Taloudellinen kehitys hyvä

Vuosi 2015 oli kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista huolimatta taloudellisten resurssien osalta parempi kuin koskaan aikaisemmin. Leikkaukset koskevat 2016 budjettia ja muiden taloudellisten resurssien osalta kehitys jatkui suotuisana. Yhteistyö kansainvälisten rahoittajien kanssa jatkui ja toiminta kasvoi.

Tilikauden 2015 ylijäämä oli 109 000 euroa, ja oman pääoman määrä vuoden lopussa 5,8 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset saamiset yhteensä olivat 1,5 miljoonaa euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä oli 15,4 miljoonaa euroa. Tästä kohdennettuja lahjoituksia katastrofi- ja jälleenrakennustyöhön ja Naisten Pankille oli 3,9 miljoonaa euroa ja eri rahoituslähteistä saatuja hankeennakkomaksuja 9,3 miljoonaa euroa.

Tuotot

Tilikauden tuotot olivat 42,7 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 16,4 prosenttia. Varainhankinnan tuotot olivat 47,3 miljoonaa euroa.

Kulut

Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2015 kansainväliseen avustustyöhön ja kotimaan toimintoihin 42,6 miljoonaa euroa. Toimintamenot nousivat edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Avustustyön kulut olivat 36,4 miljoonaa euroa, ja ne sisältävät ohjelmien suunnittelu- ja seurantakuluja 3,4 miljoonaa euroa. Avustustyön tukitoimintojen, yleishallinnon ja varainhankinnan kulut olivat 6,2 miljoonaa euroa.

Taloustiedot pdf-tiedostoina

Tasekirja 2015
Tilintarkastuskertomus 2015
Seurakuntien tuki Kirkon Ulkomaanavulle 2015 tilasto

Sisäinen tarkastus tuo läpinäkyvyyttä

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa jonka tehtävä on tuottaa lisäarvoa Kirkon Ulkomaanavun säätiölle ja parantaa sen toimintaa.

Sisäinen tarkastus tukee säätiötä ja sen ylintä johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Tuleva kehitys

Kehitysyhteistyön globaalit rakennemuutokset tulevat vaikuttamaan toimintaan tulevina vuosina merkittävästi. On löydettävä uudenlaisia toimintatapoja ja uudenlaisia rahoitusinstrumentteja, esimerkiksi yksityissektorin rahoituksen voimakas priorisointi
joissakin maissa tullee jatkumaan ja laajenemaan.

Ulkomaanavun on pystyttävä osoittamaan toiminnassaan selkeä lisäarvonsa ja kokemuksensa toimimisesta kehitysmaissa, erityisesti hauraissa olosuhteissa.

Vuonna 2015 Ulkomaanapu toteutti voimassa olevan strategiansa väliarvion ja käynnisti uuden strategian suunnitteluprosessin. Seuraavan strategian toteuttaminen käynnistyy vuonna 2017. Sekä väliarvio että meneillään oleva suunnitteluprosessi ovat osoittaneet, että järjestön valitsema temaattinen erikoistuminen tulee jatkumaan samansuuntaisesti.

Pysyvien toimintamaiden lisäksi Kirkon Ulkomaanavun on myös pystyttävä mukautumaan muutoksiin niin temaattisesti, maantieteellisesti kuin organisaatiota koskien.

Oikeus koulutukseen

Vuonna 2015 teemaksi tarkentui ”Oikeus laadukkaaseen koulutukseen”. Ulkomaanapu on kehittänyt ja toteuttanut toimintatapoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että koulutuksen laatu kehittyy kouluun pääsyn ohella.

Opettajien kouluttaminen on yksi tärkeimmistä keinoista varmistaa opetuksen laadun kehittyminen. Ulkomaanapu on jatkanut myös ammatillisen koulutuksen laadullista
kehittämistä. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat nuoret ja naiset.

Hauraiden valtioiden opetussektorin tukea jatkettiin erityisesti Eritreassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kambodžassa ja Haitissa. Tarve ammatillisen koulutuksen kehittämiseen peruskoulutuksen lisäksi on ilmeinen. Ulkomaanapu työskentelee kasvavassa määrin ohjelmamaidensa opetusministeriöiden kanssa ja tukee kokonaisten valtioiden koulutussektorien kehittämistä. Esimerkiksi Eritreassa toimintamme keskittyi opettajankoulutuksen kehittämiseen yhteistyössä kolmen suomalaisen yliopiston kanssa.

Kymmeniä Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisia työskenteli sekä humanitaarisissa että kehitysohjelmissa.

Oikeus rauhaan

Vuoden 2015 aikana Kirkon Ulkomaanavun rauhantyö sai aikaan hyviä tuloksia sekä globaalilla tasolla että paikallis- ja kansallisella tasolla. Erityisesti Etelä-Sudanissa, Keniassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Somalian Somalimaassa ja Puntmaassa saavutettiin konkreettisia tuloksia rauhansopimusten ja sovinnonprosessien nimissä. Ulkomaanavun tuella esimerkiksi
luotiin paikallishallinto Keski- Somaliaan.

Onnistumisien kannalta muun muassa yhteistyö diasporayhteisöjen kanssa sekä eri taustoista tulevien työntekijöiden palkkaaminen on ollut olennaista.

Rauhantyöhön liittyvä YK:n aloitteesta perustettu Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto, jonka sihteeristönä Ulkomaanapu toimii, laajensi toimintaansa vuoden 2015 aikana. Sekä YK:n pääsihteeri että Suomen ulkoministeri korostivat verkoston positiivista merkitystä. Sihteeristö työskentelee erityisesti konkreettisen rauhantyön tuen ja väkivaltaisen ekstremismin tuomien haasteiden parissa. Tämän lisäksi se nostaa esiin naisten ja nuorten roolia uskontoon ja rauhaan liittyvissä kysymyksissä.

Lisäksi yhteistyö Suomessa sisäministeriön kanssa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi jatkui.

Oikeus toimeentuloon

Työn painopiste on siirtymässä osuustoimintaan sekä naisten ja nuorten yrittäjyyden edistämiseen. Aasian toimintamaissa Kambodžassa, Myanmarissa ja Nepalissa panostimme voimallisesti maaseudun elinkeino- ja pienyritystoiminnan kehittämiseen, jossa keskeisenä välineenä ovat osuuskunnat ja kohderyhmänä erityisesti naiset. Myös nuoriso on nousemassa toimeentulotyön tärkeäksi kohderyhmäksi.

Ammatillisen koulutuksen jälkeinen työllistymisen ja pienyritystoiminnan tuki linkittää hedelmällisellä tavalla koulutuksen ja toimeentulon teemat. Panostus naisyrittäjyyteen jatkui ja sai uusia muotoja: Naisten Pankin kehittämisryhmän kanssa konseptoitu Skills Donation- ja mentorointiohjelma käynnistyy vuonna 2016.

Ulkomaanapu toimii luonnonkatastrofeille alttiilla ja konfliktiherkillä alueilla, mikä konkretisoitui myös vuoden 2015 aikana. Muun muassa Länsi-Afrikan ebola-epidemia, Etelä-Sudanin levottomuudet ja Nepalin maanjäristys aiheuttivat inhimillistä ja/tai aineellista tuhoa, murensivat ihmisten perustoimeentuloa ja aiheuttivat keskeytyksiä hanketyöhön. Tämä näkyy lisääntyneenä tarpeena yhdistää humanitaarisen ja kehitysyhteistyön keinoja.

Takaisin kouluun maanjäristysten jälkeen

Kirkon Ulkomaanavun nopea ja tehokas toiminta väliaikaisten koulutilojen rakentamisessa sai Nepalissa kiitosta.

Huhtikuussa ja toukokuussa tapahtuneissa historiallisen voimakkaissa järistyksissä tuhoutui lähes miljoonan kodin lisäksi neljä tuhatta koulurakennusta. Koska katastrofin jälkeen lasten
on tärkeää päästä palaamaan kouluun mahdollisimman pian, Kirkon Ulkomaanapu päätti alkaa rakentaa tuhoalueille väliaikaisia koulutiloja.

Materiaaliksi valittiin paikallinen bambu. Ulkomaanapu rakensi Nepaliin turvalliset, bamburunkoiset koulutilat lähes 20 000 oppilaalle vain pari kuukautta maanjäristysten jälkeen. Kouluille rakennettiin tarpeen mukaan myös käymälät ja käsienpesupaikat.

Väliaikaiset koulutilat oli suunniteltu niin, että uusia maanjäristyksiä pelkäävät oppilaat ja opettajat uskalsivat olla niissä turvallisin mielin.

Rakennustyössä oli haasteita. Jälkijäristykset ravistelivat Nepalia säännöllisesti. Maanvyörymät vaikeuttivat liikennettä ja rakennusmateriaalien kuljettamista. Koska useat kouluista sijaitsivat hyvin syrjäisillä alueilla vuoristossa, ainoa keino kuljettaa rakennusmateriaalit oli käyttää kantajia.

Yhtä tärkeää kuin turvallinen koulutila on psykososiaalinen tuki järistyksen kokeneille. Opettajille pidettiin koulutukset Unicefin opetusmateriaalien käytöstä ja ensivaiheen psykologisesta tuesta. Ulkomaanapu järjesti myös täydennyskoulutusta opettajille
maanjäristyksen jälkeisen tilanteen käsittelyyn yhteistyössä Nepalin opetusviranomaisten
kanssa.

Paremmilla viljelysmenetelmillä toimeentuloa

Maanviljelyskoulutukseen osallistunut Baba Korok Logidang näyttää todistustaan. Kuva: Ville Palonen

Kirkon Ulkomaanapu helpotti Etelä-Sudanissa Jonglein osavaltiossa Piborin konfliktialueelle palanneiden pakolaisten ja alueella aiemmin asuneiden ruokapulaa kestävällä tavalla. Ensimmäisen vaiheen aikana edunsaajille tarjottiin ruoka-apua, keittiötarvikkeita
sekä jaettiin siemeniä, työkaluja ja tarjottiin lyhytaikaista maanviljelyskoulutusta.

Toisessa vaiheessa muodostettiin 20 kenttäkoulua, joissa 300 viljelijää opastettiin viljelymenetelmissä ja siementen säännöstelyssä niin, että he pystyisivät viljelemään ja selviytymään myös mahdollisen kuivuuden tai tulvien koetellessa viljelysmaita.

Apua pakolaisille Euroopassa

Pakolaislapsia Unkarin rajalla syyskuussa 2015. Kuva: Ville Räty

Kirkon Ulkomaanapu antoi humanitaarista apua pakolaisille Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa. Lahjoitusten avulla jaettiin muun muassa huopia, kuivamuonaa, juomavettä, maitoa lapsille, alusvaatepaketteja, talvivaatteita ja kenkiä sekä rakennettiin vessoja ja suihkuja.

Euroopan pakolaisia tuettiin kolmen sisarjärjestön, unkarilaisen Hungarian Interchurch Aidin, serbialaisen Philanthropyn ja kreikkalaisen Apostolin kautta.

Seurakunnissa otettiin Peace United käyttöön

Kirkon Ulkomaanapu toimitti Peace United -jalkapalloja kymmeniin turvapaikanhakijoita vastaanottaneisiin kuntiin pääasiassa seurakuntien kautta. Seurakunnat, urheiluseurat ja koulut kutsuivat turvapaikanhakijoita jalkapallotapahtumiin.

”Jalkapallo toimi tapahtumissa yhteisenä kielenä ja tunnelma oli hyvä”, sanoo Oriveden kirkkoherra Mika Tapiolinna. Oriveden seurakunta ja jalkapalloseura Oriveden Tuisku kutsuivat kunnassa hätämajoituksessa olleita turvapaikanhakijoita pelaamaan kaksi
kertaa yhdessä suomalaisten kanssa.

Nuorisotyönohjaaja ja Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilö Tiina Taavitsainen Varkauden seurakunnasta kehitti Peace nited -kampanjasta opintokokonaisuuden. Hänen ideoidensa
pohjalta syntyi oppituntimateriaali, joka sopii kouluille, rippikouluille ja nuorten ja aikuisten iltoihin.

”Kampanjasta sain tarvitsemaani materiaalia. Turvapaikanhakijoiden mullistava saapuminen viime syksynä antoi sysäyksen lähestyä yläkouluja kansainvälisyyskasvatuksen teemalla”,
Taavitsainen kertoo.

Tunneilla puhuttiin rasismista, ennakkoluuloista, ihmisoikeuksista, terrorismista, sodasta ja rauhasta. Juteltiin myös siitä, miten rauhaa rakennetaan omissa toimintaympäristöissä, miten riitoja syntyy ja miten ne lopetetaan.

”Rauhantyön tärkeys ei sivuuta ketään. Rauha lähtee kuin vedenpinnan renkaat laajenemaan itsestä poispäin. Onko rauhaa itsensä kanssa? Mielenrauha, sydämenrauha ja niin edelleen.
Vasta sen jälkeen voi rakentaa sitä eteenpäin ystäviin, perheeseen, lähiympäristöön ja mitä enemmän sydämessä on tilaa, niin sen enemmän vastuuta voi kantaa kauemmaksikin”, hän kertoo.

Taavitsainen on saanut palautetta, että aihe on ajankohtainen ja tunnit hyödyllisiä.

”On tärkeää, että nuoret saavat ilmaista mielipiteensä ja että heitä ei tyrmätä vaan annetaan toisenlaisia vaihtoehtoja ajatella asioista. Maailma kun ei ole mustavalkoinen.”

”Uskon että Peace United palvelee kirkon kasvatustyötä pitempäänkin kuin vain nyt. Harjoitellaan erilaisuuden kohtaamista ja toisen arvostamista. Yhdessä pelaamalla rauhan puolesta ollaan tekemässä jotain, kun muuten koetaan kyvyttömyyttä ja pelkoakin maailman tilanteen edessä. Se on toiminnallinen tapa rukoilla parempaa huomista ja rauhaa kaikkialle maailmaan.”

Oppituntimateriaali: peaceunited.fi/koulut

Seurakuntien tuki Kirkon Ulkomaanavulle 2015 tilasto (pdf)

Seurakuntien tuki on tärkeää

Kirkon ja seurakuntien tuki on yksi neljästä Kirkon Ulkomaanavun tulorakenteen peruspilarista. Tämän tuen merkitys Ulkomaanavun työlle on elintärkeää myös tulevaisuudessa.

Suorat talousarvioavustukset seurakunnilta ovat kokonaisuuden osalta tärkeitä. Yli puolet kirkon ja seurakuntien taloudellisesta avusta on seurakuntien talousarviotukea,
joka oli vuonna 2015 yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Seurakuntien antama tuki mahdollistaa rahoituksen hakemisen myös kansainvälisiltä rahoittajilta kattamalla vaaditun
omarahoitusosuuden. Seurakuntien tuki on siksi monella tapaa arvokasta.

Vuonna 2015 seurakunnat ja seurakuntalaiset mahdollistivat työmme myös vapaaehtoisella tuella. Auttamisen tärkeydestä kertoo vuosittainen, Suomen suurin ja vanhin kansalaiskeräys Yhteisvastuukeräys. Seurakuntien vapaaehtoinen apu, kuten vapaat kolehdit messuissa, rippikouluissa, osallistuminen Kirkon Ulkomaanavun valtakunnallisiin kampanjoihin sekä seurakunnan järjestämät muut tapahtumat ovat Ulkomaanavulle tärkeitä tuen muotoja.

Jokakeväinen Suvivirsi-kampanja on muodostunut monen seurakunnan perinteiseksi tavaksi olla mukana Kirkon Ulkomaanavun työssä. Ulkomaanavun yhteyshenkilöt ovat seurakunnissa mittaamaton voimavara ja heistä jokainen antoi myös viime vuonna vaikuttavan työpanoksen pitämällä yllä ajankohtaisia teemoja ja tuomalla Ulkomaanavun toimintaa näkyväksi
seurakunnalle.