutusta ja psykososiaalista tukea niin pakolaisleirillä kuin pääkaupunki Ammanissa. Ulkomaanapu järjestää myös vapaa-ajan toimintaa, kuten jalkapalloa, musiikkitunteja ja sirkuskoulua, sekä tytöille että pojille.
Toiminta antaa pakolaisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja työkaluja oman elämänsä rakentamiseksi. Näin vaara joutua ihmissalakuljettajien tai ihmiskaupan uhreiksi pienenee.
Viime vuonna opimme, että maailman ongelmat vaikuttavat väistämättä myös meihin. Suomessa kuluvan vuoden keräysvaroilla tuetaan ihmisiä, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi.
Kiitos, että välität!
Björn Vikström
Porvoon hiippakunnan piispa
Lue lisää Yhteisvastuukeräyksestä osoitteesta yhteisvastuu.fi ja osallistu.
Ruut Hurtig, 32, tykkää pyytää kuhaa Pielisestä ja istua kotikaupunkinsa Joensuun kahviloissa. Viime kesänä hän sai pappisvihkimyksen ja loppuvuodesta vauvan. Hurtig on Kirkon Ulkomaanavun kuukausilahjoittaja.
Elämäntilanne herkistää
Apua kuukausilahjoituksista
Pienistä puroista kasvaa suuri virta: Jokainen kuukausilahjoittaja on äärimmäisen tärkeä.
Kuukausilahjoituksen voi kohdistaa katastrofiapuun tai köyhyyden vähentämiseen.
Keskimääräinen kuukausilahjoitus on n. 15 e. Summa kertyy 50 sentillä päivässä.
”En vain osaa sulkea silmiäni maailman hädältä. Tällä hetkellä erityisesti vaikeissa oloissa elävät lapset ja äidit ovat usein mielessä”, sanoo Ruut Hurtig.
”Tiiviissä perhearjessa auttamisen mahdollisuudet ovat vähissä. Siksi rahan lahjoittaminen tuntuu tärkeältä mahdollisuudelta tehdä edes jotain.”
Myös maailmalla sattuneet katastrofit ovat saaneet Hurtigin kirjautumaan verkkopankkiin kertalahjoitusta tekemään. Toivoa ei saa menettää.
”Monesti isot katastrofit tapahtuvat kaukana, ja uutisia lukiessa olo on helposti voimaton. Kärsivien puolesta rukoileminen ja rahan lahjoittaminen ovat kuitenkin tärkeitä tapoja auttaa. Vaikka summa olisi pienikin, lahjoituksista voi silti lopulta kertyä merkittävä määrä.”
Pala opintotuesta kaukaiselle lähimmäiselle
Kipinä kuukausilahjoittamiseen syttyi liki kymmenen vuotta sitten, kun Hurtig ihastui Kirkon Ulkomaanavun seinäkalenteriin ystävän kodin seinällä. Pian Hurtig aloittikin lahjoittamisen pienellä summalla; Opintotuesta riitti palanen kaukaisen lähimmäisen auttamiseen.
Kun elämäntilanne on muuttunut ja Hurtig siirtynyt työelämään myös lahjoitussumma on hiljalleen kasvanut.
”Kuukausilahjoitus on niin vaivaton tapa auttaa. Tiedän, että se on järjestöllekin parempi tapa, kuin kertalahjoitukset”, Hurtig toteaa.
Kirkon Ulkomaanapu valikoitui auttamisen kanavaksi, sillä se oli tuttu, luotettava ja riittävän läpinäkyvä.
Iloa monelle
Ulkomaanavun Toisenlaiset Lahjat ovat myös tuttuja Hurtigille:
”Läheisissäni on paljon ihmisiä, joita sen tyyppiset lahjat oikeasti ilahduttavat. Se on hyvä tapa myös herätellä ihmisiä katsomaan asioita uudella tavalla. Suomessa ihmisillä on useammin liikaa tavaraa kuin liian vähän. Myös siksi aineettomat lahjat tuntuvat hyviltä.”
”Menin naimisiin vuonna 2013. Emme mieheni kanssa tarvinneet erityisesti mitään lahjaksi, emmekä varsinkaan halunneet turhaa tavaraa. Tuttu pariskunta oli vähän aiemmin pyytänyt häälahjaksi Toisenlaisia Lahjoja. Pidimme ideasta ja kopioimme sen häpeilemättä. Oli ihana ajatus, että meidän onnestamme voi olla iloa myös tuntemattomille apua tarvitseville ihmisille. Vieraatkin tuntuvat tykänneen toiveestamme.”
Järjestöjen ohjeiden lisäksi avustustyötä säätelevät monet kansainväliset standardit ja suositukset. KUA esimerkiksi sai kansainvälisen Core Humanitarian Standard eli CHS-sertifioinnin kesäkuussa 2017.